Yhteistyöverkostoon kuuluvat tärkeimmät alan toimijat: TEM, PRH, Business Finland, alueellisia kehitysyhtiöitä sekä ELY-organisaatioita. Prosessi alkoi säätiön koolle kutsumalla suurella yhteiskokouksella Helsingissä 21. elokuuta 2018.

⁃ Keksintösäätiö verkostoineen haluaa tulla aktiiviseksi yhteistyökumppaniksi niin ideoinnissa, konseptoinnissa kuin kokeilujen käytännön toteutuksissa, Keksintösäätiön puheenjohtaja Urho Ilmonen sanoo.

Alkuun kokeilulla Kaakkois-Suomessa

Toiminta aloitetaan alueellisella kokeilulla Kaakkois-Suomessa. Business Finlandin Jaana Rantasen mukaan on hyvä, että alueena on koko Kaakkois-Suomi: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Näissä maakunnissa päätettiin organisoida ”jalkautustilaisuuksia” jo alkusyksyn aikana. Tilaisuuksien koollekutsujiksi ja järjestelyjen primus motoreiksi lupautuivat Kirsi Kosunen Etelä-Savosta, Juha Lindén Etelä-Karjalasta ja Asko Jaakkola Kymenlaaksosta. Keksintösäätiön puolella etenemisen koordinaattoreina toimivat Arto Tuominen ja Markku Merovuo.

⁃ Toivon, että tästä kehittyy valtakunnallinen prosessi, suorastaan Keksintösäätiön Tuoteväylän uusi tuleminen, Ilmonen sanoo.

Laaja potentiaali sopivia yrityksiä

Ylijohtaja Ilona Lundström TEM:n Elinkeino- ja innovaatio-osastolta totesi käynnistystilaisuudessa, että Suomessa on noin 300.000 yritystä, joista noin 3.000 on Business Finlandin ja noin 30.000 Finnveran asiakkaita.

– Meillä on siis valtava asiakaspotentiaali, joka tulisi nostaa Business Finlandin ja Finnveran luokkaan. Tässä pyrkimyksessä innovaatiolla on oma merkityksensä.

⁃ Asiat etenevät. Väitän, että ne eivät etenisi näin nopeasti ilman Keksintösäätiön panostusta, Ilmonen sanoo.
Alkupään rahoitusjärjestelyjen lisäksi tarkoituksena on saada aikaan ideointia, sparrausta ja neuvontaa. Tätä varten osapuolet ovat kehittäneet mallin, moduuleista koostuvan tekemispolun. Yksi Keksintösäätiön hankkeista on ideatuotanto. – Menemme sinne, missä ideoita syntyy ja uusilla tuotteilla on kasvupotentiaalia. Ideoita kartoitetaan laaja-alaisesti.

Hyvää yhteistyötä valtiovallan kanssa

Urho Ilmonen kiittää valtiovallan kanssa aikaan saatua hedelmällistä yhteistyötä innovaatiotoiminnan edistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston ylijohtaja Lundström on tässä toiminut mainiona kummitätinä. Toinen keskeinen henkilö on ollut neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen.

Ilmonen on tyytyväinen myös siihen, että keksijät ja kolmas sektori ovat pitkälti vastanneet haasteeseen, kun valtiovalta lopetti tuoteväylätoiminnan. Positiivisina esimerkkeinä hän mainitsee oululaisen A. Vipunen -osuuskunnan, jossa on jo 300 jäsentä. Myös Tampereella keksijä ovat tehneet laaja-alaista yhteistyötä Trekeksi-yhteisön puitteissa.

Teksti: Jukka Reinikainen


Katalyyttirahaakin on jaettu

Keksintösäätiö on jo kolmen vuoden ajan jakanut menestyksellistä Katalyyttirahaa lupaaville uusille keksinnöille. Tukea on jaettu yhteensä noin 240.000€, mikä on merkittävä satsaus vailla valtion tukea toimivalta säätiöltä, Ilmonen sanoo. 

Katalyyttirahoitusta myönnetään kertaluontoisina käynnistysavustuksina sellaisille keksintötoimintaa edistäville hankkeille, joissa on jo valmiina relevantti tavoite, toteuttava tiimi ja oma rahoitus tai vastaava panostus. Varsinaisia keksintöjä ei kuitenkaan rahoiteta.


Kannusteet kuntoon

Ilmonen muistuttaa, että kevään eduskuntavaaleissa eräs teema on ehdokkaiden suhtautuminen keksijöihin, innovaattoreihin ja näiden tarvitsemaan tukeen. – Säätiön ja yhteistyökumppanien tavoite ”Keksijät kunniaan – kannusteet kuntoon” on edelleen tärkeää, ja sen vuoksi on työskenneltävä joka päivä.

Share This