Kategoria: old

Julkaistu 01.03.2024 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Maija Meikäläinen on kävelylenkillä talvella. Sää on liukas, ja hänen jalkansa lipeää jäisellä asfaltilla. Maija kaatuu ja saa murtuman jalkaansa. Hän hakeutuu yliopistollisen keskussairaalan päivystykseen. Siellä kipsaaja asettaa hänen jalkansa oikeaan asentoon telineen avulla, joka pitää hänen jalkansa paikoillaan sillä aikaa, kun kipsaaja kipsaa sen. Kipsaaja ei voi vaikuttaa siihen, paljonko potilaita tulee päivystykseen, mutta työn kuormittavuuteen ja ergonomiaan hän voi vaikuttaa tulevaisuudessa immobilisaatiotelineellä.

— Raajojen vaivoja hoitava terveydenhuollon ammattilainen voi säästää lähes 50 prosenttia raajojen toimenpiteisiin käytettävästä ajasta, kun hänen ei tarvitse hakea apulaisia pitämään raajaa oikeassa asennossa kipsauksen ajan, vaan selviytyy tehtävästä itse telineen avulla, sanoo turkulainen bio- ja kemiantekniikan insinööriksi opiskeleva Pekka Nätti, jolle keksintö toi 10 000 euron Apu+Raha^TM -tuen Keksintösäätiöltä. Nätti on ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja, joka on työskennellyt muun muassa päivystyksen
kipsaajana.

Monikäyttöisellä asennonpitotelineellä saa raajan moniin asentoihin

Asennonpitotelineen ansiosta raajojen toimenpiteet pystytään tekemään nykyistä nopeammin ja entistä pienemmillä resursseilla. Telineestä tekee uniikin se, että se on monikäyttöinen ja sillä saa raajan erilaisiin asentoihin. Se ei sovellu ainoastaan jalkojen kipsaamiseen, vaan myöskin vaikkapa haavojen hoitoon ja myös käsivammoihin.

— Tätä pystyy käyttämään useisiin toimenpiteisiin. Jos esimerkiksi käsi joudutaan reponoimaan eli asettamaan murtuma tai sijoiltaan mennyt nivel paikoilleen. Nykyisin, kun käsi laitetaan vetoon, se vaatii vähintään 2—3 terveydenhuollon ammattilaista, mutta telineen avulla veto onnistuu helpommin ja vähemmällä väellä, Nätti luettelee keksinnön etuja.

Innovaatiot terveydenhoidon ahdingon helpottajina

Hoitohenkilökunnan työajan säästäminen on Nätin mukaan tärkeää, koska alalla vallitsee paha työvoimapula, mikä vaikuttaa myös hoidon laatuun. Hän näkee yhdeksi ongelman ratkaisuksi innovaatiot, mihin terveydenhoidon henkilökuntaa tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

— Innovaatiot ja innovaatiokulttuuri ovat tärkeässä roolissa ratkaistaessa tätä ongelmaa, kuten esimerkiksi asennonpitoteline, jonka perusideana on vapauttaa terveydenhuollon resursseja ja keventää työn kuormittavuutta.

Hoitohenkilökunnan lisäksi keksinnöstä hyötyvät sekä koko organisaatio, mikä saa aikaan säästöjä, että hoidettava potilas, koska apuväline minimoi inhimilliset virheet. Siten hoidon laatu ja lopputulos paranevat.

Kipsinalussukka suojaa sekä potilasta että kipsiä

Pekka Nätti on keksinyt telineelle oheistuotteenkin. Kaksikäyttöisen kipsinalussukan tarkoituksena on edistää kipsaamista ja parantaa hoidon laatua. Sukka toimii hyvin yhteen telineen kanssa.

— Teline ja sukka syntyivät ollessani armeijassa lääkintämiehenä, kun varusmiehillä ja -naisilla oli paljon rakkoja ja haavaumia jaloissa. Niistä ajoista idea apuvälineestä on kehittynyt paljon eteenpäin.

Nätti on suunnitellut jo prototyypin, ja nyt on tarkoituksena lähteä seuraavaksi valmistamaan prototyyppiä. Hän toivoo saavansa selätettyä mahdolliset ongelmat kesään mennessä, jotta hän pääsee kunnolla testaamaan immobilisaatiotelinettä. Nätti on jättänyt keksinnöstä suojaushakemuksen.

— Aion hioa sitä niin kauan, että voin olla ammattilaisena tyytyväinen lopputulokseen, Pekka Nätti toteaa.

Haastattelupyynnöt:
Pekka Nätti
puh. 045 137 8567
pekka.v.natti[at]gmail.com

Julkaistu 20.02.2024 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

— Aikaisemmin lennokkeja pidettiin vain leluina, mutta Ukrainan sodan sytyttyä kaikki ottavat ne tosissaan. Ukrainan miehittämättömiä ilma-aluksia pudotetaan 10 000 kappaleen kuukausivauhtia, sanoo helsinkiläinen abiturientti ja Keksintösäätiön 2 000 euron Apu+RahaTM -tuen saaja Markus Aarrejoki.

Maalinpaikannuksella tarkoitetaan jonkin vihollisen kohteen sijainnin selvittämistä, ja lennokki sanan perässä ilmaisee vain etsimisvälineen. Sensoristoon kuuluu muiden muassa lämpö- ja päivänvalonkamera sekä GPS ja inertianavigointi. Useiden sensoreiden ja matematiikan yhteistyöllä minkä tahansa videokuvassa näkyvän kohteen sijainti on saatavilla. Parhaistakaan täsmäohjuksista ja suurimmastakaan tykistöstä ei ole mitään hyötyä, mikäli vihollisen sijaintia ei tiedetä.

Uuden teknologian etuna edullinen hinta ja pieni koko

Suomen puolustusvoimien käyttämä pieni maalinpaikannuslennokki on tällä hetkellä israelilaisvalmisteisteinen Orbiter 2B. Pohjimiltaan se on noin 15 vuotta vanhaa teknologiaa, mutta noin vuosi sitten puolustusvoimat solmi sopimuksen teknologiapäivityspaketista. Päivityksen tuomista ominaisuuksista ei ole tietoa.

— Orbiter 2B -lennokin suorituskykyä haittaa kolme ongelmaa: hinta, suurehko koko ja maalinpaikannuskyvykkyys, Aarrejoki sanoo.

Orbiter 2B -järjestelmän kustannuksista tiedetään vain, että 250 lennokin ja 55 maaohjausaseman yhteishinta oli 29 miljoonaa euroa suhteutettuna inflaatioon. Todennäköisesti yhden lennokin hinta oli yli 50 000 euroa ja maaohjausaseman yli 200 000. Lisäksi ryhmä, jolla on yksi maaohjausasema ja muutamia lennokkeja tarvitsee kolme maastoautoa, mikä lisää hintaa huomattavasti.

Aarrejoen mukaan lennokeissa käytetty tekniikka on edistynyt hyvin paljon, minkä takia kaikki kolme ongelmaa ovat suhteellisen helposti korjattavissa. Esimerkiksi GPS-vastaanottimien kyvykkyys on parantunut huomattavasti, vaikka ne ovat pienentyneet ja hinta on laskenut murto-osaan.

— Tällöin on mahdollista tehdä parempi lennokkijärjestelmä äärimmäisen paljon halvemmalla, mikä on tavoitteeni. Maalinpaikannuslennokkijärjestelmäni on tarkoitus olla yhden henkilön jalan kuljetettava. Kohteen sijainnin selvittämiseksi parin metrin tarkkuudella tulee riittämään sen näkyminen videokuvassa. Lentoaika on tavoitteena saada noin kolmen tunnin mittaiseksi, kuten Orbiterissakin, mutta lennätysetäisyyden ohjausasemalta on mahdollista jopa yli tuplaantua vastaavasta, Aarrejoki kertoo.

Nopeasti koottava ja havaitseva

Kuvitellaanpa tilanne, että Puolustusvoimat saa vakoojalta tiedon, että vihollinen siirtää tykistöä kylän A alueelle. Vihollisen tavoitteena on aloittaa tykistötuli, jotta se voi pehmittää vastustusta tulevaa hyökkäystä varten. Esikunta lähettää kylää A lähimpänä olevalle joukkueelle käskyn ottaa selville vihollisen tykkien tarkka sijainti mahdollisimman nopeasti. Se ryhmän jäsen, kuka on vastuussa lennokista, purkaa lennokin rinkastaan, kokoaa sen ja
lähettää sen matkaan 5—10 minuutissa käskystä.

Operaattori katsoo lennokin välittämää kuvaa ja etsii vihollisen tykkejä. Tykin nähtyään operaattori kääntää kameran tykkiä kohden ja käyttää suurennuslinssiä lähempää tarkastelua varten. Mikäli vihollisen tykki osoittautuu aidoksi, operaattori raportoi lennokin antamat koordinaatit tulenjohdolle. Tulenjohto hoitaa vihollisen tykin tuhoamisen esimerkiksi omaa tykistöä käyttäen.

— Kun lennokit ovat halpoja, helppokäyttöisiä ja pieniä, niiden käyttöön ei tarvita erillisiä yksiköitä, vaan lennokit voidaan hajauttaa tasaisesti joukkueille, jolloin lennokki voidaan lähettää heti tarvittaessa matkaan, eikä tarvitse odottaa kunnes erillinen lennokkiryhmä saapuu tarpeeksi lähelle kohdetta, Aarrejoki selventää.

Tiedekisasta apurahan saajaksi

Uusi maalinpaikannuslennokki on vielä alkuvaiheessa. Aarrejoki sanoo tekevänsä tällä hetkellä “prototyypin prototyyppiä” samalla, kun valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin.

Aarrejoki oli mukana viime vuonna lukiolaisten Tutki, kokeile ja kehitä -tiedekisassa mukana yhdessä 17 muun projektin kanssa. Hän osallistui kilpailuun Sähköenergian varastointi vauhtipyörään -työllä ja kiinnitti paikalla olleen Keksintösäätiön edustajan huomion. Keksintösäätiön edustaja kertoi mahdollisuudesta hakea Apu+Raha-tukea työhön, mutta Aarrejoki piti maalinpaikannuslennokki-ideaansa parempana.

Toisen luokan yhteiskuntaopin tunnit hän hyötykäytti kirjoittamalla Apu+Raha-hakemusta, mikä johtikin sitten apurahan saamiseen joulukuussa 2023.

Haastattelupyynnöt:
Markus Aarrejoki
puh. 044 977 0812
aarrejokimarkus[at]gmail.com

Julkaistu 18.01.2024 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Ruokakauppias Hyvinkäältä on tilannut tuoretavaraa Jyväskylästä. Tavallisesti kuorma ajetaan runkokuormana isolla rekalla kaupan ohi keskellä yötä. Jakeluauto lähtee pk-seudulta, kun lasti on ensin purettu terminaaliin ja lajiteltu oikealle jakeluautolle. Jakeluauto on perillä Hyvinkäällä vasta seuraavana päivänä kello 14. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Lifthanger-nostimella varustettu rekka voi pudottaa kuorman suoraan välivarastoon Hyvinkäälle auton ajaessa ohi keskellä yötä. Kauppias saa puhelimeen ilmoituksen, että tuotteet ovat tulleet. Hän käy hakemassa ne aamulla välivarastosta, joka voi olla vaikka
lukittu kontti, mihin tavarat on jätetty. Kauppias vie heti aamulla tuoreet vihannekset tai kalan suoraan tiskiin ja saa yhden myyntipäivän lisää. Myös kuluttaja hankkii ruoat kotiinsa kaupasta entistä tuoreempina.

Vuonna 2017 valmistui EU:n viimeisin pitkä tutkimus logistiikasta, minkä mukaan EU:ssa ajetaan tyhjää tilaa 160 miljardin euron edestä vuodessa. Kuljetusautojen täyttöaste oli tuolloin 43 prosenttia eli niissä on tyhjää tilaa lähes 60 prosenttia. Pandemia ja Ukrainan kriisi ovat lisänneet verkkokauppaa sekä kuljetuksia entisestään, eikä tämän hetkisistä luvuista ole kuin villejä arvauksia.

Lifthanger-nostin voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan. Ajoneuvo voi nostimen kanssa toimia itsenäisesti ilman ulkopuolisia nostoapulaitteita ja sillä pystytään parantamaan kuljetusautojen pakkaamisen täyttöastetta.

— Nostin on jo ajoneuvossa ja se pystyy pinoamaan tavaraa kerroksiin ja purkamaan kerroksista, mitä pumppukärryillä ei normaalisti pysty tekemään. Kuljetusyrittäjä saa Lifthangerin avulla aiempaa suuremman kuorman eli tuoton, kun ajoneuvon täyttöaste paranee ja suhteellinen päästö per kuljetettu tonni alenee jopa 25-50 prosenttia, sanoo oululainen laitteen keksijä ja Lifthanger Finlandin toimitusjohtaja Pertti Havas.

Pilotit todistavat hyödyt

Työturvallisuus, päästöjen väheneminen ja katteiden paranemisväitteet on todettu tosiksi piloteissa viiden suomalaisen kuljetusyrityksen kanssa. Nostin soveltuu erityisesti olosuhdearan tavaran kuljettamiseen, mikä ei saa joutua säiden armoille.

— Lifthangerin avulla vältät rikkomasta itseäsi raskaissa ja vaarallisissa nostotöissä. Lisäksi Norjassa messuilla kävi ilmi, että kuljettajat, jotka ovat jo loukanneet työssään selkänsä ja ovat edelleen hyviä kuljettajia, voivat päästä palaamaan takaisin työelämään, jos käyttävät meidän nostinta, Havas vinkkaa.

Brändäyksestä kaikki hyöty irti

Entisenä mainosmiehenä Pertti Havas tuntee brändäyksen salat. Yrityksen ja tuotteen nimi on tarkan harkinnan tulosta. Lifthanger nimi sopii nostinlaitteelle jo sen rakenteenkin takia, mutta samalla viittaa Renny Harlinin elokuvaan Cliffhanger, mikä brändää nostimen Suomeen.

Lifthangerin brändäys-ajattelu on viety niin pitkälle, että jopa yrityksen verkkosivuilta löytyvä puhelinnumero on valittu brändi edellä. Puhelinnumero on 044 LFTHNGR eli näppäimissä vastaavat numerot ovat 044 538 4647. Helppo muistaa vai mitä?

Keksijän pitkä tie rahoittajan luo

Havas on toiminut yrittäjänä yli kolme vuosikymmentä, josta kymmenenvuot ta on kulunut Lifthangerin parissa. Hänellä on toimiva prototyyppi ja muutamia asiakkuuksia, jotka odottavat tietoa tuotannon käynnistymisen aikataulusta ja nostimen lopullisesta hinnasta ennen kuin ensimmäiset kauppakirjat päästään allekirjoittamaan.

Lifthanger on saanut Keksintösäätiön Apu+Raha^TM -tuen, mutta yritys tarvitsee vielä lisärahoitusta. Tehdyt kaupat ovat edellytys lisärahoituksen hakemiselle. Ilman lisärahoitusta ei voida aloittaa tuotantoa.

— Tämä on ikuinen muna-kana-ongelma, Havas naurahtaa.

Lue lisää:
https://www.kaleva.fi/oululainen-pertti-havas-oli-jaada-1000-
kiloisen-ku/6041451

https://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/teknologia/oululainen-yritys-kehittaa-uutta-lastausrobottia-umpikoriajoneuvoihin

http://www.kuljettaja.fi/fi/artikkeli/kuljettaja.fi-esittelee-lifthanger

Lisätietoja:
Pertti Havas
toimitusjohtaja
Lifthanger Finland Oy
puh. 044 538 4647
pertti[at]lifthanger.com
www.lifthanger.fi

Julkaistu 27.11.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Matti Meikäläinen harrastaa ruoanlaittoa ja hänelle ruoan maku on tärkein ostopäätöksiä ohjaava tekijä. Hän on kulinaristi isolla k:lla. Matti on valmis näkemään vaivaa saadakseen tuoreimmat raaka-aineet keittiöönsä ja hurmatakseen ystävänsä herkullisilla annoksilla illalliskutsuilla. Myös kodin viihtyisyys ja design ovat Matille tärkeitä, siksipä hän haluaa vihreyttä kotiinsa. Matti ostaa tyylikkään Vext-kasvatuskaapin, jossa hän kasvattaa
lehtivihanneksia, jotta hän saa aina runsaasti tuoreita, ravintorikkaita ja maistuvia yrttejä pöytäänsä.

Tavallinen kuluttaja voi kasvattaa salaattia, yrttejä ja vaikkapa kirsikkatomaatteja Vext-kasvatuskaapissa suurehkoja määriä. Design-kaappi toimitetaan kotiin asti avaimet käteen -periaatteella. Kaapin ikkunoista näkyvät vihannekset tuovat vehreyttä sisustukseen. Se ratkaisee ongelman, miten tavallinen kuluttaja voi kotioloissa tuottaa runsaita määriä tuoreita lehtivihanneksiä ilman kemikaaleja. Keksintö on saanut Keksintösäätiön 5 000 euron Apu+Raha^TM -tuen.

— Keksinnön tekninen innovaatio on se, miten kasvatuskaappia pystytään ohjaamaan. Lähdimme patentoimaan kastelujärjestelmää, joka toimii sumuteknologialla. Se on NASA:n tutkimuksen mukaan maukkain ja ravintorikkain tapa kasvattaa kasveja ruoaksi, kertoo Vextin talousjohtaja Niklas Bärlund.

— Kastelujärjestelmässä käytetään vain perusravinnetta ja vettä, joka on kasvatuskaapin tankissa, Bärlund tarkentaa.

Luvassa moninkertainen sato verrattuna kilpailijoihin

Muihin sisätiloissa käytettäviin kasvihuoneisiin verrattuna Vext-kasvatuskaappi pystyy Bärlundin mukaan tuottamaan moninkertaisen sadon. Lisäksi kun kotona on aina tarjolla tuoreita lehtivihanneksia, niin ruoan ravintoarvo pysyy hyvänä. Tärkeät ravinteet eivät pääse katoamaan, kun kasveja ei säilytetä pitkään sadonkorjuun jälkeen ja kuljeteta pitkiä matkoja kauppaan. Tällöin valo ja happi eivät pääse hajottamaan vitamiineja ja antioksidantteja.

Vextin saama Apu+Raha on kulunut tuotekehitykseen eli prototyyppien rakentamiseen, Ruoka&Viini-messuilla markkinointiin ja patenttiin.

— Meillä on valmis tuote, jonka lanseerasimme pari päivää sitten Ruoka&Viini-messuilla. Toimitukset alkavat ensi vuoden alussa. Nyt myydään ennakkotilauksia, ja olemme saaneet jo pari sellaista, Bärlund sanoo.

Vext on mukana startupien Kiuas-kiihdyttämössä vielä muutaman viikon. Bärlundin mukaan heillä on tarkoitus lähteä sen jälkeen hakemaan isompaa rahoitusta ja laajentamaan kaupallistamista. Ensi vuoden tulevaisuuden suunnitelmissa on myös vienti ulkomaille ja yrityksen kansainvälistyminen.

Apu+Raha^TM -palvelu käynnistyi keväällä 2023

Keksintösäätiö käynnisti Suomen Kulttuurisäätiön tuella Apu+Raha-palvelun ja rahoituksen keväällä 2023. Ensimmäisellä Apu+Raha-hakukierroksella rahoitusta jaettiin yhteensä 35 000 euroa neljällehankk eelle, joista yksi on Vextin kasvatuskaappi. Rahan lisäksi hakijat
saattoivat hyödyntää Apu+Raha-prosessin asiantuntijoita, jotka perehtyivät hakemukseen ja antoivat mielipiteensä mahdollisesta hakemuksen parantamisesta.

— Jo hakemuksen tekemisellä on merkittävää arvoa hakijalle. Hankkeen kuvaaminen järjestelmällisesti hakemuksen mukaisesti valottaa hyvin niin hankkeen teknistä kuin kaupallistakin tasoa, sanoo Keksintöäätiön hallituksen jäsen Timo Nyberg.

Rahoitusta saaneet hankkeet edustavat monipuolisesti rakentamisen, maatalouden, energiatekniikan ja sosiaalitoimen alueita. Nyberg uskoo rahoituksen antavan vauhtia hankkeiden eteenpäin viemiseen. Jo vuoden kuluttua hankkeiden tulisi raportoida saavutetuista tuloksista.

— Keksintösäätiöllä on tavoitteena laajentaa Apu+Raha-palvelukonseptia Ideajalostamoksi, joka palvelee suomalaista innovaatiojärjestelmää, keksijöitä ja pienyrityksiä valtakunnallisesti, Nyberg toteaa.

Haastattelupyynnöt:
Niklas Bärlund
Talousjohtaja
Vext Oy
niklas[at]vext.fi
puh. 044 042 4299

Julkaistu 31.10.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

87-vuotias Jaakko asuu yksityisessä palvelutalossa. Palveluntuottaja laatii yritykselleen omavalvontasuunnitelman, jonka tulisi turvata kaikkien asukkaiden lainmukaiset ja laadukkaat palvelut, esimerkiksi säännöllisen ulkoilun. Usein luvatut palvelut jäävät kuitenkin hyviksi ideoiksi paperille kenenkään siitä tietämättä. Tällä hetkellä valvonnan keinot rajoittuvat palveluntuottajan omavalvontasuunnitelmaan sekä pienillä resursseilla toteutettuihin, mahdollisiin valvontaviranomaisen pistokäynteihin. Teamcare^TM-toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta Jaakko ja hänen eri puolilla Suomea asuvat omaisensa sekä palvelun ostaja eli hyvinvointialue pystyvät seuraamaan ajantasaisesti Jaakon palveluiden toteutumista ja reagoimaan, jos Jaakkoa ei ole viety ulos vaikkapa kolmeen viikkoon.

Jaakon sijasta tapausesimerkkinä olisi yhtä hyvin voinut olla lastensuojelun palveluissa oleva perhe tai kotihoidon asiakas.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Riina Rubinstein kehitti Teamcare- toiminnanohjausjärjestelmän. Se toimii sekä ammattilaiselle että asiakkaalle ja hänen verkostolleen myös mobiilisovelluksena.

— Teamcare ohjaa prosessia lainmukaiseksi ja tuottaa huomattavasti nykyisiä järjestelmiä enemmän dataa prosessista asiakkaalle, palveluntuottajille, hyvinvointialueelle sekä valvontaviranomaisille. Lisäksi se mahdollistaa tehokkaan monitoimijaisen yhteistyön ja
tiedonmuodostuksen, Rubinstein kertoo.

Verkostosovellus kannustaa yhteistyöhön

Sysäyksen keksinnölle antoi Rubinsteinin omakohtainen kokemus sote-palvelujärjestelmän ja sen valvonnan toimimattomuudesta. Riina Rubinsteinilla on myös monipuolinen ammatillinen kokemus sekä sosiaali- että terveyspalveluista ja innovaattorin luonne. Teamcare kehittyi

Rubinsteinin mukaan kolmessa vaiheessa. Kehittämisen alkutaipaleella hän opiskeli kahta ylempää korkeakoulututkintoa, joissa Rubinstein ryhtyi tutkimaan sote-alan palvelujärjestelmiä. Kun monitasoiset ongelmat ja ymmärrys palveluista kirkastuivat usean vuoden tutkimisen tuloksena, idea järjestelmää tukevasta työkalusta jalostui vähitellen nykyiseen muotoonsa. Teamcaren ensimmäinen versio oli hänen mukaansa ohjauksen, arvioinnin ja valvonnan menetelmä, joka oli käytännössä netistä ladattavissa oleva
paperinippu. Asiakas tai omainen saattoi viedä sen mukanaan palveluista vastaavalle ammattilaiselle.

Toisessa vaiheessa idea kehittyi digitaaliseen muotoon ja “siten mahdollisti verrattoman paljon enemmän”. Teamcare toimi siis jo verkostoapplikaationa ennen merkittävimmän innovaation muotoutumista.

— Kun kehitin tätä, tutkin samalla palvelujärjestelmää asiakkaan, omaisten, hyvinvointialueiden ja valvontaviranomaisen näkökulmasta. Ymmärsin, että digitaalisella työkalulla saadaan koko verkosto aktivoitua prosessin eri vaiheisiin. Teamcare ohjaa ja osallistaa verkostoa suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja valvonnassa sekä tuottaa dataa prosessista kaikille tasoille. Näin sillä pystytään valvomaan lähes kaikkia sote-palveluita sekä tehostamaan palveluita aktivoimalla eri toimijat asiakkaan verkostossa yhteistyöhön, Rubinstein sanoo.

Teamcare huomioi myös asiakkaan ja omaisten näkökulmat

Teamcaren avulla myös tiedontuotanto ja -muodostus muuttuvat, kun asiakas ja hänen verkostonsa pääsevät kirjaamaan omat näkemyksensä asiakkaan tilanteesta ja palveluista.

Asiakaskertomus on monessa mielessä merkittävä asiakirja, jolla seurataan asiakkaan vointia ja todennetaan palvelun sisältöä. Sen pohjalta tehdään pienet ja isot päätökset. Ristiriitatilanteissa asiakaskertomus saattaa toimia merkittävänä todisteena oikeudessa.

Rubinsteinin mukaan tällä hetkellä sosiaalipalveluiden asiakaskertomukset perustuvat lähes ainoastaan palvelutuottajien antamiin tietoihin sekä viranomaisten tekemiin tulkintoihin tilanteesta. Teamcare voi tuoda tähän muutoksen. Kun asiakas ja hänen omaisensa pääsevät itse kirjoittamaan mobiilisovelluksen kautta omat näkemyksensä, saadaan nykyistä monipuolisempi kuva asiakkaan tilanteesta.

Keksinnölle on myönnetty Keksintösäätiön 10 000 euron Apu+Raha^TM. Rubinstein aikoo käyttää saamansa apurahan Teamcaren kehittämiseen edelleen. Talven aikana tuotantoon on tulossa MVP eli Minimum Viable Product, prototyyppi, jolla Teamcarea voidaan pilotoida käytännössä.

Sote-palvelut maksavat noin 22 miljardia vuodessa, mistä sosiaalipalvelujen osuus on 8,5 miljardia. Yksistään lastensuojelun sijaishuollon palvelut maksavat yli miljardin. Sijaishuollon palveluntuottajista yli 90 prosenttia on yksityisiä. Palveluiden toteutumisesta, niiden laadusta ja asiakkaiden voinnista on nykyisillä valvonnan keinoilla hyvin vähän konkreettista tietoa saatavilla.

Haastattelupyynnöt ja hankkeesta kiinnostuneet:
Riina Rubinstein
riina.rubinstein[at]gmail.com

Julkaistu 04.11.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Tuomo Leikas keksi Projix-projisointi- ja mittausjärjestelmän, joka merkittävästi vähentää virheitä rakentamisessa. Projix on rakennusmittauksen ammattilaisille tarkoitettu työmaaprojektori, joka näyttää lasersäteellä oikeat asennuspaikat tarkasti rakennuksella. Laitetta ohjataan tablet-tietokoneella. Järjestelmä vapauttaa mittaajan mittanauhojen ja paperipiirustusten kanssa säheltämiseltä. Keksintösäätiö myönsi Leikakselle innovaatiosta 10 000 euron Apu+Raha^TM -tuen.

Keksinnön hyödyt
Projix digitalisoi rakennusmittauksen. Se täyttää rakennusalan uudistuvan lainsäädännön vaatimukset, kun Suomessa tammikuun alussa vuonna 2025 rakennusalalla tulee pakolliseksi BIM-tietomallinnus. Tällöin tulee voimaan uusi Tietomalliasetus. Tietomallilla tarkoitetaan rakennuskohteen ja sen ominaisuustietojen esittämistä kolmiulotteisesti digitaalisessa muodossa. Leikaksen arvion mukaan miljoonan arvoisessa rakennuskohteessa voidaan saavuttaa jopa 50 000 euron säästö, kun vältytään mittausvirheiltä.

Nykyään mittausvirheitä tapahtuu joka päivä rakennustyömailla. Siten Projixin avulla voidaan säästää merkittäviä summia rakentamisessa. Keksinnön hyödyt ovat moninaiset. Rakennustyömaalla käytetään hyväksi rakennustietomallista saatavaa digitaalista tietoa ja siten on käytössä aina viimeisimmät ns. piirustukset digimuodossa. Jo heti ensimmäisellä kerralla oikein mitattu asennuskohde auttaa rakentajia pysymään aikataulussa ja pitämään kustannukset kurissa. Työmaan tuottavuus kasvaa, kun mittamies voi mitata useita mittauskohteita eri asentajille samalla kertaa. Projix nopeuttaa mittaamista 15-20 prosenttia.

— Kun rakennusmittaus tehdään kerralla oikein, niin asennuskin sujuu silloin rakennuskohteessa kohdilleen, mikä sitten helpottaa logistiikkaa liittyen työntekijöiden liikkumiseen, materiaalivirtojen hallintaan ja aikataulussa pysymiseen. Mottomme on ”First Time Right”, Leikas selventää.

— Korkealla mitatessa, esimerkiksi katonrajassa, jää kokonaan pois. Tämä aiheuttaa usein vaaratilanteita, kun joudutaan kurkottamaan mittauskohteeseen mittauksen ja merkkauksen yhteydessä. Projix näyttää suoraan lasersäteellä asennuspaikat, jotka
käydään merkkaamassa turvallisesti mittauskohteessa telineiltä käsin, Tuomo Leikas lisää.

Prototyyppien testaaminen
Tuote on patentoitu ja rekisteröity tavaramerkki. Ensimmäinen prototyyppi valmistui syyskuussa 2022. Kenttätesteissä todettiin, että pistepilven muodostaminen ja laserosoitus toimii. Kaksi seuraavaa prototyyppiä valmistuvat alkuvuonna 2024. Niistä toista käytetään testaukseen ja toista esittely- ja myyntityöhön. Keväällä 2024 Leikaksen omistaman Lenax Oy:n on tarkoitus toteuttaa pilottihanke lappeenrantalaisen Efika Oy:n kanssa. — Apu+Raha^TM tullaan käyttämään osana käyttöliittymän suunnittelusta ja
ohjelmiston tekemisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen, Leikas sanoo.

Haastattelupyynnöt:
Tuomo Leikas
Lenax Oy:n toimitusjohtaja
tuomo.leikas[at]lenax.fi
puh. 040 577 7003
www.projix.fi

Julkaistu 11.11.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Kun Topias Korpi hankki ilmalämpöpumpun asuntoonsa 2,5 vuotta sitten, hän alkoi selvittämään lämpöpumppujen toimintaperiaatetta tarkemmin. Lämpöpumppujen toimintaan perehtyessä hän huomasi, että vaikka ne toimivat hyvin, olisi niiden toiminnassa paljon parantamisen varaa. Myös kylmäaineiden aiheuttamat ympäristöongelmat askarruttivat Korven mieltä, kun hän ryhtyi kehittämään vaihtoehtoiseen termodynaamiseen sykliin perustuvaa lämpöpumppua. Korvelle myönnettiin Keksintösäätiön 10 000 euron Apu+Raha^TM uudenlaisen lämpöpumpun simulointimallin ja
toiminnallisen prototyypin rakentamiseksi.

— Uudenlaisen lämpöpumpputeknologian kehittäminen on ollut ennemminkin pitkä prosessi kuin yksittäinen älynväläys. Tutkiessani olemassa olevia lämpöpumppuja, minut yllätti se, miten heikko hyötysuhde niissä on verrattuna teoreettiseen maksimiin. Ongelmallista oli myös se, miten paljon kylmäaineet rajoittavat lämpöpumppujen käyttölämpötilaa. Näihin ongelmiin lähdin etsimään ratkaisua, Topias Korpi kertoo.

Tällä hetkellä Korpi työstää simulointimallia Keksintösäätiön apurahan turvin. Hän pyrkii selvittämään simulointimallin avulla uuden lämpöpumpun ongelmakohtia. Seuraavaksi hänen tarkoituksenaan on rakentaa prototyyppejä lämpöpumpun eri osa-alueista sekä testata niitä ja verrata toimintaa simulointimalliin. Lopuksi hänen tavoitteenaan on
rakentaa kokonainen prototyyppi, joka ”toivottavasti toimii, kuten simulaatiomalli ennustaa”.

— Jos teoriat pitävät paikkansa, lämpöpumpun hyötysuhde saattaa olla jopa kaksinkertainen nykyisiin lämpöpumppuihin verrattuna eli energiankulutus saattaa puolittua. Se tekee lämpöpumpuista huomattavasti houkuttelevamman lämmitys- tai jäähdytysmuodon, Korpi toteaa.

Korven hyödyntämä vaihtoehtoinen termodynaaminen sykli ei käytä ollenkaan kylmäaineita, joten niitä ei myöskään pääse vuotamaan laitteista lämmittämään ilmakehää. Keksinnön kolmas etu on se, ettei se perustu kylmäaineiden höyrystymiseen ja tiivistymiseen.

— Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lämpöpumpun käytölle ei ole samanlaisia rajoitteita lämpötila-alueen suhteen. Tavallisissa koneissa kylmäaineen ominaisuudet määrittävät sen, mitkä ovat lämpöpumpun ylä- ja alalämpötilat. Prosessi ei toimi kunnolla, jos rajan yli tai ali mennään, Korpi selostaa.

Korpi myöntää, ettei lämpöpumppu ole mikään uusi keksintö ja että hänen innovaatiossaan hyödynnetään vanhaa teknologiaa. Hänen lämpöpumppunsa on kuitenkin uusi tapa hyödyntää teknologiaa ja ”toivottavasti merkittävästi paremmin”.

Haastattelupyynnöt:
Topias Korpi
puh. 050 330 8112
topias.korpi[at]gmail.com