Suomen innovaatiojärjestelmässä on OECD:n mukaan puutteita.  Ilona Lundström pitää äskettäin julkistettua arviota realistisena. Elinkeinoelämän kannalta olennaisen tutkimuksen rahoitusta on lisättävä. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta on tiivistettävä, OECD suosittaa.

– Uusia yksityisen ja julkisen sektorin strategisia kumppanuuksia tulisi kehittää, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n rahoituksen olisi lisättävä. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen on panostettava aiempaa voimakkaammin, järjestö ohjeistaa. Se kehottaa priorisoimaan radikaaleja innovaatiohankkeita, joissa on mahdollisuuksia uusien korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Iso käännös Suomen innovaatiojärjestelmässä tapahtui silloin, kun innovaatiorahoitusta muutettiin lainapainotteisempaan suuntaan. Sipilän hallitus puhtaasti leikkasi Tekesin rahoitus, minkä seurauksena  strategisten huippuosaamisen keskittymien eli SHOKien ja innovatiiviset kaupungit -ohjelman rahoitus loppui.

– Samaan aikaan on tehty tutkimuslaitosuudistus, joka on VTT:n näkökulmasta negatiivinen uudistus, strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen lähtökohtaisesti hyvä asia. Useiden muutosten yhteisvaikutukset ovat osin ennakoimattomia.

Kokonaisuudessa resurssit ovat Lundströmin mukaan vähentyneet noin 140 miljoonaa euroa.

– Toisaalta hallitus on panostanut kärkihankkeisiin. Ne ovat kuitenkin määräaikaisia, tämän hallituskauden mittaisia, kun leikkaukset ovat pysyviä.

Kaupallistamisessa onnistumisia

Innovaatiotoiminnan selkeä painopiste tällä hallituskaudella on tutkimuksen kaupallistaminen, johon on laitettu paljon ponnistuksia. Myös Tekes on panostanut tähän mm. tutli-rahoituksen muodossa. Digitalisaatio, terveys, biotalous, cleantech ja kiertotalous ovat edelleen erityisesti huomion kohteena, Ilona Lundström sanoo.

Hän sanoo olevansa tyytyväinen siitä suunnasta, mihin kaupallistaminen on menossa.

– Muutama erinomainen onnistuminenkin on koettu. Suomen Akatemian on ottanut repertuaariinsa akatemiahankkeiden lisärahoituksen, jolla parannetaan hankkeiden hyödynnettävyyttä. Se on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Lisäksi Tekesin Innovation Scout-rahoitus, jolla parannettu yliopistojen kaupallista osaamista yliopistojen oman organisaation sisällä, on kerännyt kiitosta.

– Ei näillä maailmaa pelastettu ole, mutta ne ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Tekesillä uusi suunta

Tekes on reivannut painopisteensä selvästi startupeihin ja pk-yrityksiin. Tätä hallitukset ovat halunneet ja tähän suuntaan pääjohtaja Pekka Soinin johdolla on menty. Leikkauksista huolimatta Tekes toimii kuitenkin yhtä laajalla alueella kuin ennen, kategorisesti mitään sektoria ei ole lopetettu, mutta volyymit ovat pienentyneet, Lundström sanoo.

Tuoteväylä loppui, mitä menetettiin?

Muutama vuosi sitten TEM siirsi Keksintösäätiön tehtävät Uudenmaan ely-keskukseen. Siihen myös loppui kiitetty Tuoteväylä-ohjelmakokonaisuus. Oliko päätös oikea?

– Tuoteväylä keräsi paljon kiitosta. En ole kuitenkaan sellainen uskovainen, että joku instrumentti olisi autuaaksi tekevä sellaisenaan. Kaikkien kuuluu kehittyä seuraavaan versioonsa. Jos joku toiminto jää katvealueeseen, silloin pitää huolestua. Tuoteväylä oli yhden ajan vahvuustarina. Mutta kysyn, mikä olisi seuraava versio tuoteväylästä, mitä tarvitaan?

Mitkä funktiot hävisivät kokonaan, miten korvaavat toimet ovat toimineet?

– Pitää kysyä yrityksiltä ja keksijöiltä, onko tullut riittävästi toimia tilalle. En näe, että olisi katvealueita, isoja aukkoja saatavuuden näkökulmasta, jos vain on kunnianhimoa lähteä toteuttamaan omaa hanketta. Ollaanko valmiita kansainvälisille markkinoille, uskotaanko omaan tarinaan? Lundström vastaa kritiikkiin.

Virkamiehen näkökulma on peilikuva, apua on tarjolla, mutta löytääkö yritys oikean monimutkaisesta avustusjärjestelmästä. Selkeyttä ei ehkä ole riittävästi, mitä Business Finland – Finpron ja Tekesin fuusio –  pyrkii nyt tuomaan.

Musta aukko: y-tunnuksettomuus

Isona ongelmana, mustana aukkona, on pidetty sitä, että saadakseen julkista rahaa, on oltava yritys, y-tunnus. Tuoteväylän puitteissa jaettiin pieniäkin rahoja. 1 000 euroa oli monelle tervetullut lisä ja tunnustus arvostuksesta.

– Tunnistan ongelman. Kysymys kuuluu, mitä aiotaan tehdä ely-keskuksissa ja maakunnissa. Iso siirto oli aikanaan pienten esiselvityshankkeiden siirtäminen Tekesistä ely-keskuksiin. Keksinnön alkuvaiheeseen, olivat hankkeet keksijäperusteisia, toiminimilähtöisiä tai muita.

Ilona Lundströmillä on näkemys, miten tuoteväyläajattelua voitaisiin kehittää.

– Katse kääntyy isosti maakuntauudistukseen. Mitkä ovat ne palvelut, jotka ovat kaikissa maakunnissa käytössä yhtä aikaa? Odotan, että maakunnissa vastataan alkupään haasteisiin.

– On madallettava kynnystä päästä julkiseen rahoitukseen kiinni. On muistettava, että on muitakin rahoituskanavia kuin julkinen. Maakunnat ovat lähellä kaikkia toimijoita ja ne voivat järjestää palveluja ja rahoitusta alkuvaiheen rahoitustarpeeseen.

Siis maakunnallinen tuoteväylä? Miksei, Lundström hymähtää.

Päättäjien pöytiin?

Keksintösäätiön puheenjohtaja Urho Ilmonen on pitänyt välttämättömänä, että keksijät pääsevät päättäjien pöytiin.

– Yksi tärkeimpiä tahoja on tutkimus- ja innovaationeuvosto, joka tällä hetkellä tekee visiotyötä; tuloksista kuullaan loppukesällä. On hyvä arvioida kaikkein tärkeimmän neuvoa antavan elimen kanssa, kenen kanssa pitää olla näissä pöydissä.

 

Share This