Suomalaisilla on mahdollisuus saada merkittävää rahoitusta Euroopan innovaationeuvostolta, jos niillä on potentiaalia luoda uusia markkinoita tai disruptoida jo olemassa olevia markkinoita. EIC-rahoitusinstrumentit, kuten varhaisen vaiheen keksintöjä rahoittava Pathfinder, keskitason Transition ja valmiiksi tuotteeksi markkinoille ohjaava Accelerator, tarjoavat mahdollisuuksia, joita ei ehkä osata riittävästi käyttää Suomessa.
— Jokaisen nakkikioskin ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan 2,5 miljoonan apurahaa (grant) tai jopa 15 miljoonan pääomaa (equity), koska hakemuksen tekeminen on iso työ. Hakemuksen tekeminen on kuitenkin sitä työtä, jota keksijä joutuu muutenkin tekemään eli suunnittelemaan markkinointia, hakemaan rahoitusta ja dokumentoimaan keksintönsä. Siinä mielessä työ ei mene hukkaan, vaikka rahoitusta ei saisikaan, sanoo asiantuntijana ja Accelerator-rahoituksen tuomarina toiminut Juhani Talvela Keksintösäätiöstä.
4 suomalaista, 5 espanjalaista ja 5 ruotsalaista, 6 ranskalaista sekä 7 saksalaista yritystä sai myönteisen rahoituspäätöksen vuoden 2024 ensimmäisellä Accelerator-hakukierroksella. Saatuja rahoituksia voi tarkastella maakohtaisesti ja projekteittain EIC-tietopalvelusta https://eic-datahub.eismea.eu/#
Accelerator-rahoituksen hakeminen käynnistyy niin sanotulla lyhyellä hakemuksen tekemisellä. Se on melko vaivaton tehdä ja hakemuksen voi jättää milloin tahansa. Ensimmäisen vaiheen hakemuksen arvioivat kolme ulkoista asiantuntijaa. Mikäli hakija saa heiltä hyväksyvän päätöksen, pyydetään tätä tekemään niin sanottu täysi hakemus.
Täysi hakemus on työläs tehdä, ja usein sen tekemiseen käytetään osaavaa konsulttia. Täyden hakemuksen arvioi
3—4 ulkoista asiantuntijaa, joiden päätöksellä hakija joko pääsee tai ei pääse hakuprosessin viimeiseen vaiheeseen eli haastatteluun. Viimeisessä vaiheessa 5—6 tuomariston jäsentä haastattelee hakijat ja päättää rahoituksesta. Myönteisen päätöksen saaneet kutsutaan prosessiin, jonka tuloksena syntyy EIC:n ja Euroopan investointipankin EIB:n kanssa tehtävät rahoitussopimukset.
Talvelan vinkit rahoitushakemuksen tekemiseen
Juhani Talvela on ollut usean vuoden ajan mukana arvioimassa EIC-hankkeita ja tekemässä rahoituspäätöksiä. Äsken päättyneessä viimeisimmässä hakuprosessissa Accelerator-rahoituksen tuomareille jäi vain 11 päivää aikaa lukea 15 hakemusta. Hakemukset ovat keskimäärin noin 150 sivua pitkiä kaikkine liitteineen, joten hakemusten huolelliseen lukemiseen ja asiaan perehtymiseen ei ole riittävästi aikaa. Se kannattaa huomioida hakemusta kirjoittaessa.
Talvelan mukaan hakemus tulee tehdä selkeäksi ja tiiviiksi sekä hyvällä englannin kielellä. Valmistelu kannattaa tehdä huolellisesti eikä hakemuksessa saa olla sisäisiä ristiriitoja, mitä näkee valitettavan usein. Hakijalla täytyy olla erittäin selkeä kuva markkinoista ja omista mahdollisuuksista saada aikaan merkittävää liiketoimintaa. Kunnianhimo pitää olla korkealla, mutta samanaikaisesti tulee olla realistinen ja pysyä totuudessa.
EIC hakee sellaisia innovaatioita, joilla on mahdollisuus merkittävästi muuttaa vallitsevia käytäntöjä tai luoda kokonaan uusia markkinoita. Innovaation ja sitä tekevän tiimin tulee kyetä todella suuren luokan liiketoimintaan. EIC ei koe järkeväksi rahoittaa hankkeita, joiden odotetaan 10 vuoden kuluttua tuottavan hakijayritykselle muutaman kymmenen miljoonan liikevaihdon. Talvela kertoo, että hakijoilta odotetaan realistisesti perusteltua merkittävää markkinavaikutusta.
— Tuomarit kiinnittävät huomiota erityisesti tiettyihin elementteihin, kun he tutkivat hakemuksia sekä haastattelevat. Edellisen hakukierroksen yleisin puute oli osakasluettelon (cap table) puutteet. Toinen selvä pullonkaula oli markkinaosaaminen ja kilpailijoiden tai kilpailevien ratkaisujen ja teknologioiden tunteminen. Toimintavapauden (Freedom-To-Operate, FTO) esittely sekoitetaan edelleen turhan usein oman IPR-salkun kuvaamiseen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, onko tasa-arvosuunnitelma (gender plan) esitetty järkevästi ja toteutetaanko sitä myös oikeasti. On harmillista, kun erinomaiselta vaikuttavat ideat narahtavat heikkoon valmisteluun tai haastatteluun valmistautumisen puutteisiin, Talvela neuvoo.
Keksinnön markkinoille pääsy vie lähes vuosikymmenen
Technology Readiness Level (TRL) on mittaristo, jolla mitataan teknologisten innovaatioiden valmiutta idea-asteelta markkinoille. TRL-tasolta toiselle siirtyminen on suunnilleen vuoden kestävä projekti. Ideasta (TRL1) markkinoille pääsyyn (TRL9) vie siis käytännössä yhdeksän vuotta.
Varhaisen vaiheen tutkimustulosten ja niistä syntyvien keksintöjen kehittämistä rahoittaa EIC Pathfinder, jossa ideaa kehitetään TRL-tasoilla 1—4. Hanke edellyttää yleensä tutkimuslaitoskumppaneita muutamasta EU maasta, mutta kehitettävät keksinnöt voivat perustua pk-yrityksen tarpeeseen ja yritys voi myös itse olla mukana hankkeessa.
EIC Transition rahoittaa yliopistotutkimuksen tulosten kehittämistä kohti kaupallista hyödyntämistä. Se työstää innovaatioita yleensä TRL 3—6-tasoilla. EIC Transition hakijoiksi hyväksytään tiettyjen EU tutkimusohjelmien konsortioiden jäsenet, jotka jatkavat tuotettujen tutkimustulosten kehittämistä kohti konkreettista hyödyntämistä.
— EIC Accelerator on ehkä Suomessa tunnetuin näistä kolmesta ja sitä voi hakea joko yksittäinen yritys tai muutaman yrityksen ja/tai tutkimuslaitoksen ryhmä. Hyödyntäjän tulee kuitenkin olla selkeästi joku konsortion jäsenistä ja koko hankkeen tulee keskittyä ehdotetun innovaation kehittämiseen ja markkinoille tuomiseen, Talvela kertoo.
Haastatteluja antaa ja EIC-rahoitusta esittelee kutsuvieraspuhujana:
Juhani Talvela
puh.050 62 471
juhani.talvela@keksintosaatio.fi