Tästä lähtökohdasta Sarastus Growth osakeyhtiö lähtee toimitusjohtaja Pasi Korhosen mukaan tekemään sirkoilla kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiö tuo uutta näkökulmaa orastavan kilpailun tiivistämälle alalle.

Tavoitteena myös on jatkojalostus ravintoloille ja suurkeittiöille.

Yhtiö tavoittelee teollista mittakaavaa, kannattavuutta, kehittää kasvatusteknologiaa ja tuo tuotteisiin innovatiivisia piirteitä. Sarastuksen teknologiakumppani Entocube Oy tekee yhteistyötä Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan kanssa kehittääkseen ravinnonlähteitä tulevaisuuden miehitetyille Mars-avaruuslennolle, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jukka Eskelinen.

Keskivertoihminen tarvitsee 70 grammaa proteiinia päivässä. 100 grammassa sirkkajauhetta on tuo määrä. Iso osa ihmisen proteiinitarpeesta voidaan tyydyttää sirkoilla. Niiden maku on mieto, ominaisuus joka tekee sirkat monipuolisesti käytettäviksi elintarvikkeiden raaka-aineena.

Korvaa lihaproteiinia

Sirkkojen laajamittaisella kulutuksella olisi Korhosen mukaan uskomattoman positiiviset ympäristövaikutukset.

Maapallon 7,2 miljardia ihmistä tarvitsee 183 miljardia kiloa proteiinia vuodessa. Tästä merkittävä määrä tuotetaan lihakarjan kasvatuksella, jonka tieltä esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsiä hakataan kiivaaseen tahtiin.

Jukka Eskelinen ja Pasi Korhonen(oik.) hakevat sirkoilla globaalia liiketoimintaa.

Sirkat ovat huomattavasti tehokkaampi tapa tuottaa vastaava määrä proteiinia, sillä ne kasvaessaan kuluttavat jopa 99 prosenttia vähemmän vettä, sekä 90 prosenttia vähemmän tilaa ja rehua perinteiseen karjatalouteen verrattuna. Hyönteisten kasvatus voidaan tuoda ihmisten lähelle kaupunkiympäristöihin, jolloin kuljetuksesta aiheutuvat haitat vähenevät.

Hyönteisten ekotehokkuutta lisää myös se, että ne tyytyvät paljon vaatimattomampaan ravintoon kuin monet muut ruoaksi kasvatettavat eläimet. Hyönteisiin ei tarvitse tuhlata ihmisruoaksi kelpaavaa viljaa, vaan monesti hävikkiin heitettävä ruokajäte kelpaa ”karjan” ravinnoksi.

Sirkkajauho tuottaa lisäarvoa

Hyönteisten syömisellä on pitkät perinteet. Maailmalla tunnetaan yli 1800 lajia, joita voidaan hyödyntää ihmisravintona. Suomessa näistä 10 lajia on tätä kirjoitettaessa hyväksytty elintarvikkeeksi. Jatkojalosteet, kuten sirkkajauho, ovat kasvattajalle kiinnostavia, sillä niiden arvo myytäessä on 5-10-kertainen kokonaisiin sirkkoihin verrattuna.

– Sirkoissa on rajattomasti potentiaalia; meillä on kova kasvutavoite, Pasi Korhonen summaa.

Vastaus maailman ruokaongelmaan on sirkka.

Euroopan Unionin ja Suomen viranomaiset suhtautuvat edelleen varovaisesti hyönteisten käyttöön elintarvikkeena. Hyönteisten kasvattamiseen on esimerkiksi mahdotonta myöntää maatalouden tuotantoeläintukia tai investointitukia.  Tähän odotamme muutosta jo seuraavana vuonna, hän jatkaa.

Syömäkelpoiseksi 35 päivässä

Munista kuoriutuvat pikkusirkat kasvavat syömäkelpoisiksi 35 päivässä. Niitä kasvatetaan erityisessä kasvatustilassa yli 30 asteen lämpötilassa ja 50–80 prosentin kosteudessa.

Osa, noin 10 % sirkoista varttuu edelleen sukukypsäksi. Muninnan sykli on suunniteltu siten, että uusia sirkkoja syntyy päivittäin.

Pääosa sirkkasadosta pussitetaan ja siirretään kylmävarastoon. Viileässä niiden elintoiminnot hidastuvat ja ne vaipuvat horrokseen. Seuraavaksi ne laitetaan pakastimeen, jossa ne kuolevat luonnollisesti.

– Jauhoiksi menevät sirkat kuivataan uunissa, jonka jälkeen ne jauhetaan hienoksi jauhoksi.

Tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat sirkkojen käyttöön elintarvikkeena myönteisesti.

Sarastus Growth etsii tiimiinsä vahvistusta kansainvälisen elintarvike- ja kaupanalalta. Lisäksi lähitulevaisuudessa uudet sijoittajat ovat tervetulleita, Korhonen sanoo.

 

 

Share This