Vuosi 2024 on merkittävä virstanpylväs henkisen omaisuuden suhteen, kun tulee kuluneeksi 30 vuotta Euroopan Unionin tavaramerkin (EUTM) perustamisesta. Alun perin se tunnettiin yhteisön tavaramerkkinä (CTM). EU:n tavaramerkkiasetus tuli voimaan 15. maaliskuuta 1994, ja se mullisti tavan, jolla yritykset suojelevat tuotemerkkejään 27 jäsenvaltiossa. Euroopan Unionin henkisen omaisuuden virasto (EUIPO) odottaa saavuttavansa kolme miljoonaa tavaramerkkihakemusta vuoden loppuun mennessä.

 

Keskiaikaisista sinetistä nykyaikaisiin symboleihin

 

Tavaramerkkien historia juontaa juurensa muinaisiin aikoihin, ja niiden kehitys kiihtyi merkittävästi keskiajalla. Tänä aikana tavaramerkit syntyivät käsityöläisten keinona taata tavaroidensa laatu. Teollinen vallankumous lisäsi niiden merkitystä entisestään, mikä johti kansainvälisten sopimusten solmimiseen, kuten Pariisin yleissopimukseen vuonna 1883 ja Madridin sopimukseen vuonna 1891. Nämä kehityssuunnat loivat pohjan kattaville kansainvälisille teollis- ja tekijänoikeuksille, jotka  huipentuivat  vuonna 1994 sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon (OHIM) ja vuodesta 2016 EUIPO:on.  Mahdollisuus rekisteröidä tavaramerkki, joka on voimassa koko EU:ssa, on Euroopan yhdentymisen todellinen menestys ja selkeä voitto EU:n yrityksille.

 

Tavaramerkit kehittyvät

 

Nykyään tavaramerkit kattavat paljon enemmän kuin vain sanat tai logot. Vuoden 2017 sääntelyn laajennus mahdollistaa värien, muotojen, äänien, liikkeiden, multimedian, kuvioiden ja hologrammimerkkien suojaamisen, mikä kuvastaa brändi-identiteetin dynaamista luonnetta digitaalisella aikakaudella. Tavaramerkkien rekisteröinnissä tehdyt innovaatiot ovat antaneet yrityksille mahdollisuuden suojata ainutlaatuisia brändielementtejä.

 

Värimaailmat, kuten Instagramin tallentamat, voidaan rekisteröidä värimerkeiksi. Äänimerkit, kuten Nokian soittoääni, Ricolan mainosääni ja Tetrisin pelimusiikki, ovat heidän brändeihinsä liittyviä kuulosymboleja. Yritykset, kuten Volotea tai Lancel, käyttävät kuviomerkkejä helpottaakseen tuotteidensa välitöntä tunnistamista. Lopuksi liiketavaramerkit, kuten Chopardin luksuskellojen tietyt liikkeet tai Dropboxin logoanimaatiot, ovat innovatiivisia tapoja suojata tuotemerkkien allekirjoituksia. Nämä kehityssuunnat korostavat tavaramerkkilain mukautuvuutta jatkuvasti muuttuvaan brändiviestinnän ja identiteetin maailmaan.

 

Tavaramerkeillä on jatkossakin keskeinen rooli immateriaalioikeuksien suojaamisessa ja yritysten tukemisessa niiden kasvu- ja innovaatiopyrkimyksissä. Tavaramerkkilainsäädännön jatkuva kehitys lupaa uusia keinoja tuotemerkin identiteetin suojaamiseen, vaikka tietyt aistinvaraiset merkit, kuten tuoksut ja maut, jäävät nykyisen tavaramerkkisuojan ulkopuolelle.