Moderaattorina tapahtumassa toimi kasvuyrittäjyyden ammattilainen, Suomen bisnesenkeliverkoston FiBANin toimitusjohtaja Reidar Wasenius.

Lupaavimman idean Yinvest palkitsi 40 000 euron sijoituksella. Valinnan tekivät paikalla olleet yinvestiläiset. Valinta tehtiin neljän loppusuoralle päässeen ja paikalle kutsutun yrityksen joukosta.

Voiton korjasi Tarja Keenin lemmikkieläinten designtuotteisiin erikoistunut yritys.

Keksintösäätiön puheenjohtaja Urho Ilmonen luovutti elämäntyöpalkinnon keksijöiden keksijälle Tapani Kokolle.

Keksintösäätiön puheenjohtaja Urho Ilmonen luovutti elämäntyöpalkinnan 1880 keksinnön ja idean Tapani Kokolle.

Keksintösäätiö oli kutsunut tapahtumaan viisi kiinnostavaa ja kokenutta keksijää. Kaikilla oli takanaan niin monta keksintöä, että nimitys sarjakeksijä on perusteltu.

Keksintösäätiö oli kutsunut tapahtumaan viisi kiinnostavaa ja kokenutta keksijää. Kaikilla oli takanaan niin monta keksintöä, että nimitys sarjakeksijä on perusteltu.

Keksintösäätiö järjesti laivalla pyöreän pöydän keskustelun, keksijäfoorumin, johon osallistuivat Keksintösäätiöstä Urho Ilmonen, Arto Tuominen, Marja Ilmonen ja Jukka Reinikainen sekä sarjakeksijät Tapani Kokko, Heikki T. Tuominen, Kai Löfman, Petri Potkonen, Milla Nevanlinna, Jukka Eskelinen, Pekka Salmi ja lisäksi Business Finlandista Mika Niskanen ja FiBANista Reidar Wasenius.

Yksityisten enkelisijoittajien puheenjohtaja Reidar Wasenius (vas.) oli WAVE-risteilyn moderaattori. Hän osallistui Pekka Salmen kanssa Keksijäfoorumiin.

Vilkasta keskustelua keksijäfoorumissa

Tilaisuuden teemana oli miettiä Keksintösäätiölle muun muassa toimenpidelista, mitä tehdä kun suoraa rahallista avustusta ei voida myöntää. Nämä asiat nousivat esille.

Heikki Tuominen totesi, että on olemassa eritasoisia keksintöjä. Monet ovat “fiksintöjä”, jotkut “niksintöjä” ja vain osa on oikeita keksintöjä, joissa keksinnöllisyysaste yltää patentointiin saakka. Kaikki ovat tärkeitä, kun ne ratkaisevat todellisen ongelman tai täyttävät tarpeen.

Niskanen muistutti, että asiakkaan tarpeen ratkaisu on tärkein. Idea ei ole keksintö vaan sellaisen esiaste. Tem:n päätös lakata tukemasta keksijöitä oli väärä.

Keksijä on ongelman ratkaisija, Tuominen kiteytti.

Resurssipankki keksijöille

Salmi teki ehdotuksen, miten keksintö pääsisi markkinoille. Säätiö voisi pitää 500–1000 euron jäsenmaksullista kauppapaikkaa, jolla keksijä saisi Keksintösäätiön arsenaalin käyttöönsä. Samalla syntyisi ”ongelmapankki” keksijöiden ratkaistavaksi.

Wasenius kehui osuuskunta A. Vipusen toimintaa ja ehdotti tiivistä yhteistyötä Keksintösäätiön ja FIBANin välillä.

Urho Ilmonen otti esille Xinova-yhtiön ongelma- ja resurssipankin, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmia ja kehittää sivuilla oleviin ongelmiin ratkaisuja. – Olisi toivottavaa, että suomalaisetkin keksijät löytäisivät sivuston ja tarjoaisivat sinne keksintöjään.

Kokko huomautti, että vaikeinta on löytää hyvä ongelma. Ratkaisu kyllä löytyy sen jälkeen, hän sanoi.

Arto Tuominen yhdisti keskustelun elementtejä toivomalla muun muassa resurssipankin perustamista.

Inventor´s Club yhteistyöfoorumiksi

Foorumissa esiin tulleet konkreettiset ehdotukset todettiin niin hyviksi, että niiden jatkojalostus olisi tärkeää. Syntyi ajatus perustaa Inventor’s Club, joka kehittäisi ehdotuksia. Sen seuraava sessio voisi Ilmosen mukaan olla jo kuluvan vuoden syksyllä. Siihen kutsuttaisiin paikalla olevat henkilöt ja muut relevantit tahot.

Kuvat: Urho Ilmonen

Share This