ADA-teknologia - INNOSUOMI-palkinnon arvoinen ekoidea

Haastateltavina: Jussi Järventie ja Mikko Kantero

   

Toimittanut: Päivi Litmanen-Peitsala
Kuvat: Preseco Oy

Mikä keksintö?
ADA-teknologia - menetelmä, jolla proteiinipitoisesta jätteestä valmistetaan mädättämällä biokaasua. Prosessiin liittyvä oivallus, jolla pystytään hallitsemaan korkean proteiinipitoisuuden omaavan jätteen mätäneminen niin, että sen energiasisältö saadaan tehokkaammin talteen.

Kuka on keksinnön takana?
Keksinnön takana on Jussi Järventie. Ei insinööri, vaan Valtion kalataloudellisen oppilaitoksen kasvatti, joka oli sananmukaisesti tutkinut muun muassa pohjamutia.

Järventien vedenelämää koskevat havainnot ja kokeet johtivat projektiin, jossa Jyväskylän yliopistossa tutkittiin hänen ideaansa mätänemisprosessin hallinnasta. Hän oli yksi tutkimusryhmän jäsenistä vaikka ei akateeminen tutkija perinteisessä mielessä ollutkaan.

Mistä idea keksintöön?
Idea juontaa Jussi Järventien lapsuuteen ja Jämsänjoen yllä leimuaviin tulenliekkeihin. Palavan kaasun lähteenä olivat Jämsänkosken sellutehtaan pesuliemet, joiden kiintoaines painui pohjaan ja mätäni siellä biokaasuksi.

Kaasuuntumisilmiö johdatti Jussi Järventien tutkimaan kalaviljelyslaitosten jätteiden hyödyntämistä: sitä, kuinka tehdä kalanperkeistä haisevan ammoniakkimössön sijasta hyödynnettävää kaasua? Jussi Järventie kehitti kokeen, jossa kalamäskiä paketoitiin kondomeilla suljettuihin muovikanistereihin, jotka laskettiin painojen avulla mätänemään eri syvyyksille. Ilmeni, että ns. harppauskerroksen alapuolella mäski muuttui kaasuksi ja kondomit räjähtivät. Pienemmässä paineessa säilytetyissä säiliöissä sen sijaan syntyi pahanhajuista jätettä.

Tämä yksinkertainen koe poiki sittemmin tutkimushankkeen, jonka tuloksena oli patenttiin johtavia oivalluksia.

Mikä keksinnössä on uutta?
Korkean proteiinipitoisuuden omaavaan jätteeseen, esimerkiksi rasvaan on sitoutuneena paljon energiaa. ADA-teknologian avulla mätänemisprosessia pystytään säätelemään ja pitämään käynnissä niin, että hajoaminen jatkuu kaasuksi asti. ADAn avulla orgaaniset jätteet, esim. kalajalostamon tai teurastamon jätteet muutetaan puhdistetuksi vedeksi, kompostimullaksi ja energiaksi.

Missä vaiheessa kaupallistumista ollaan?
ADA-teknologian ympärille perustettiin yritys, Preseco vuonna 2000. Tänään meitä on kolmekymmentä suunnittelijaa ja asiantuntijaa. Yhdistämme veteen, jätteeseen ja energiaan liittyviä ratkaisuja asiakkaan toiminnan tarvitsemaksi kokonaisratkaisuksi. Esimerkiksi Säkylässä on ADA-teknologiaa hyödyntävä laitos, joka käyttää hyödyksi lähinnä kanaloissa syntyvää teurasjätettä sekä alueelta erilliskerättyä biojätettä ja muuttaa ne biokaasuksi.

ADA-teknologiaa hyödynnetään tänään kansainvälisesti. Asiakkaitamme ovat elintarviketeollisuuden yritykset, jätehuoltoyhtiöt ja kunnat.

Mitä idean kehittäminen on keksijältään vaatinut?
On uskottava visioonsa. Ensimmäisestä kokeilusta patenttiin menee vuosia ja jollei pidä varaansa, voi prosessin kuluessa myös menettää mahdollisuutensa patenttiin. Oli varttitunnin kysymys, ettei näin käynyt. Jos Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeeseen osallistuneet tutkijat olisivat oman halunsa mukaisesti julkaisseet tutkimustulokset artikkelina silloin kun aikoivat, olisi patentin haku käynyt mahdottomaksi. Ehdimme juuri ja juuri tehdä patenttihakemuksen menetelmään ennen kuin asia tuli julki. Kiistaan liittyi voimakkaasti keksinnön omistusoikeus, joka ei akateemisessa maailmassa niinä aikoina ollutkaan ihan samalla lailla näpeissä kuin arkielämässä.

Miten Keksintösäätiö tai muut rahoittajat ovat olleet kehitystyössä mukana?
Keksintösäätiön apu patentoinnissa oli ensiarvoisen tärkeää. Ensimmäinen ADA-teknologiaan liittyvä suojaus oli vuodelta 1994 ja se pelasti Järventien oikeudet suojata ada omiin nimiin. Ensimmäinen kauppa ADA-teknologiaa käyttävästä laitoksesta syntyi 2005. Näiden vuosien välillä on tarvittu apua ja meihin uskovia tukijoita. Mukana on ollut julkisia rahoittajia ja yksityishenkilöitä, moni henkilökohtaisilla varoillaan.

Millaista tulevaisuutta keksinnölle odotetaan?
ADA-teknologia oli Presecon liiketoiminnan alku ja odotamme jätteitä, vettä ja energiaa yhdistävistä teknologioista merkittävää liiketoimintaa. Jokainen suunniteltava laitos on uniikki ja jokainen suunnitteluprojekti lisää osaamistamme. Toimintamme ei enää nojaa vain yhteen teknologiaan, vaan olemme jätteiden käsittelyn kokonaistoimittaja.

Teemme myös määrätietoista kehitystyötä, jossa muun muassa pyrimme ratkomaan jätteiden kokoamiseen ja säilyttämiseen liittyviä ongelmia päämääränämme useiden pienempien jätekuormien yhdistäminen taloudellisesti kannattavaksi raaka-ainevirraksi. Myös laitosten jäämäaineksen edelleen käsittely on tutkimuskohde: kuinka palauttaa ainekset jäännöksettömästi edelleen käytettävään muotoon.

Tuleeko sinulle mieleen jokin muu asia, josta haluaisit keksinnöstä tai idean kehittelytyöstä kertoa?
Preseco sai INNOSUOMI-palkinnon joulukuussa 2008. Tästä on hyvä jatkaa.

Mistä lisätietoja?
Mikko Kantero
Tekniikantie 14
02150 Espoo
p. (09) 2517 4002
mikko.kantero@preseco.eu
www.preseco.eu