Keksintösäätiö haluaa päättäjien pöytiin ja tukea yksityisille keksijöille

Keksintösäätiön uudistumisen kärkenä on 100 000 euron katalyyttirahoitus, jota jaetaan nyt ensimmäistä kertaa. Sillä osarahoitetaan kiehtovia, keksijöiden toimintaa edistäviä hankkeita, ei siis yksittäistä keksijää. – Yritämme luoda toimintamallin, joka voisi jatkua vuosikausia, sanoo Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Urho Ilmonen.

Toisena kärkenä on Ilmosen mukaan keksijöiden toimintaedellytyksien parantaminen. – Siinä on enemmän kuin ylämäkeä. Monesti joudumme väkisinkin kysymään, kuka kanssamme Työ-, ja elinkeinoministeriössä tai Tekesissä on aidosti kiinnostunut keksijöiden asioista.  Me ainakin olemme valmiita pysyvään yhteistyöhön emmekä pahastuisi, vaikka joku ottaisi meihin yhteyttä, jyrähtää Ilmonen.

Vuonna 1971 perustettu Keksintösäätiö ajettiin käytännössä alas vuoden 2014 alussa, kun sen keskeinen palvelu keksijöille, Tuoteväylä, siirrettiin Uudenmaan ELY-keskukselle. Toimintamme käytännössä pysähtyi.

Tuoteväylä oli menestystarina. Joku on kuvannut sitä hyvin öljytyksi keksintöjen ja innovaatioiden jalostuskoneeksi. Lähes yhdessä yössä kone pysäytettiin. Kävi niin kuin usein poliittisessa elämässä, että hyväksi havaittu, yksityisvetoinen toiminta siirretään valtion huostaan. Tarkoituksena oli tehdä toiminta halvemmaksi ja tehokkaammaksi, mutta lopputulos ei ole mairitteleva, Ilmonen kuvaa.

Uudistuminen hyvässä vauhdissa

Nyt Keksintösäätiön toimintaan on puhallettu uutta henkeä, josta hyvänä esimerkkinä on 100 000 euron katalyyttirahoitus. Säätiön uudistumisen fokuksessa on paljon muutakin,  Ilmonen sanoo:

  • Keksijöiden aseman parantaminen yleisellä tasolla.
  • Keksijöiden julkisuuskuvan parantaminen ja arvostuksen lisääminen.
  • Vahvistuminen alan toimijoita yhdistävänä elimenä.
  • Alan lainsäädäntöön ja muihin hankkeisiin vaikuttaminen.
  • Alan keskustelun ylläpitäminen.

Ensinnäkin alan toimijoiden epäyhtenäisyys ja keskinäinen kiistely olisi saatava loppumaan. Keksintöalalla on lukuisia toimijoita, jotka kaikki ovat pieniä ja monessa mielessä siiloutuneita. Yhtenäisen linjan löytäminen on välttämätöntä, Ilmonen listaa. Ei käy, että annamme kaikki koordinoimattomia lausuntoja vaikkapa lainsäädäntöhankkeisiin. Tällaiset lausunnot on liian helppoa jättää huomioonottamatta.

Toinen ongelma on hänen mukaansa taloudellisten resurssien ja henkilöstön vähäisyys. Kaikki alan toimijat ovat sellaisessa taloudellisessa asemassa, että palkatun väen rekrytointi on lähes mahdotonta. Järkeviä toimenpiteitä ei voida tehdä taloudellisella kompensaatiolla vaan ensisijaisesti vapaaehtoistyöllä tai oravannahkakaupoilla. Vanhalla Keksintösäätiöllä oli 34 palkattua toimihenkilöä ja toimisto. Valtionapua se kuittasi 8 – 10 miljoonaa vuodessa.

Kun säätiössä romahdetaan 10 miljoonasta 300 000 euroon, niin laihdutuskuuri on valtava. Mieluusti tukisimme hyviä hankkeita ja tekisimme kaikkea sitä, mitä ennen teimme (vaikkakin tehokkaammin), mutta siihenhän ei nyt ole varaa. Tosin muilla alan toimijoilla ei ole tämänkään vertaa resursseja. Paradoksaalista kyllä, Keksintösäätiö on siis kaikesta huolimatta kuitenkin melko hyvässä tilanteessa.

Keskeiseksi haasteeksi Urho Ilmonen asettaa myös keksijöiden julkisuuskuvan ja arvostuksen kohentamisen. – Positiivinen julkisuus on vähäistä, mutta ei kuitenkaan olematonta. Vanha ”propellihattujen” ivaaminen ja heille naureskelu on onneksi vähenemään päin.

Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta julkisuustyötä täytyy nyt jatkaa järjestelmällisesti. Näkisin kovin mielelläni keksijöitä koskevia uutisia, aamu-tv-haastatteluja ja miksei myös Leijonanluola-formaatin muuttamista positiiviseen muotoon, joka ei johda siihen, että keksijät puoliksi nauraen saatetaan ulos.

Tietenkin tämä on monessa mielessä muna ja kana-kysymys. Pitää toisaalta löytää keksijöitä, joilla on innovatiivisia keksintöjä, ja jotka toisaalta ovat valmiita viestimään siitä mahdollisimman monilla kanavilla. Panen toivoni uuden sukupolven keksijöihin, joille julkisuus ja ideansa markkinoiminen eivät ole kauhistuksia.

Tuoteväylä hajosi, mitä jäi käteen?

Käteen jäi hyvä nimi, varsin vankka imago, laaja kokemus, monipuolinen yhteys keksijöihin, liiketoimintaosaajat ja ennen kaikkea keksijöiden asian edistämisen tarve. Eli Keksintösäätiön uudistumisella on enemmän kuin kannustavat lähtökohdat.

Katalyyttirahat ovat tilillä

Keksintösäätiön uuden katalyyttirahoituksen kerääminen ei ole ongelma. Se on tilillä. – Kun Keksintösäätiö rahoitti keksijöitä, ehtona oli takaisinmaksuvelvollisuus, kun hanke alkaa tuottaa. Nyt takaisinperintä tuo noin 200 000 – 250 000 euroa vuodessa. Käsityksemme on, että tämän tason säilytämme noin viisi vuotta. Mutta ei pitempään. Eikä säätiöllä ole sellaista pääomaa, jonka tuotolla voitaisiin ylläpitää samaa ”kulutustasoa”. Säätiön taloudenpito perustuu äärimmäiselle varovaisuudelle. Tänä vuonna 2017 käytetään 2016 tai aikaisemmin saatuja palautuksia. 2017 palautuksilla toimitaan 2018.

Lähtökohtamme on se, että tämän pesämunan turvin me pystymme kanavoimaan aktiivisella ja oikealla toiminnalla tavoitteemme saavuttamiseen lähivuosina huomattavasti enemmänkin pääomaa.

Yksityisten keksijöiden tukeminen turvattava

Uudistuvan Keksintösäätiön aivan keskeisenä tavoitteena on yksityisten keksijöiden eli y-tunnuksettomien keksijöiden rahoittamisen varmistaminen, Ilmonen linjaa.

On suuri häpeä, että tämä toiminta on kylmän rauhallisesti lopetettu. Kyse ei ole isoista rahoista. Jos yhteiskunta panostaisi vaikkapa vain yhden miljoonan vuodessa symbolisena kädenojennuksena keksijöiden kiinnostavien ideoiden edistämiseen, kuolemanlaakson ylittämiseen, ja Tekesin Pre-pre-start-vaiheeseen, olisimme jo ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, ja se olisi moninkertaisesti tuottava ele. Keksintösäätiö tulee tekemään kaikkensa, jotta tämä ongelma saataisiin ratkaistua. Se tekee joka tapauksessa lähiaikoina oman ratkaisuehdotuksensa.

 

Terveisiä hallitukselle

Tuoteväylä oli liian ainutlaatuinen ja hyvä keksintötoiminnan edistämiskonsepti, että se haudattaisiin tällä tavalla. Istutaan alas ja tehdään siitä vielä parempi. Suomi nousuun, vaikka keksintö kerrallaan!

Keksintösäätiö

11.04.2017

Muut Artikkelit

IPR Gaalaa vietettiin 22.3.

IPR Gaalaa vietettiin 22.3.

IPR Gaalaa juhlittiin 22.3.2024. Keksintösäätiö palkitsi kaikkien Apu+Raha™ -saajien puolesta yhden kunniakirjalla...