Toimittanut: Päivi Litmanen-Peitsala
Kuvat: Fortecta Finland Oy
Mikä keksintö?
Kehitin louhintatyömailla käytettävien räjäytysmattojen valmistukseen uudenlaisen sidontatekniikan. Se perustuu kahteen vaijeriin yhdessä sidoksessa. Ensimmäinen sitoo kuorma-autonrengassoirot yhteen. Toinen, silmukoiden läpi pujotettava vaijeri ottaa vastaan rasituksen, joka johtuu maton liikuttelusta. Näin esimerkiksi nostossa rasitusta ei enää ota vastaan maton heikoin kohta eli rengasrakenne.
Kuka on keksinnön takana?
Olen Aapo Aarrekorpi, ylipanostaja ja räjäytystyönjohtaja. Minussa on aina ollut keksijän vikaa. En jää sadattelemaan eteeni tulevia ongelmia, vaan haluan ratkaista ne. Minulla on kaksi aiempiin keksintöihini liittyvää patenttia. Nytkin minulla on uusia ideoita valmiina toteutettavaksi, yksi projekti kuitenkin kerrallaan.
Mistä idea keksintöön?
Kesällä 2003 tein räjäytystyötä kohteessa, jossa jouduin käyttämään räjäytysmattoja. Hankkimieni mattojen käsittely oli hankalaa. Jo parin käyttökerran jälkeen ne muistuttivat enemmän sälekaihtimia kuin tiiviitä suojamattoja. Päätin, että matot on saatava paremmiksi.
Mikä keksinnössä on uutta?
Sidontatekniikan pieni muutos tekee matoista huomattavasti aiempaa kestävämpiä ja helpommin käsiteltäviä, sillä maton rakenne pysyy aina tiiviinä. Räjähdys saadaan suojattua huomattavasti aikaisempaa tehokkaammin.
Missä vaiheessa kaupallistumista ollaan?
Hain patenttia vuonna 2004. Koska mattojani ei ole mahdollista valmistaa muiden mattojen tapaan käsityönä, lähdin samalla poikani kanssa suunnittelemaan ja rakentamaan mattojen tuotantolinjaa. Vuoden 2008 alussa valmistui prototyyppimme pohjalta rakennettu automatisoitu tehdasvalmisteinen tuotantolinja. Valmistin ensin mattoja itse, mutta vuoden 2006 lopulla lisensoin valmistuksen ja myynnin yhteistyökumppanilleni. Uudenlaiset räjäytysmatot ovat olleet markkinoilla jo vuodesta 2004 lähtien.
Mitä idean kehittäminen on keksijältään vaatinut?
Keksijä ei saa antaa periksi. Omaan ideaan pitää uskoa. Onnistuminen edellyttää hyvien yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden löytämistä ja huonojen väistämistä. Silti aina tapahtuu yllätyksiä. Vuonna 2006 tilaamani tehdasvalmisteisen tuotantolinjan piti olla valmis tammikuussa 2007. Saimme sen testikäyttöön kuitenkin vasta helmikuussa 2008. Kokonainen vuosi odottelua merkitsee aikamoisia kustannuksia. Suunnittelutyökin osoittautui odotettua raskaammaksi ja monimutkaisemmaksi prosessiksi. Autonrengas kun ei ole ihan niitä helpoimpia työstettäviä.
Miten Keksintösäätiö tai muut rahoittajat ovat olleet kehitystyössä mukana?
Patentoin vuonna 2004 keksintöni itse. Kävin kuitenkin Salon yrityshautomossa juttelemassa ideastani. Valmistin jo mattoja, kun Turun TE-keskuksen keksintöasiamies soitti minulle. Hänen mielestään idealleni piti hakea rahoitusta. Keksintösäätiö lähti mukaan loppuvuodesta 2004 ja olen saanut tukea alkuperäisen keksintöni patentointiin EU-alueella ja Kanadassa. Säätiö on rahoittanut myös uusien keksintöön liittyvien ideoiden patentointia. Keksintösäätiön lisäksi olen saanut rahoitusta TE-keskuksesta. Yritykseni sai vastikään myös pääomasijoituksen, jolla toivottavasti saamme nostetta kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmille.
Millaista tulevaisuutta keksinnölle odotetaan?
Keksintöni on jo kaupallistunut. Nyt yritykseni on hankkimassa tuotantoa ja myyntiä itselleen. Ensin on tarkoitus toimia Suomen markkinoilla ja oppia täällä, miten tätä liiketoimintaa on parasta viedä eteenpäin. Olen saanut yhteydenottoja myös ulkomailta. Potentiaalisia markkinoita keksintöni pohjalta luoduille tuotteille löytyy kyllä Suomen rajojen ulkopuolelta. Haluan kuitenkin edetä askel kerrallaan, rauhassa ja harkiten.
Tuleeko sinulle mieleen jokin muu keksintöön tai idean kehittelytyöhön liittyvä asia, josta haluaisit kertoa?
Keksijän pitää vankkumattomasti uskoa itse ideaansa, eikä antaa lukemattomien vastoinkäymisten lannistaa itseään. Muiden kiinnostuksen herättäminen ja vakuuttaminen keksinnön nerokkuudesta ei ole helppoa. Muita useimmiten kuitenkin tarvitaan, vähintään rahoittajiksi.
Mistä lisätietoja?
Aapo Aarrekorpi
Puhelin 0400 468 339
Fortecta Finland Oy, www.fortecta.com
Tekniikantie 12 (PL 382)
02150 Espoo
Vaihde: 020 737 3000
Faksi: 020 737 3001