Kaivotohtori Oy on yritys, joka tarjoaa juomavesikaivohuoltoja, kaivotarvikkeita ja kaivoteknisiä ratkaisuja. Yksi sen innovaatioista, biovesisuodatin ja vesi-indikaattorikonsepti, vastaa useisiin vedenpuhdistukseen liittyviin haasteisiin. Yrityksen toimitusjohtajan Matti Makon mukaan innovaation keskeisimmät hyödyt ovat “maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntajätevesien osalta nykyisin, joko hankalasti ja/tai kalliisti hoidettavien tai kokonaan tällä hetkellä hoitamattomien hule- ja suotovesien suodatus edullisesti, kemikaalivapaasti ja ympäristöystävällisesti.” Kyseinen innovaatio myös poistaa vedestä sameutta ja muita partikkeleita. Kuten Mako huomauttaa, Suomen vesistöjen ja Itämeren on todettu tummentuneen valuma-alueilta kertyvän partikkelimassan kasvun johdosta. Mako tähdentää myös, että innovaatio kykenee tehokkaasti suodattamaan mikromuovia ja poistamaan vedestä bakteereita ja patogeenejä.
Makon mukaan “käsillä olevan konseptin skaalautuvuus ja mukautuvuus mahdollistaa sille laajan segmentoinnin eri asiakasryhmiin alkaen maa- ja metsätalouden sekä vesihuollon tarpeista teollisuuden kautta aina kuluttaja-asiakkaisiin saakka.” Mako luonnehtii innovaatiota hyvin skaalautuvaksi ja mukautuvaksi koon, mallin ja muodon suhteen, ja se on useimmiten liitettävissä jo olemassa olevaan suodatusprosessiin. Inspiraation innovaation luomiseen Mako sai vuoden 2024 syksyllä “pohtiessani erilaisia vedenpuhdistuksen ja veden laadun seurannan tapoja.” Erityisesti mikromuoviongelmaan tutustuessaan hän huomasi, että “mikro-/nanokokoisten muovipartikkelien suodattamiselle on maailmanlaajuinen tilaus.”
Makon mukaan innovaatiotoiminnassa on palkitsevaa “tunne huomata, että oma – ehkä vaatimattomana ideana alkanut ratkaisu yhtä yksittäistä ongelmaa varten – alkaa kasvaa muuntuen vähitellen laajemmaksi innovaatiokokonaisuudeksi tai -konseptiksi.” Mako kokee, että verkostojen ja yritys- tai ystävätiimien ylläpitäminen on innovaatiotoiminnassa erittäin hyödyllistä. “Tiimi tai kontaktiverkosto, joka tukee ja haastaa innovaattoria, antaa uusia ideoita, pohtii innovaation toiminta-/menestymismahdollisuuksia, jne., saattaa olla jopa innovaatiotoiminnan edellytys”, Mako kiteyttää näkemyksiään.
Suomalaiseen innovaatiotoimintaan liittyy kuitenkin Makon mukaan erinäisiä haasteita ja ongelmakohtia, jotka pitäisi ratkaista innovaatiotoiminnan ja –kulttuurin kehittämiseksi. Edistyneemmän innovaatiokulttuurin luomiseksi pitäisi Makon mukaan tehdä merkittäviä koulutuksellisia toimenpiteitä. “Innovatiivisuuden ja keksintötoiminnan voisi erittäin helposti liittää osaksi perusopetusta monien oppiaineiden osalta heti alaluokilta lähtien. Suomalainen yhteiskunta ei kokonaisuutena – juhlapuheita ehkä lukuun ottamatta – ole erityisen innovatiivinen”, Mako tuumaa.
Mako nostaa esille myös innovaatio- ja keksintötoimintaan liittyvien tukitoimien puutteellisuuden Suomessa. Makon mukaan näissä tukitoimissa ei usein huomioida testausvaiheeseen liittyviä kuluja, jotka voivat olla huomattavia. Innovaatioiden myyntiin ja markkinoille saattamiseen ei ole olemassa tukitoimia, vaikka ne Makon mukaan olisivat “innovaation kehityskulkuun liittyvinä helposti liitettävissä osaksi innovaation kehityskaarta – alkaen keksinnöstä ja päätyen (yleensä testauksen kautta) markkinoilla olevaksi valmiiksi tuotteeksi/palveluksi.”
Mako näkee myös merkittävänä innovaatiotoiminnan testaamiseen, tuotteistamiseen, markkinointiin ja myyntiin liittyvän kehitystyön. “Keksijä ja innovaattori jää juuri edellä mainituissa kohdissa usein yksin ja vain harvalla innovaattorilla on tietoa, osaamista ja aikaa toimia kaikilla kyseisillä sektoreilla”, Mako toteaa. Näin ollen Makon mukaan Suomessa voitaisiin luoda eri sektoreiden osaajista alueellisia tietopankkeja, jotka olisivat innovaattorien käytettävissä huokeasti ja matalalla kynnyksellä.
Kaivotohtori Oy:stä voi lukea lisää täältä.


