NoseLAB - enemmän tietoa nenästä

Haastateltavana Tapio Seppänen

       

Toimittanut: Päivi Litmanen-Peitsala
Kuvat: NuhaLaboratorio Oy

Mikä keksintö?
Pitkäaikaisesta nuhasta kärsiville on usein annettu diagnoosi - esimerkiksi allerginen nuha tai ärsytysnuha - mutta heille ei kerrottu, tarvitseeko nenää hoitaa, ja jos tarvitsee, kuinka kauan tai miten. Jatkuva nuha, tukkoisuus ja tulehdukset voivat johtua mm. yliherkkyydestä, nenän rakenteesta tai erilaisista ärsyttävistä tekijöistä.

NoseLAB-mittauksella voidaan mitata nenän jatkuva-aikainen hengitysresistanssi siten, että mittaus vaikuttaa mahdollisimman vähän nenän luonnollisen toimintaan. Se kertoo, miten hyvin nenä toimii, miten herkästi nenä reagoi ärsykkeisiin, onko nenän säätelyjärjestelmässä jotain vikaa, tarvitseeko nenää hoitaa ja mikä hoito auttaisi parhaiten.

Kuka on keksinnön takana?
Keksinnön takana ovat korva-, nenä-, ja kurkkutautien professori, LT Olli-Pekka Alho ja lääketieteellisen tekniikan professori, TkT Tapio Seppänen tutkimusryhmineen Oulun yliopistosta.

Mistä idea keksintöön?
Tarve keksintöön muodostui jo 1994, jolloin LT Olli-Pekka Alho työskenteli erikoislääkärinä ja tutkijana nenä-, kurkku- ja korvatautien klinikassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hän totesi hengitystoimintaa analysoivat mittauslaitteet epätarkoiksi ja pohti, olisiko mahdollista kehittää laite, joka antaa jatkuva-aikaista informaatiota ilmavirtauksen käyttäytymisestä nenässä ja tallentaa sen laitteen muistiin tietokoneanalyysiä varten. Olli-Pekka Alho tiesi serkkupoikansa TkT Tapio Seppäsen työskentelevän lääketieteen tekniikan parissa. Asiasta käytiin neuvonpito ja laitteen kehittely päätettiin aloittaa heti. Ensimmäinen prototyyppi valmistui parin vuoden kuluttua, mutta se sisälsi sen verran puutteita, että käytöstä luovuttiin pian.

1990-luvun lopulla markkinoille ilmestyi pienikokoisia ja aiempaa huokeampia tallenninlaitteita, joissa oli anturit monenlaisille hengityksen mittaustoiminnoille. Tutkimusryhmän käyttöön hankittiin sellainen. Nyt tavoitteena oli kehittää ilmavirtauksen ominaisuuksia kuvaavia laskennallisia suureita, jotka korreloivat nenän toimintaan. Ongelmana oli kuitenkin, että ilmavirtauksen ominaisuudet muodostuivat koko hengitystiehyen käyttäytymisestä, joten virtauksen analyysilla ei ollut mahdollista päästä pelkästään nenälle spesifeihin mittaustietoiin. Siksi ryhmä muutti strategiaansa vuonna 2003 ja alkoi kehittää teknologiaa, joka on spesifi nenän toiminnalle. Tällöin tehtiin keksintöön johtanut oivallus, että mitataan ilmavirtauksen lisäksi myös ilmanpaine-ero nenäalueen ylitse. Näin päästään laskemaan todellinen hengitysvastus nimenomaan nenän osalta. Keksinnöstä tehtiin patenttihakemus 2005.

Mikä keksinnössä on uutta?
Keksinnön avulla on ensimmäistä kertaa mahdollista laskea nenän hengitysvastus ilmanvirtauksen ja paine-eron arvoista jatkuva-aikaisesti, ja siten että toimenpiteellä on hyvin vähäinen vaikutus nenän normaalin toimintaan. Perinteisillä tavoilla mitattuna vastusarvot eivät ole jatkuva-aikaisia ja niiden mitaaminen puuttuu merkittävässä määrin nenän toimintaan ja siten vääristää tuloksia. Myös aiempien mittausten toistettavuus on ollut heikko.

Missä vaiheessa kaupallistumista ollaan?
Professorit Alho ja Seppänen perustivat n NuhaLaboratorio-NoseMedical Oy:n Oulussa 2005. Yli vuoden kestäneen tuotekehityksen aikana keksinnön perusideaa pyrittiin hyödyntämään aluksi sellaisenaan, mutta lopulta päädyttiin viemään teknistä ratkaisua vielä paljon keksintöideaa pidemmälle. Yrityksen toiminta-ajatukseksi ei muodostunutkaan laitteen myynti, vaan palvelutoiminta, jossa mitataan potilailta nenänhengitystoimintaa erilaisten nenäaltisteiden varaan rakennetun protokollan avulla sekä tuotetaan tästä mittausraportti potilaan hoitoa varten. Toiminta on aloitettu Oulussa tammikuussa 2008 yhdessä  ODL Terveys  -lääkärikeskuksen kanssa.

Mitä idean kehittäminen on keksijältään vaatinut?
Aikajakso ideasta liiketoiminnaksi kesti yli 10 vuotta. Osittain tämä johtui siitäkin, että kehitystyötä tehtiin varsinaisen leipätyön ohessa. Idea muuntui matkan varrella moneen kertaan - 90-luvulla idean varaan tehty tuote olisi ollut varmaan aivan toinen kuin mihin se lopulta päätyi. Ja on varmaa, että idea jatkaa kehittymistään jatkossakin, koska taustalla ovat luovaan toimintaan tottuneet ammattitutkijat. Kuka tietää missä muodossa se mahtaa olla seuraavan 10 vuoden kuluttua?

Miten Keksintösäätiö tai muut rahoittajat ovat olleet kehitystyössä mukana?
Otimme yhteyttä Keksintösäätiöön syksyllä 2005 ja neuvottelimme keksinnön validointiin ja patentointiin liittyvistä kustannuksista. Säätiössä suhtauduttiin ideaamme alusta pitäen hyvin positiivisesti, mikä rohkaisi meitä ottamaan seuraavan askeleen. Olemme saaneet tukea keksinnön kehittämiseen kahteen otteeseen, mikä teki mahdolliseksi keksinnön rakentamisen ja testaamisen sekä kattoi huomattavan osuuden patentointiin liittyvistä kustannuksista. Muita rahoittajia meillä ei ole ollut.

Millaista tulevaisuutta keksinnölle odotetaan?
Keksintö on siis kaupallistunut uudenlaisen mittauspalvelun muodossa. Mitauspalvelua levitetään vähitellen muualle Suomeen ja ulkomaillekin ajallaan. Vaikka mittausjärjestelmä tulee kehittymään uusien analyysitoimintojen muodossa vielä pitkään, on yhtä keskeistä kehittää itse palvelutoimintaan liittyviä tuotteita ja prosesseja.

Mistä lisätietoja?

LT Olli-Pekka Alho ja TkT Tapio Seppänen
Yrityksellämme on sähköpostiosoite ja internetsivut ovat valmistumassa:
info@nuhalaboratorio.fi
http://www.nuhalaboratorio.fi/

Takaisin Menestystarinoita-listaan