fi
en
sv
Kotkan Merikeskus Vellamossa järjestettiin 4.12.2025 Kymenlaakson Innovaatiosymposium, jonka järjesti Kymen Innovaatioyhdistyksen ja Keksintösäätiön AKKE-projekti sekä Xamkin ja Keksintösäätiön Ideajalostamo Kymenlaakso –hanke. Mukana oli lisäksi Xamkin Kymenlaakso GoGlo Global Growth & Business Networks –hanke. Tilaisuudessa oli työpajoja, puheenvuoroja tekoälystä, verkostoitumista ja IdeaKymi-kilpailun palkintojenjakotilaisuus.
Aamulla järjestettiin kaksi rinnakkaista työpajaa, joista yksi oli suunnattu luovan alan yrittäjille ja toinen kehittämistoimijoille ja Kymenlaakson innovaatioverkoston jäsenille. Ensin mainitussa työpajassa osallistujat saivat oivalluksia ja vinkkejä luovien sisältöjen innovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Työpajassa annettiin ideoita siitä, miten rakentaa omaan ideaan, brändiin tai palveluun pohjautuva menestyksekäs liiketoimintamalli. Jälkimmäisessä työpajassa kuultiin Kymenlaakson luovan alan toimijoiden tarpeista ja toiveista kehittämisorganisaatiolle. Tässä työpajassa työstettiin Kymenlaakson Innovaatioverkoston tulevaisuuden näkymiä.
Aamupäivän tekoälyä koskevissa puheenvuoroissa Keksintösäätiön ohjelmistokehittäjä Pauli Hemmi puhui tekoälyn hyödyntämisestä innovaatioiden ja asiantuntijuuden yhteensovittamisessa. Hemmi painotti, että innovaatiotoiminnan suurin haaste ei ole keksimisessä, vaan toteuttamisessa. Tähän haasteeseen pyrkii vastaamaan Keksintösäätiön Ideajalostamo-alusta, jolla innovaattorit saavat tuekseen esimerkiksi erilaisia työkaluja ja asiantuntijoita. Yksi merkittävä haaste innovaatiotoiminnassa on Hemmin mukaan vaikeus löytää rahoitusta tai oikeita asiantuntijoita. Hemmin Ideajalostamo-alustalle kehittämä tekoälytyökalu löytää asiantuntijan, jota idea ja innovaattori tarvitsee omien haasteiden ratkaisemisessa. Tekoäly voi näin ollen auttaa parhaan mahdollisimman tiimin luomisessa, jotta innovaatio voidaan saada lentoon.
Tekoäly myös ryhmittelee asiantuntijat omiin kategorioihin, joiden sisältä voi löytää itselleen hyödyllisimmät tukijat. Näin ollen tekoäly yhdistää ihmiset ja ihmiset yhdistävät osaamisen. Todellinen luovuus tulee Hemmin mukaan edelleen ihmisiltä, mutta tekoäly voi tehostaa prosesseja ja helpottaa oikeiden ihmisten löytämistä. Lisää Hemmin mietteitä tekoälystä ja Ideajalostamosta löytyy täältä.
Aamupäivän toisessa puheenvuorossa tekoälykouluttaja Pinja Valkonen ja LittleBitDesignin koruyrittäjä Anniki Jensen-Munk puhuivat tekoälystä luovuuden työkaluna ja heidän kokemuksistaan tekoälyn käyttämisessä korujen suunnittelussa. Kuten Hemmi, myös Valkonen ja Jensen-Munk korostivat ihmisen luovuuden merkitystä, korostaen näkemystään tekoälystä prosessien ja työnteon tehostajana, ei ihmisen korvaajana. Valkonen ja Jensen-Munk olivatkin valjastaneet tekoälyn kyvyn luoda uusia ideoita ja malleja koruille, mutta samalla heidän oli täytynyt jatkuvasti ohjeistaa tekoälyä, jotta koruista saatiin tyydyttäviä ja toteuttamiskelpoisia. Tekoälylle pitää kertoa, mitä halutaan ja sen ehdotuksia tulee ehostaa ja parantaa. Näin ollen ihmisen luovuuden rooli säilyy tekoälyn käytön rinnalla, myös korujen valmistuksessa. Ihmisen rooli on edelleen merkittävä muun muassa korujen 3D-mallinnuksessa.
Iltapäivällä symposiumin osallistujat saivat kuulla tietokirjailija ja futuristi Perttu Pölösen pääpuheenvuoron, joka käsitteli tekoälyä, luovuutta ja ihmisen roolia nykyisessä teknologian murroskohdassa. Yleisön avustuksella Pölönen toi esiin ajatusta, että ihmisillä on monia tärkeitä ominaisuuksia, joita tekoäly ei voi korvata. Manuaalista työtä, kuten rakentamista, ei voi edelleenkään hoitaa tekoälyn avulla. Ihmisillä on myös luontaista inhimillisyyttä, välittämiskykyä, katumiskykyä, mielikuvitusta ja intuitiota, jota tekoälyltä puuttuu.
Tekoäly luo monia positiivisia mahdollisuuksia, mutta Pölönen suhtautui myös kriittisesti sen vaikutuksiin. Tekoäly voi kannustaa ihmisiä ajattelemaan ja ponnistelemaan vähemmän. Tämän myötä ylpeys omista saavutuksista rapistuu, koska ylpeys on omien ponnistelujen tuotosta. Pölösen mukaan menetämme asioiden merkityksen, jos pyrimme pois vaivannäöstä. Arvostamme muusikon tekemää kaunista musiikkia siihen tarvittavan oppimisen ja uurastamisen takia. Tekoälyn luoma musiikki ei tee samalla lailla vaikusta, eikä siihen liity historiaa tai tarinaa. Tekoälyn myötä ihminen voi laiskistua, koska häntä kiinnostaa enää vain teknologialla helposti saavutettava määränpää, ei itse matka, jota aiemmin pidettiin merkityksellisempänä. Ajattelun vähentymisen lisäksi merkitykselliset interaktiot ovat vähentymässä sekä tekoälyn että sosiaalisen median seurauksena. Pölösen mukaan myös asioiden aitouteen on vaikeampaa luottaa tekoälyn aikana, sillä emme voi olla varmoja, onko esimerkiksi jonkun viesti ihmisen vai koneen kirjoittama.
Tekoälyn kehityksen kiihtyminen voi johtaa odottamattomiin tuloksiin, sillä ihmisten kyky ennustaa tulevaisuutta on aina ollut puutteellinen. Pölösen mukaan ei ole varmuutta, mihin tekoälyn kiihtyvä kehitys johtaa, eikä ole meillä ole mitään selvää ja yhtenäistä visiota tulevaisuudesta. Pölönen pitää kuitenkin itseään optimistina. Hän korosti, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, ja että ihmisten tulee uskaltaa tehdä töitä päästäkseen eteenpäin.
Tapahtuma huipentui Ideakymi-kilpailun palkintojenjakoon. Kilpailuun tuli yhteensä 72 kilpailuehdotusta viiteen eri sarjaan. Eniten ehdotuksia tuli Keksinnöstä liiketoimintaa –kilpailusarjaan. Tuomaristoa haastatteli Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja Markku Merovuo. Tuomariston kommenteista kävi ilmi tyytyväisyys Ideajalostamoon, jolla kilpailu järjestettiin. Alustan koettiin helpottaneen tuomariston työskentelyä ja kilpailuehdotusten pisteyttämistä. Kilpailun ehdotuksia pidettiin erittäin korkeatasoisina, ja nähtiin jopa haasteena olla innostumatta liikaa parhaista ehdotuksista. Tuomariston kommenteissa tuli myös esille näkemys, että tulevissa kisoissa osallistujat voivat menestyä paremmin, jos he miettivät ideoitaan kilpailun kriteerien kautta. Alla on lista kaikista palkituista ja kunniamaininnan saaneista. Lisää Merovuon ja Kymen Innovaatioyhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Saaren mietteitä kilpailusta voi lukea täältä.
KEKSINNÖSTÄ LIIKETOIMINTAA
Voittaja: Jätevesilaitoksen ilmastus. Virtauksen liike-energiaan perustuva sekoitinpumppu fysikaalisen kemian sovelluksiin. Sednove Oy / Raimo Lappi, Kotka
Toinen sija:
Luonnonvesiin perustuva altaan jäähdytysjärjestelmä. Lohilaani Oy / Markku Enqvist, Kotka
Taideteoksen, akustiikkapaneelin sekä kaiuttimen yhdistelmä. Art Sonique Canvas / Annika Salmi, Kouvola
VASTUULLINEN TULEVAISUUS
Voittaja: Pokapileet – jämäjuhlat – tuotesarjoja kierrätetyistä ikkunapuitteista. Ikkunainen / Sanna Kovasiipi, Kotka
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
Voittaja: Paalasenmäen kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kiinteistöihin älykäs majoituspalvelukokonaisuus. Yuka Holding Oy, Kotka
IDEALLA ALKUUN
Voittaja: Uudentyyppinen verkkoalusta suomen kielen oppimiselle. Practical Online Finnish for free (POFF) / Oskar Wilenius, Kouvola
KASVAVA IDEA
Palkitut
Monipuolinen ja kaikille ikäihmisille sopiva liikuntakerho. Virtaa päivään / Tytti Hauhia & Venla Tolvanen, Hamina
7-vuotias Lenni Niemelä kehitti idean vanhusten ja lasten yhteisestä asuntokokonaisuudesta. Monitoimitalo / Lenni Niemelä, co Minna Kyyrö, Kotka
Kunniakirjat:
KEKSINNÖSTÄ LIIKETOIMINTAA:
Kuormaliinan kelauslaite. Seppo Poutanen, Kotka
VASTUULLINEN TULEVAISUUS:
Mobiilisovellus, jonka avulla syrjäytynyt nuori voi kehittää elämänhallintataitojaan. Koutshi / Vesa Kortelainen, Silja Saurama, Alina Viontsek, Essi Nironen-Pöyry, Helsinki-Kymenlaakso
IDEALLA ALKUUN:
Palamisen tehostaminen tulisijoissa. Hukkavahti / Vesa Kääpä, Kanava&Hormi, Kouvola
Kilpailun järjestivät Kymenlaakson Innovaatioverkostoon kuuluvat toimijat.