“Keksintötoiminta itsessään on ehtymätön luonnovara, mutta varsinaisia keksintöjä tulisi kehittää edelleen sekä iloa että taloudellista hyötyä tuottaviksi tavaroiksi ja palveluiksi. Maailma on avoimempi kuin koskaan ja digitaalisuutta tulisi hyödyntää keksintöjen saattamiseksi asiakkaiden saataville”, totesi pääjohtaja Riivari puheenvuorossaan. Hänen mukaansa varjopuolena tämä edellyttää toki myös varovaisuutta ja lisää koulutusta keksintöjen suojaamisen osalta.

Riivari halusi muistuttaa, että valtio ja PRH tukevat keksintötoimintaa muutoinkin kuin patenttien osalta. Koko IPR:ien kirjo, tavaramerkit, kaupparekisteri ja ensi vuoden alusta myös tekijänoikeusjärjestöjen valvominen on PRH:lle tärkeä osa sen toimintaa. Toiminnan tehostaminen edellyttää myös PRH:lta itseltään digitaalisuuden entistä parempaa hyödyntämistä esimerkiksi dokumenttien jakamisessa.

Globalisaatio on voimistunut myös patentoinnissa minkä seurauksena kansallisten patenttihakemusten määrä on laskenut. Koska PRH elää maksutuloilla, sen oman toiminnan ja samalla koko suomalaisen patentointiosaamisen ja -palvelutoiminnan pitäminen elinvoimaisena edellyttää PRH:lta uusien palvelujen kuten ennakkotutkimustuotteiden kehittämistä.

Riivarin mukaan monet Keksintösäätiön identifioimista haasteista ovat myös PRH:n haasteita ja hän piti säätiön uutta tulemista erittäin tärkeänä ja tervetulleena. Kaikkia tarvitaan:keksintötoiminta on paitsi kutsumus ennen kaikkea raakaa työtä.

Kysymykseen siitä, voisiko PRH:sta tulla uuden pääjohtajan kaudella rekisteriviranomaisen lisäksi myös keksintötoiminnan edistäjä ja mahdollistaja, Riivari totesi, että näin on jo tapahtunut. PRH:ta on uudelleenorganisoitu monella tavalla ja se on toiminnallisesti erittäin hyvässä kunnossa. Kyse ei kuitenkaan ole kilpailusta patenttitoimistojen kanssa vaan ainoastaan järkevän rajan hakemisesta.

Share This