Tekijä: Tuija Tuohimetsä

Julkaistu 27.11.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Matti Meikäläinen harrastaa ruoanlaittoa ja hänelle ruoan maku on tärkein ostopäätöksiä ohjaava tekijä. Hän on kulinaristi isolla k:lla. Matti on valmis näkemään vaivaa saadakseen tuoreimmat raaka-aineet keittiöönsä ja hurmatakseen ystävänsä herkullisilla annoksilla illalliskutsuilla. Myös kodin viihtyisyys ja design ovat Matille tärkeitä, siksipä hän haluaa vihreyttä kotiinsa. Matti ostaa tyylikkään Vext-kasvatuskaapin, jossa hän kasvattaa
lehtivihanneksia, jotta hän saa aina runsaasti tuoreita, ravintorikkaita ja maistuvia yrttejä pöytäänsä.

Tavallinen kuluttaja voi kasvattaa salaattia, yrttejä ja vaikkapa kirsikkatomaatteja Vext-kasvatuskaapissa suurehkoja määriä. Design-kaappi toimitetaan kotiin asti avaimet käteen -periaatteella. Kaapin ikkunoista näkyvät vihannekset tuovat vehreyttä sisustukseen. Se ratkaisee ongelman, miten tavallinen kuluttaja voi kotioloissa tuottaa runsaita määriä tuoreita lehtivihanneksiä ilman kemikaaleja. Keksintö on saanut Keksintösäätiön 5 000 euron Apu+Raha^TM -tuen.

— Keksinnön tekninen innovaatio on se, miten kasvatuskaappia pystytään ohjaamaan. Lähdimme patentoimaan kastelujärjestelmää, joka toimii sumuteknologialla. Se on NASA:n tutkimuksen mukaan maukkain ja ravintorikkain tapa kasvattaa kasveja ruoaksi, kertoo Vextin silloinen talousjohtaja.

— Kastelujärjestelmässä käytetään vain perusravinnetta ja vettä, joka on kasvatuskaapin tankissa, Vextiltä tarkennetaan.

Luvassa moninkertainen sato verrattuna kilpailijoihin

Muihin sisätiloissa käytettäviin kasvihuoneisiin verrattuna Vext-kasvatuskaappi pystyy yrityksen mukaan tuottamaan moninkertaisen sadon. Lisäksi kun kotona on aina tarjolla tuoreita lehtivihanneksia, niin ruoan ravintoarvo pysyy hyvänä. Tärkeät ravinteet eivät pääse katoamaan, kun kasveja ei säilytetä pitkään sadonkorjuun jälkeen ja kuljeteta pitkiä matkoja kauppaan. Tällöin valo ja happi eivät pääse hajottamaan vitamiineja ja antioksidantteja.

Vextin saama Apu+Raha on kulunut tuotekehitykseen eli prototyyppien rakentamiseen, Ruoka&Viini-messuilla markkinointiin ja patenttiin.

— Meillä on valmis tuote, jonka lanseerasimme pari päivää sitten Ruoka&Viini-messuilla. Toimitukset alkavat ensi vuoden alussa. Nyt myydään ennakkotilauksia, ja olemme saaneet jo pari sellaista, Vextiltä sanotaan.

Vext on mukana startupien Kiuas-kiihdyttämössä vielä muutaman viikon. Vextin mukaan heillä on tarkoitus lähteä sen jälkeen hakemaan isompaa rahoitusta ja laajentamaan kaupallistamista. Ensi vuoden tulevaisuuden suunnitelmissa on myös vienti ulkomaille ja yrityksen kansainvälistyminen.

Apu+Raha^TM -palvelu käynnistyi keväällä 2023

Keksintösäätiö käynnisti Suomen Kulttuurisäätiön tuella Apu+Raha-palvelun ja rahoituksen keväällä 2023. Ensimmäisellä Apu+Raha-hakukierroksella rahoitusta jaettiin yhteensä 35 000 euroa neljälle hankkeelle, joista yksi on Vextin kasvatuskaappi. Rahan lisäksi hakijat
saattoivat hyödyntää Apu+Raha-prosessin asiantuntijoita, jotka perehtyivät hakemukseen ja antoivat mielipiteensä mahdollisesta hakemuksen parantamisesta.

— Jo hakemuksen tekemisellä on merkittävää arvoa hakijalle. Hankkeen kuvaaminen järjestelmällisesti hakemuksen mukaisesti valottaa hyvin niin hankkeen teknistä kuin kaupallistakin tasoa, sanoo Keksintösäätiön hallituksen jäsen Timo Nyberg.

Rahoitusta saaneet hankkeet edustavat monipuolisesti rakentamisen, maatalouden, energiatekniikan ja sosiaalitoimen alueita. Nyberg uskoo rahoituksen antavan vauhtia hankkeiden eteenpäin viemiseen. Jo vuoden kuluttua hankkeiden tulisi raportoida saavutetuista tuloksista.

— Keksintösäätiöllä on tavoitteena laajentaa Apu+Raha-palvelukonseptia Ideajalostamoksi, joka palvelee suomalaista innovaatiojärjestelmää, keksijöitä ja pienyrityksiä valtakunnallisesti, Nyberg toteaa.

Julkaistu 31.10.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

87-vuotias Jaakko asuu yksityisessä palvelutalossa. Palveluntuottaja laatii yritykselleen omavalvontasuunnitelman, jonka tulisi turvata kaikkien asukkaiden lainmukaiset ja laadukkaat palvelut, esimerkiksi säännöllisen ulkoilun. Usein luvatut palvelut jäävät kuitenkin hyviksi ideoiksi paperille kenenkään siitä tietämättä. Tällä hetkellä valvonnan keinot rajoittuvat palveluntuottajan omavalvontasuunnitelmaan sekä pienillä resursseilla toteutettuihin, mahdollisiin valvontaviranomaisen pistokäynteihin. Teamcare^TM-toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta Jaakko ja hänen eri puolilla Suomea asuvat omaisensa sekä palvelun ostaja eli hyvinvointialue pystyvät seuraamaan ajantasaisesti Jaakon palveluiden toteutumista ja reagoimaan, jos Jaakkoa ei ole viety ulos vaikkapa kolmeen viikkoon.

Jaakon sijasta tapausesimerkkinä olisi yhtä hyvin voinut olla lastensuojelun palveluissa oleva perhe tai kotihoidon asiakas.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Riina Rubinstein kehitti Teamcare- toiminnanohjausjärjestelmän. Se toimii sekä ammattilaiselle että asiakkaalle ja hänen verkostolleen myös mobiilisovelluksena.

— Teamcare ohjaa prosessia lainmukaiseksi ja tuottaa huomattavasti nykyisiä järjestelmiä enemmän dataa prosessista asiakkaalle, palveluntuottajille, hyvinvointialueelle sekä valvontaviranomaisille. Lisäksi se mahdollistaa tehokkaan monitoimijaisen yhteistyön ja
tiedonmuodostuksen, Rubinstein kertoo.

Verkostosovellus kannustaa yhteistyöhön

Sysäyksen keksinnölle antoi Rubinsteinin omakohtainen kokemus sote-palvelujärjestelmän ja sen valvonnan toimimattomuudesta. Riina Rubinsteinilla on myös monipuolinen ammatillinen kokemus sekä sosiaali- että terveyspalveluista ja innovaattorin luonne. Teamcare kehittyi

Rubinsteinin mukaan kolmessa vaiheessa. Kehittämisen alkutaipaleella hän opiskeli kahta ylempää korkeakoulututkintoa, joissa Rubinstein ryhtyi tutkimaan sote-alan palvelujärjestelmiä. Kun monitasoiset ongelmat ja ymmärrys palveluista kirkastuivat usean vuoden tutkimisen tuloksena, idea järjestelmää tukevasta työkalusta jalostui vähitellen nykyiseen muotoonsa. Teamcaren ensimmäinen versio oli hänen mukaansa ohjauksen, arvioinnin ja valvonnan menetelmä, joka oli käytännössä netistä ladattavissa oleva
paperinippu. Asiakas tai omainen saattoi viedä sen mukanaan palveluista vastaavalle ammattilaiselle.

Toisessa vaiheessa idea kehittyi digitaaliseen muotoon ja “siten mahdollisti verrattoman paljon enemmän”. Teamcare toimi siis jo verkostoapplikaationa ennen merkittävimmän innovaation muotoutumista.

— Kun kehitin tätä, tutkin samalla palvelujärjestelmää asiakkaan, omaisten, hyvinvointialueiden ja valvontaviranomaisen näkökulmasta. Ymmärsin, että digitaalisella työkalulla saadaan koko verkosto aktivoitua prosessin eri vaiheisiin. Teamcare ohjaa ja osallistaa verkostoa suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja valvonnassa sekä tuottaa dataa prosessista kaikille tasoille. Näin sillä pystytään valvomaan lähes kaikkia sote-palveluita sekä tehostamaan palveluita aktivoimalla eri toimijat asiakkaan verkostossa yhteistyöhön, Rubinstein sanoo.

Teamcare huomioi myös asiakkaan ja omaisten näkökulmat

Teamcaren avulla myös tiedontuotanto ja -muodostus muuttuvat, kun asiakas ja hänen verkostonsa pääsevät kirjaamaan omat näkemyksensä asiakkaan tilanteesta ja palveluista.

Asiakaskertomus on monessa mielessä merkittävä asiakirja, jolla seurataan asiakkaan vointia ja todennetaan palvelun sisältöä. Sen pohjalta tehdään pienet ja isot päätökset. Ristiriitatilanteissa asiakaskertomus saattaa toimia merkittävänä todisteena oikeudessa.

Rubinsteinin mukaan tällä hetkellä sosiaalipalveluiden asiakaskertomukset perustuvat lähes ainoastaan palvelutuottajien antamiin tietoihin sekä viranomaisten tekemiin tulkintoihin tilanteesta. Teamcare voi tuoda tähän muutoksen. Kun asiakas ja hänen omaisensa pääsevät itse kirjoittamaan mobiilisovelluksen kautta omat näkemyksensä, saadaan nykyistä monipuolisempi kuva asiakkaan tilanteesta.

Keksinnölle on myönnetty Keksintösäätiön 10 000 euron Apu+Raha^TM. Rubinstein aikoo käyttää saamansa apurahan Teamcaren kehittämiseen edelleen. Talven aikana tuotantoon on tulossa MVP eli Minimum Viable Product, prototyyppi, jolla Teamcarea voidaan pilotoida käytännössä.

Sote-palvelut maksavat noin 22 miljardia vuodessa, mistä sosiaalipalvelujen osuus on 8,5 miljardia. Yksistään lastensuojelun sijaishuollon palvelut maksavat yli miljardin. Sijaishuollon palveluntuottajista yli 90 prosenttia on yksityisiä. Palveluiden toteutumisesta, niiden laadusta ja asiakkaiden voinnista on nykyisillä valvonnan keinoilla hyvin vähän konkreettista tietoa saatavilla.

Haastattelupyynnöt ja hankkeesta kiinnostuneet:
Riina Rubinstein
riina.rubinstein[at]gmail.com

Julkaistu 04.11.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Tuomo Leikas keksi Projix-projisointi- ja mittausjärjestelmän, joka merkittävästi vähentää virheitä rakentamisessa. Projix on rakennusmittauksen ammattilaisille tarkoitettu työmaaprojektori, joka näyttää lasersäteellä oikeat asennuspaikat tarkasti rakennuksella. Laitetta ohjataan tablet-tietokoneella. Järjestelmä vapauttaa mittaajan mittanauhojen ja paperipiirustusten kanssa säheltämiseltä. Keksintösäätiö myönsi Leikakselle innovaatiosta 10 000 euron Apu+Raha^TM -tuen.

Keksinnön hyödyt
Projix digitalisoi rakennusmittauksen. Se täyttää rakennusalan uudistuvan lainsäädännön vaatimukset, kun Suomessa tammikuun alussa vuonna 2025 rakennusalalla tulee pakolliseksi BIM-tietomallinnus. Tällöin tulee voimaan uusi Tietomalliasetus. Tietomallilla tarkoitetaan rakennuskohteen ja sen ominaisuustietojen esittämistä kolmiulotteisesti digitaalisessa muodossa. Leikaksen arvion mukaan miljoonan arvoisessa rakennuskohteessa voidaan saavuttaa jopa 50 000 euron säästö, kun vältytään mittausvirheiltä.

Nykyään mittausvirheitä tapahtuu joka päivä rakennustyömailla. Siten Projixin avulla voidaan säästää merkittäviä summia rakentamisessa. Keksinnön hyödyt ovat moninaiset. Rakennustyömaalla käytetään hyväksi rakennustietomallista saatavaa digitaalista tietoa ja siten on käytössä aina viimeisimmät ns. piirustukset digimuodossa. Jo heti ensimmäisellä kerralla oikein mitattu asennuskohde auttaa rakentajia pysymään aikataulussa ja pitämään kustannukset kurissa. Työmaan tuottavuus kasvaa, kun mittamies voi mitata useita mittauskohteita eri asentajille samalla kertaa. Projix nopeuttaa mittaamista 15-20 prosenttia.

— Kun rakennusmittaus tehdään kerralla oikein, niin asennuskin sujuu silloin rakennuskohteessa kohdilleen, mikä sitten helpottaa logistiikkaa liittyen työntekijöiden liikkumiseen, materiaalivirtojen hallintaan ja aikataulussa pysymiseen. Mottomme on ”First Time Right”, Leikas selventää.

— Korkealla mitatessa, esimerkiksi katonrajassa, jää kokonaan pois. Tämä aiheuttaa usein vaaratilanteita, kun joudutaan kurkottamaan mittauskohteeseen mittauksen ja merkkauksen yhteydessä. Projix näyttää suoraan lasersäteellä asennuspaikat, jotka
käydään merkkaamassa turvallisesti mittauskohteessa telineiltä käsin, Tuomo Leikas lisää.

Prototyyppien testaaminen
Tuote on patentoitu ja rekisteröity tavaramerkki. Ensimmäinen prototyyppi valmistui syyskuussa 2022. Kenttätesteissä todettiin, että pistepilven muodostaminen ja laserosoitus toimii. Kaksi seuraavaa prototyyppiä valmistuvat alkuvuonna 2024. Niistä toista käytetään testaukseen ja toista esittely- ja myyntityöhön. Keväällä 2024 Leikaksen omistaman Lenax Oy:n on tarkoitus toteuttaa pilottihanke lappeenrantalaisen Efika Oy:n kanssa. — Apu+Raha^TM tullaan käyttämään osana käyttöliittymän suunnittelusta ja
ohjelmiston tekemisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen, Leikas sanoo.

Haastattelupyynnöt:
Tuomo Leikas
Lenax Oy:n toimitusjohtaja
tuomo.leikas[at]lenax.fi
puh. 040 577 7003
www.projix.fi

Julkaistu 11.11.2023 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

Kun Topias Korpi hankki ilmalämpöpumpun asuntoonsa 2,5 vuotta sitten, hän alkoi selvittämään lämpöpumppujen toimintaperiaatetta tarkemmin. Lämpöpumppujen toimintaan perehtyessä hän huomasi, että vaikka ne toimivat hyvin, olisi niiden toiminnassa paljon parantamisen varaa. Myös kylmäaineiden aiheuttamat ympäristöongelmat askarruttivat Korven mieltä, kun hän ryhtyi kehittämään vaihtoehtoiseen termodynaamiseen sykliin perustuvaa lämpöpumppua. Korvelle myönnettiin Keksintösäätiön 10 000 euron Apu+Raha^TM uudenlaisen lämpöpumpun simulointimallin ja
toiminnallisen prototyypin rakentamiseksi.

— Uudenlaisen lämpöpumpputeknologian kehittäminen on ollut ennemminkin pitkä prosessi kuin yksittäinen älynväläys. Tutkiessani olemassa olevia lämpöpumppuja, minut yllätti se, miten heikko hyötysuhde niissä on verrattuna teoreettiseen maksimiin. Ongelmallista oli myös se, miten paljon kylmäaineet rajoittavat lämpöpumppujen käyttölämpötilaa. Näihin ongelmiin lähdin etsimään ratkaisua, Topias Korpi kertoo.

Tällä hetkellä Korpi työstää simulointimallia Keksintösäätiön apurahan turvin. Hän pyrkii selvittämään simulointimallin avulla uuden lämpöpumpun ongelmakohtia. Seuraavaksi hänen tarkoituksenaan on rakentaa prototyyppejä lämpöpumpun eri osa-alueista sekä testata niitä ja verrata toimintaa simulointimalliin. Lopuksi hänen tavoitteenaan on
rakentaa kokonainen prototyyppi, joka ”toivottavasti toimii, kuten simulaatiomalli ennustaa”.

— Jos teoriat pitävät paikkansa, lämpöpumpun hyötysuhde saattaa olla jopa kaksinkertainen nykyisiin lämpöpumppuihin verrattuna eli energiankulutus saattaa puolittua. Se tekee lämpöpumpuista huomattavasti houkuttelevamman lämmitys- tai jäähdytysmuodon, Korpi toteaa.

Korven hyödyntämä vaihtoehtoinen termodynaaminen sykli ei käytä ollenkaan kylmäaineita, joten niitä ei myöskään pääse vuotamaan laitteista lämmittämään ilmakehää. Keksinnön kolmas etu on se, ettei se perustu kylmäaineiden höyrystymiseen ja tiivistymiseen.

— Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lämpöpumpun käytölle ei ole samanlaisia rajoitteita lämpötila-alueen suhteen. Tavallisissa koneissa kylmäaineen ominaisuudet määrittävät sen, mitkä ovat lämpöpumpun ylä- ja alalämpötilat. Prosessi ei toimi kunnolla, jos rajan yli tai ali mennään, Korpi selostaa.

Korpi myöntää, ettei lämpöpumppu ole mikään uusi keksintö ja että hänen innovaatiossaan hyödynnetään vanhaa teknologiaa. Hänen lämpöpumppunsa on kuitenkin uusi tapa hyödyntää teknologiaa ja ”toivottavasti merkittävästi paremmin”.

Haastattelupyynnöt:
Topias Korpi
puh. 050 330 8112
topias.korpi[at]gmail.com