— Aikaisemmin lennokkeja pidettiin vain leluina, mutta Ukrainan sodan sytyttyä kaikki ottavat ne tosissaan. Ukrainan miehittämättömiä ilma-aluksia pudotetaan 10 000 kappaleen kuukausivauhtia, sanoo helsinkiläinen abiturientti ja Keksintösäätiön 2 000 euron Apu+Raha™ -tuen saaja Markus Aarrejoki.
Maalinpaikannuksella tarkoitetaan jonkin vihollisen kohteen sijainnin selvittämistä, ja lennokki sanan perässä ilmaisee vain etsimisvälineen. Sensoristoon kuuluu muiden muassa lämpö- ja päivänvalonkamera sekä GPS ja inertianavigointi. Useiden sensoreiden ja matematiikan yhteistyöllä minkä tahansa videokuvassa näkyvän kohteen sijainti on saatavilla. Parhaistakaan täsmäohjuksista ja suurimmastakaan tykistöstä ei ole mitään hyötyä, mikäli vihollisen sijaintia ei tiedetä.
Uuden teknologian etuna edullinen hinta ja pieni koko
Suomen puolustusvoimien käyttämä pieni maalinpaikannuslennokki on tällä hetkellä israelilaisvalmisteisteinen Orbiter 2B. Pohjimiltaan se on noin 15 vuotta vanhaa teknologiaa, mutta noin vuosi sitten puolustusvoimat solmi sopimuksen teknologiapäivityspaketista. Päivityksen tuomista ominaisuuksista ei ole tietoa.
— Orbiter 2B -lennokin suorituskykyä haittaa kolme ongelmaa: hinta, suurehko koko ja maalinpaikannuskyvykkyys, Aarrejoki sanoo.
Orbiter 2B -järjestelmän kustannuksista tiedetään vain, että 250 lennokin ja 55 maaohjausaseman yhteishinta oli 29 miljoonaa euroa suhteutettuna inflaatioon. Todennäköisesti yhden lennokin hinta oli yli 50 000 euroa ja maaohjausaseman yli 200 000. Lisäksi ryhmä, jolla on yksi maaohjausasema ja muutamia lennokkeja tarvitsee kolme maastoautoa, mikä lisää hintaa huomattavasti.
Aarrejoen mukaan lennokeissa käytetty tekniikka on edistynyt hyvin paljon, minkä takia kaikki kolme ongelmaa ovat suhteellisen helposti korjattavissa. Esimerkiksi GPS-vastaanottimien kyvykkyys on parantunut huomattavasti, vaikka ne ovat pienentyneet ja hinta on laskenut murto-osaan.
— Tällöin on mahdollista tehdä parempi lennokkijärjestelmä äärimmäisen paljon halvemmalla, mikä on tavoitteeni. Maalinpaikannuslennokkijärjestelmäni on tarkoitus olla yhden henkilön jalan kuljetettava. Kohteen sijainnin selvittämiseksi parin metrin tarkkuudella tulee riittämään sen näkyminen videokuvassa. Lentoaika on tavoitteena saada noin kolmen tunnin mittaiseksi, kuten Orbiterissakin, mutta lennätysetäisyyden ohjausasemalta on mahdollista jopa yli tuplaantua vastaavasta, Aarrejoki kertoo.
Nopeasti koottava ja havaitseva
Kuvitellaanpa tilanne, että Puolustusvoimat saa vakoojalta tiedon, että vihollinen siirtää tykistöä kylän A alueelle. Vihollisen tavoitteena on aloittaa tykistötuli, jotta se voi pehmittää vastustusta tulevaa hyökkäystä varten. Esikunta lähettää kylää A lähimpänä olevalle joukkueelle käskyn ottaa selville vihollisen tykkien tarkka sijainti mahdollisimman nopeasti. Se ryhmän jäsen, kuka on vastuussa lennokista, purkaa lennokin rinkastaan, kokoaa sen ja lähettää sen matkaan 5—10 minuutissa käskystä.
Operaattori katsoo lennokin välittämää kuvaa ja etsii vihollisen tykkejä. Tykin nähtyään operaattori kääntää kameran tykkiä kohden ja käyttää suurennuslinssiä lähempää tarkastelua varten. Mikäli vihollisen tykki osoittautuu aidoksi, operaattori raportoi lennokin antamat koordinaatit tulenjohdolle. Tulenjohto hoitaa vihollisen tykin tuhoamisen esimerkiksi omaa tykistöä käyttäen.
— Kun lennokit ovat halpoja, helppokäyttöisiä ja pieniä, niiden käyttöön ei tarvita erillisiä yksiköitä, vaan lennokit voidaan hajauttaa tasaisesti joukkueille, jolloin lennokki voidaan lähettää heti tarvittaessa matkaan, eikä tarvitse odottaa kunnes erillinen lennokkiryhmä saapuu tarpeeksi lähelle kohdetta, Aarrejoki selventää.
Tiedekisasta apurahan saajaksi
Uusi maalinpaikannuslennokki on vielä alkuvaiheessa. Aarrejoki sanoo tekevänsä tällä hetkellä “prototyypin prototyyppiä” samalla, kun valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin.
Aarrejoki oli mukana viime vuonna lukiolaisten Tutki, kokeile ja kehitä -tiedekisassa mukana yhdessä 17 muun projektin kanssa. Hän osallistui kilpailuun Sähköenergian varastointi vauhtipyörään -työllä ja kiinnitti paikalla olleen Keksintösäätiön edustajan huomion. Keksintösäätiön edustaja kertoi mahdollisuudesta hakea Apu+Raha-tukea työhön, mutta Aarrejoki piti maalinpaikannuslennokki-ideaansa parempana.
Toisen luokan yhteiskuntaopin tunnit hän hyötykäytti kirjoittamalla Apu+Raha-hakemusta, mikä johtikin sitten apurahan saamiseen joulukuussa 2023.
Haastattelupyynnöt:
Markus Aarrejoki
puh. 044 977 0812
aarrejokimarkus@gmail.com