Alkupään palvelujen kannalta ajateltuna valtion tulisi edistää Keksintösäätiön Tuoteväylä-tyyppisen palvelun palauttamista, jonka rahoituksen se lopetti v. 2014. Rahoituksen lopettaminen päätti myös maakunnat kattavan keksintöasiamiesverkoston toiminnan ja käytännössä suurelta osin koko alkupään neuvonnan. Nyt palvelu pyritään uudesti synnyttämään maakuntapohjalta. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien eri toimijat ovat olleet tässä aktiivisia yhteistyössä Keksintösäätiön kanssa. Koska tavoitteena on valtakunnallistaminen, valtion rooli rahoituksessa on tärkeä.
Uusiin ideoihin panostaminen palautuu enimmiltä osin takaisin valtion kassaan verojen ja työllisyyden kautta. Ideat ovat siemeniä, joista kaikki menestyvät yritykset kehittyvät. Jo Tuoteväylän aikana tuli todistetuksi, että uusien ideoiden esille kaivaminen ja kehittäminen vaatii rahoituksen lisäksi ennen kaikkea kannustusta. Sen vuoksi tulisi mitä pikimmin ottaa käyttöön ”Keksijän palveluseteli” esim. 2.000 €:n tuki, joka voidaan myöntää ennen yrityksen perustamista. Nykyinen Business Finlandin käytössä oleva Innovaatioseteli voidaan myöntää vain yritykselle. Myös sen ehtoja tulisi muuttaa kannustavammaksi siten, että yrityksiltä ei vaadittaisi aiempia tilinpäätöksiä.
Alkupään innovaationeuvonnan kehittäminen tulisi aloittaa välittömästi konkreettisilla toimenpiteillä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Alkupäähän panostaminen toisi uusia asiakasyrityksiä myös Business Finlandille.
Jos valtiolle tuottaa ongelmia osoittaa rahoitusta alkupään innovaationeuvontaan kaikilta osin budjetin momenteilta, avuksi voisi ottaa Suomen Itsenäisyyden Rahaston Sitran mahdollisuudet.