fi
en
sv
Keksintösäätiön ohjelmistokehittäjä Pauli Hemmi on ollut merkittävässä roolissa kehittämässä Keksintösäätiön Ideajalostamo-alustaa, jolla pyritään tukemaan suomalaisia innovaattoreita muun muassa erinäisten työkalujen ja asiantuntijoiden neuvonnan kautta. Hemmi on kehittänyt Ideajalostamo-alustalle Aivo-tekoälytyökalun, joka helpottaa innovaattorien pääsyä suomalaisten korkeakoulujen palveluihin. Alla olevassa haastattelussa Hemmi kertoo Ideajalostamosta ja Aivo-työkalustaan sekä avaa näkemyksiään suomalaisesta innovaatioiminnasta, Keksintösäätiön roolista siinä sekä tekoälyn mahdollisuuksista ja haittapuolista. Hemmin tekoälyyn liittyvistä ajatuksista voi kuulla lisää hänen puheenvuorossaan Kymenlaakson Innovaatiosymposiumissa Kotkassa 4.12.
Mitkä ovat innovaatio- ja keksintötoiminnan suurimmat haasteet Suomessa?
Suomessa kyse ei enää ole ensisijaisesti siitä, ettei löytyisi ideoita tai kykyä innovoida, pikemminkin kyse on siitä, että idean muuttaminen toimivaksi liiketoiminnaksi on usein haastavaa.
Tiedon ja palveluiden vaikea löydettävyys, varhaisen vaiheen resurssien puute, sekä haasteet osaamisen ja verkostojen yhdistämisessä luovat esteitä, jotka hidastavat koko innovaatiopolun alkupäätä ja aiheuttavat sen, että monet lupaavat ideat eivät koskaan saavuta kaupallistamisen vaihetta.
Osaamista sekä tietoa on paljon, mutta sen löytäminen ja hyödyntäminen on erityisen vaikeaa tiedon hajanaisuuden vuoksi. Monet asiantuntijapalvelut jäävät kokonaan hyödyntämättä, koska innovaattorilta puuttuu työkalut niiden löytämiseen.
Ilman selkeää ohjausta ja koottuja palvelukanavia innovaattori joutuu usein rakentamaan kehityspolkunsa itse, mikä lisää epävarmuutta ja hidastaa idean etenemistä ratkaisevissa alkuvaiheen päätöksissä.
Kuinka tärkeänä näet Keksintösäätiön Ideajalostamo®-alustan roolin suomalaisen innovaatiotoiminnan edistämisessä?
Ideajalostamo®-alustalla on merkittävä rooli erityisesti niille innovaattoreille, jotka ovat vasta ideointinsa alkuvaiheessa ja tarvitsevat selkeän, luotettavan ja helposti omaksuttavan tavan edetä kehitysprosessissa.
Monelle aloittavalle innovaattorille suurin este ei ole itse idea, vaan se, etteivät he tiedä, mitä tehdä seuraavaksi tai mistä löytää oikeat palvelut. Ideajalostamo® pyrkii parsimaan tämän epätietoisuuden aukon kokoamalla yhteen ne perustyökalut, resurssit ja osaamisen, joita idean jalostaminen oikeasti vaatii.
Lisäksi Ideajalostamo® toimii käytännön sillanrakentajana innovaattorin ja laajemman innovaatioekosysteemin välillä. Se auttaa löytämään oikeita asiantuntijoita, kumppaneita ja kehityspalveluja ilman, että käyttäjän tarvitsee tuntea ekosysteemin rakenteita entuudestaan.
Ideajalostamo® ei siis ole pelkkä työkalu, vaan kokonaisvaltainen palvelualusta, joka tekee innovaatiopolusta saavutettavamman. Sen avulla innovaattori saa paremman mahdollisuuden viedä ideansa vaiheeseen, jossa se voidaan testata ja lopulta valmistella kaupallistamista varten.
Kuinka merkittävänä pidät Keksintösäätiön roolia suomalaisessa innovaatiotoiminnassa?
Keksintösäätiöllä on suomalaisessa innovaatiotoiminnassa erittäin keskeinen rooli, koska se tukee juuri sitä vaihetta, jossa monet ideat tarvitsevat eniten apua: alkuvaiheen hahmottelua ja ensimmäisten askelten ottamista. Säätiön pitkä kokemus keksintötoiminnasta tekee siitä asiantuntijan, jolla on tarjota apua erityisesti alkutaipaleella oleville innovaattoreille.
Säätiö toimii myös riippumattomana ja puolueettomana toimijana, mikä lisää sen luotettavuutta innovaatioekosysteemissä. Se pystyy yhdistämään innovaattoreita, ammattikorkeakoulujen palveluja, asiantuntijoita ja rahoittajia tavalla, joka voisi olla yksittäiselle kehittäjälle vaikeaa.
Lisäksi Keksintösäätiö panostaa työkaluihin, jotka tekevät innovaatiopolusta selkeämmän ja saavutettavamman. Ideajalostamo®-alusta ja erilaiset työkalut, joita Keksintösäätiö kehittää jatkuvasti ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten säätiö edistää suomalaista innovaatiotoimintaa ja auttaa ideoita pääsemään lentoon.
Kuinka tärkeänä näet tekoälyn luomat mahdollisuudet suomalaisen innovaatiotoiminnan edistämisessä?
Tekoälyllä on merkittävä rooli suomalaisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä, sillä se pystyy purkamaan monia pullonkauloja erityisesti tiedonhaussa sekä palvelujen löytämisessä. Tekoäly tuo näihin prosesseihin nopeutta, selkeyttä ja ennen kaikkea kyvyn yhdistää asioita, joita käyttäjältä voisi jäädä huomioimatta.
Samalla tekoälyllä on valtava potentiaali toimia innovaattorin henkilökohtaisena apuvälineenä, eräänlaisena aina saatavilla olevana keskustelukumppanina, joka auttaa jäsentämään ajatuksia ja kysymään oikeita kysymyksiä silloin, kun suunta ei ole vielä selvä. Varhaisessa vaiheessa innovaattorit kaipaavat usein tukea idean sparraamiseen ja vinkkejä siihen mihin suuntaan pitäisi edetä seuraavaksi. Näissä tehtävissä tekoäly voi tarjota sekä näkökulmia että oikeanlaisia kysymyksiä, jotka auttavat kehitystyötä etenemään.
Onko tekoälyllä merkittäviä haittapuolia?
Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös selkeitä puutteellisuuksia, jotka ovat tärkeää tunnistaa, jotta teknologiaa osataan käyttää vastuullisesti. Yksi keskeisimmistä riskeistä liittyy virheelliseen tai harhaanjohtavaan tietoon. Jos tekoälyä käytetään ilman että sen vastaukset ovat kiinnittyneet alkuperäiseen lähdeaineistoon, se voi tuottaa vastauksia, jotka eivät perustu todellisiin faktoihin.
Tämän vuoksi esimerkiksi RAG-pohjainen tekoäly, eli systeemi, joka käyttää ulkoista tietopankkia on huomattavasti turvallisempi, koska se pystyy tarkistamaan oman vastauksensa todenperäisyyden alkuperäisestä lähteestä. Näin tekoäly pystyy antamaan aina faktoihin pohjautuvaa tietoa ja linkittämään vastauksen tarkistettaviin alkuperäislähteisiin.
Lisäksi on hyvä tiedostaa riski liiallisesta teknologiariippuvuudesta. Innovaatiotyössä korostuvat yhä luovuus, intuitio ja kyky tehdä omia johtopäätöksiä, tekoäly ei pysty korvaamaan näitä taitoja, vaikka se onkin hyvä työkalu monessa muussa kehittämisen vaiheessa. Tekoäly on vahva apuri tiedon järjestämisessä ja ideoiden sparraamisessa, mutta huono paikkaamaan niitä inhimillisiä näkemyksiä ja luovia hyppäyksiä, joista todelliset innovaatiot syntyvät.
Voitko kertoa hieman luomastasi AMK-tekoälytyökalusta ja sen hyödyistä innovaattoreille?
AIVO-tekoälytyökalun tavoitteena on helpottaa innovaattorien pääsyä suomalaisiin ammattikorkeakoulujen palveluihin, jotka ovat usein erittäin arvokkaita ja hyödyllisiä innovaatiokehityksessä, mutta vaikeasti löydettäviä korkeakoulusivujen laajuuden takia.
Ammattikorkeakoulut tarjoavat valtavan määrän asiantuntijuutta, laboratorioita, testauspalveluja, projektimahdollisuuksia ja yhteistyökanavia, mutta monelle innovaattorille nämä jäävät kokonaan näkymättömiksi juurikin tiedon hajanaisuuden vuoksi.
Työkalu ratkaisee tämän tuomalla palvelut helposti löydettäviksi tekoälyn avulla. Se hyödyntää semanttista hakua ja RAG-mallia löytääkseen käyttäjän kysymykseen täsmällisiä linkkejä ja kuvauksia suoraan ammattikorkeakoulujen sivuilta.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hakeminen onnistuu semanttisesti samanlaisilla sanoilla, jolloin hakutermin ei tarvitse täsmätä vaan oikeat tiedot löytyy merkityksen eikä pelkän sanamuodon perusteella. RAG-malli varmistaa lisäksi, että vastaukset perustuvat todellisiin lähteisiin, jolloin käyttäjä saa sekä täsmällistä että luotettavaa tietoa yhdellä kysymyksellä.
Innovaattori ei siis tarvitse ennakkotietoa siitä, mitä palveluja on olemassa tai millä termeillä niitä pitäisi etsiä, riittää, että hän kuvaa oman tarpeensa ja tekoäly muuttaa nämä tarpeet oikeiksi hakutermeiksi ja etsii hyödyllisen tiedon sekä linkit ilman vaivaa.
Lopputuloksena AIVO-tekoälytyökalu madaltaa kynnystä hyödyntää suomalaisen korkeakoulukentän palveluja ja tuo tärkeät resurssit lähemmäksi varhaisvaiheen kehittäjiä juuri siihen hetkeen, jossa oikean asiantuntijan tai oikean testipolun löytyminen voi ratkaista koko innovaation etenemisen.