Tekijä: Tuija Tuohimetsä

  • StickSaver pelastaa jääkiekon harrastajien mailoja

    StickSaver pelastaa jääkiekon harrastajien mailoja

    Aaron Pakarinen on nuori yrittäjä ja innovaattori Sastamalasta. Ensi vuonna 18 täyttävä Aaron on kehittänyt jääkiekkomailojen korjaussarjan, jonka avulla rikkoutuneesta mailasta saa toimivan ja lähes uudenveroisen. Idean jääkiekkomailojen korjaussarjasta Aaron on saanut lätkä harrastuksen parista huomatessaan, kuinka uusien mailojen hankkiminen on tullut kalliiksi. Jääkiekkomailojen korjaussarjan avulla Aaron on pystynyt alentamaan harrastuksensa kustannuksia ja samalla on syntynyt idea yrityksestä, joka voisi mahdollistaa tämän myös muille jääkiekon harrastajille.

    Kansainvälistä kokemusta Aaron on saanut jo lapsuudessaan, kun hänen isänsä on työskennellyt Belgiassa ja Yhdysvaltojen Wisconsinissa. Keskilännessä Suurten järvien rannalla asuessaan Pakarinen on harrastanut jalkapalloa jääkiekon sijaan. Kyseessä on ollut nimenomaan Pohjois-Amerikassa socceriksi kutsuttava, niin sanottu eurooppalainen jalkapallo, jenkkifutiksen sijaan. Ulkomailla asuessaan Aaron on kartuttanut myös kielitaitoaan ja kiinnostustaan kansainvälisyyttä kohtaan. Hän opiskelee Vammalan lukiossa ja on suunnitellut jatkavansa opintojaan kansainvälisen kaupan alalla ja hakemaan Aalto yliopiston kauppakorkeakouluun. Aaron on pelannut Sastamalassa jääkiekkoa 3. divisioonassa, mutta on hiljattain lopettanut jääkiekon pelaamisen. Tämä mahdollistaa entistä paremmin keskittymisen opiskeluun ja yrittämiseen.

    Aaron on perustanut ensimmäisen yrityksensä 16-vuotiaana nimellä Arskuitu, joka on valmistanut mopon varaosia pääosin hiilikuidusta tee-se-itse periaatteella. Hiilikuidun käsittelyä Aaron on oppinut omatoimisesti katsomalla YouTube-videoita ja soveltanut oppimaansa varaosien suunnitteluun ja valmistamiseen. Sittemmin hän on siirtänyt tietotaitonsa nykyiseen StickSaver yritykseen. Korjaussarjassa käytettävät materiaalit, hiilikuitu ja epoksit, on testattu itse ja niistä on löydetty sopiva kombinaatio, jota sitten pakataan ja myydään.

    Aluksi Aaronin jääkiekkomailojen korjaukseen keskittynyt yritys kantoi nimeä Arskiekko. Matkustettuaan kesällä 2025 Yhdysvaltoihin, hän huomasi kuinka hankalaa Arskiekon lausuminen on amerikkalaisille ja päätti, että tuote ja yritys tarvitsee paremmin kansainvälisille markkinoille soveltuvan nimen. Palattuaan Amerikan matkalta Aaron keksi yritykselle uuden nimen StickSaver (Stick = maila ja Save = säästää, tallentaa, pelastaa). Tämä onkin varsin oiva ja kansainväliseen käyttöön sopiva nimi tälle mailoja säästävälle ja pelastavalle yritykselle.

    Kysyttäessä tuotteiden kohtuullisista hinnoista Aaron toteaa, että ‘’en ole halunnut hinnoitella tuotetta korkealle, koska tiedän itse miltä tuntuu kun maila hajoaa ja haluan tarjota mahdollisuuden mailan korjaukseen mahdollisimman edullisesti’’. Hintahaitari vaikuttaakin kohtuulliselta, kun mailan varren korjaussarja maksaa 29 euroa ja lavan vastaava 35 euroa. Nettikaupasta löytyy myös salibandymailan korjaussarja 20 euron hintaan. StickSaverin myynti ja markkinointi on keskittynyt internetiin. Myynti tapahtuu lähes kokonaan nettikaupan kautta ja Aaronin yrityksellä on postikuljetus sopimus PostNordin kanssa. Tuote on osoittautunut toimivaksi ja asiakastyytyväisyys on ollut hyvää. Tuotepalaute on ollut lähestulkoon kokonaan positiivista eikä tuotteesta ole tullut ainuttakaan reklamaatiota. StickSaverin tuotteita on tilattu ja lähetetty asiakkaille yli 500 kappaletta. Myös markkinoinnissa on keskitytty nettiin ja markkinointia on omien nettisivujen, sticksaver.com, lisäksi myös sosiaalisessa mediassa.

    Itse tapasin Aaronin alkusyksystä Keksintösäätiön järjestämillä Keksintömessuilla Tampereella, jossa Aaron esitteli tuote innovaatiotaan sekä tapasi muita innovaattoreita ja potentiaalisia asiakkaita. Myös minun ja Nooran, jutun toimittajat, mielestä Aaronin innovaatio vaikuttaa hyvältä ja hyödylliseltä. Myös yrityksen nimi, logo, nettisivut ja visuaalinen ilme miellyttää. Markkinointiin liittyen Aaron on tehnyt sopimuksen sastamalalaisen markkinointi yrityksen kanssa. Tämän yhteistyön on tarkoitus tehostaa markkinointia ja laajentaa sitä mahdollisesti myös sosiaalisen median ulkopuolelle. Tavoitteena voisikin olla, että jossain vaiheessa StickSaverin logo saataisiin esiin esimerkiksi jonkin liigaseuran ottelumainonnassa tai miksei vaikka suosikki seura Ilveksen kypärä mainoksessa.

    Vaikka Aaronia voi pitää myös innovaattorina, kokee hän itse olevansa enemmänkin yrittäjä. Aaron mainitsee toimineensa yritystoiminnassa pääosin yksin, ainoastaan yhden kaverin osa-aikainen työpanos tukenaan. Nyttemmin Aaron on kuitenkin saanut tukea myös paikalliselta 4H-yhdistykseltä ja Yritys Kummeilta.

    Tulevaisuuden suunnitelmista Aaron mainitsee opintojen lisäksi StickSaverin kehittämisen. ‘’Tavoitteena on kasvu, joka mahdollistaisi uusien työntekijöiden palkkaamisen’’, Pakarinen painottaa. Tämä mahdollistaisi myös keskittymisen omiin opintoihin, koska tällä hetkellä Aaron tekee kaiken tilaus-, pakkaus- ja myyntityön itse. Apuna on ainoastaan yksi osa-aikaisena työntekijänä toimiva kaveri, joka tekee työtä kevyt yrittäjänä. Tuotteiden pakkaaminen tapahtuu, tässä vasta alkukesästä 2025 perustetussa yrityksessä, Aaronin kodin autotallissa, jossa hänen ja vanhempien lisäksi asuu myös yksi sisko. Tuotantotiloihin ja -kapasiteettiin on tulossa kuitenkin selvä kehitysaskel, kun ensi vuoden puolella StickSaver pääsee siirtymään vuokrahalliin omiin työtiloihin, johon on hankinnassa myös pakkauskone. StickSaver yrityksestä on tulossa ensi vuonna myös osakeyhtiö. Tämä mahdollistaa yrityksen suuremman kasvun ja paremman kysyntään vastaamiseen.

    Toimittajat: Miikka Aaltonen j a Noora Caroliina Määttä

  • Tammikuun aamiaiswebinaarissa esitellään Keksintösäätiön palveluja työkaluja yrittäjille ja innovaattoreille

    Tammikuun aamiaiswebinaarissa esitellään Keksintösäätiön palveluja työkaluja yrittäjille ja innovaattoreille

    Keksintösäätiön kuukausittain yrittäjille ja innovaattoreille järjestämät aamiaiswebinaarit jatkuvat myös ensi vuonna. Keskiviikkona 14.1.2026 klo 8.30–9.30 (Google Meet) webinaarin aiheena on Keksintösäätiön palvelut ja työkalut.

    Webinaarissa Keksintösäätiön asiantuntijat kertovat innovaattoreille ja yrittäjille tarkoitetuista palveluista ja työkaluista. AINO-oppimiskirjastosta kertoo palvelumuotoilun erityisasiantuntija ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittäjä Laura Hahkala, innovaatiokilpailualustasta Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntija Olli-Pekka Harkonsalo ja grafituki-palvelusta viestinnän asiantuntija Tuija Tuohimetsä.

    Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

    Webinaari on maksuton. Tervetuloa.

    Keksintösäätiön järjestämät aamiaiswebinaarit toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille sekä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeiden kanssa. Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.

  • Apu+Raha 2025 voittajat valittu

    Apu+Raha 2025 voittajat valittu

    Keksintösäätiön Apu+Raha-palvelun innovaatiokilpailuun tuli hakemuksia kaikkiaan 100 kappaletta ja niiden taso oli korkea. Voittajien valinta oli vaikeaa tasaisen huipun takia. Tästä syystä tuomaristo päätyi jakamaan enemmän palkintoja, mitä alun perin oli suunniteltu. Apu+Raha-palvelun innovaatiokilpailussa valittiin kahdeksan palkittavaa voittajaa 26:n finalistin joukosta.

    Apu+Raha-palvelun innovaatiokilpailussa palkitaan seuraavat kilpailuehdotukset:

    1. DualUse MedEVAC, 6000 €
    2. OSystem – uusi perusterveydenhuollon kuulontutkimusjärjestelmä, 6000 €
    3. LimbMate, 4000 €
    4. Re-Zipper – vetoketju, jota ei tarvitse ommella, 3000 €
    5. Cobra-TQ, 3000 €
    6. LOOSTER, Kuormatilan uloslaskettava pohja, 3000 €
    7. ZerryBit, infonäyttö, 3000 €
    8. RoyaDryiceCream, Suomen ensimmäinen ja ainoa pakastekuivattu jäätelö, 2000 €

    Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

    Apu+Raha-palvelun innovaatiokilpailu käynnistyi lokakuussa Keksintösäätiön innovaatiokilpailualustalla. Haun ensimmäinen kierros toteutettiin 1. –27.10. Tämän jälkeen tuomaristo arvioi ja pisteytti kaikki hakemukset, joista jatkoon valittiin 26 kilpailuehdotusta. Näistä ehdotuksista annettiin hakijoille palautetta ja heillä oli siten mahdollisuus parannella hakemusta tämän palautteen pohjalta 17.–30.11. Tämän jälkeen tuomaristo teki arvioinnin parannelluista finaaliin päässeistä kilpailu ehdotuksista.

    Tuomaristo kokoontui 10.12. tekemään päätöksen kilpailun voittajista, joita oli alun perin ajateltu olevan kuusi kappaletta. Tuomaristo arvioi kilpailun laadukkaaksi ja kilpailun huippu oli tasainen. Tästä syystä tuomaristo päätyi lopulta valitsemaan kahdeksan voittajaa. Voittosummaa ei jaettu tasan vaan päädyttiin jakamaan eri suuruisia palkintoja (6000 €, 4000 €, 3000 € ja 2000 €). Tämä jaottelu tehtiin hakemusten laatuun ja innovaation kehitysvaiheen arviointiin perustuen. Tuomaristo ja Keksintösäätiön hallitus teki virallisen päätöksen voittajista ja palkintojen suuruudesta kokouksessaan 11.12.25.

    Rahoituskelpoisia hankkeita olisi ollut reilusti enemmänkin, mutta käytettävissä oleva rahoitus pyritään kohdentamaan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävää kaupallista potentiaalia ja joiden toteuttamissuunnitelma on esitetty selkeästi ja uskottavasti.

    Apu+Raha-haku tuottaa hakijalle lisäarvoa kolmella tavalla:
    – Laajan ja monipuolisen rahoitushakemuksen täyttäminen pakottaa ajattelemaan asioita monelta eri kantilta
    – Apu+Raha asiantuntijapalaute antaa käsitystä ja näkemystä hankkeen kehittämistä vaativista osa-alueista ja ehkä myös hyödyllisiä vinkkejä ja linkkejä
    – Rahoitusta on tarjolla vain rajoitetulle joukolle hakijoita, mutta rahoituksen avulla hanketta voi ja tulee edistää myös konkreettisesti

    Apu+Raha-palveluun osallistujilta on kysytty palautetta innovaatiokilpailualustaan liittyen. Toinen palautekysely tullaan lähettämään vielä liittyen palvelun yleiseen toimivuuteen ja vaikuttavuuteen. Palautteen avulla pyrimme kehittämään Apu+Raha-palvelua entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan. Lisätietoja Apu+Raha-palvelusta.

  • Satakunta Ideaa 2025 -kilpailu ratkennut ja palkinnot jaettu

    Satakunta Ideaa 2025 -kilpailu ratkennut ja palkinnot jaettu

    Satakunta Ideaa 2025 -kilpailu toteutettiin syyskuussa ensimmäisenä kilpailuna Keksintösäätiön kehittämällä innovaatiokilpailualustalla osana Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille -hanketta. Hankkeen muut toteuttajat ovat Satakunnan elinkeino- ja kehitysyhtiö Prizztech Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (SAMK). Hanke on Euroopan Unionin osarahoittamaa.

    Nyt kilpailun voittajat ovat selvillä ja palkinnot jaettiin eilen Porissa. Palkituista voittajista voit lukea Prizztechin verkkosivulta.

    Kaikista tänä syksynä järjestetyistä innovaatiokilpailuista (Satakunta Ideaa 2025, IdeaKymi 2025 ja Keksintösäätiön Apu+Raha) saadun palautteen perusteella innovaatiokilpailualustan jatkokehitys on aloitettu. Seuraava Satakunta Ideaa -kilpailu järjestetään jälleen keväällä 2026.

  • Patenttihakemuksen laatimisen vaiheet aiheena joulukuun aamiaiswebinaarissa

    Patenttihakemuksen laatimisen vaiheet aiheena joulukuun aamiaiswebinaarissa

    Keksintösäätiön kuukausittain yrittäjille ja innovaattoreille järjestämät aamiaiswebinaarit jatkuvat. Keskiviikkona 10.12. klo 8.30–9.30 (Google Meet) webinaarin aiheena on Patenttihakemuksen laatimisen vaiheet.

    Puheenvuorossaan patenttiasiamies Kristian Luoto esittelee keksinnön matkan patentiksi. Esityksessä käydään läpi mm. patenttihakemuksen sisältöä ja sovellusmuotoja. Patenttiasiamies antaa käytännön esimerkkejä ja vinkkejä patenttihakemuksen kirjoittamiseen.

    Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

    Webinaari on maksuton. Tervetuloa.

    Tammikuussa (14.1.) järjestettävän webinaarin aiheena on Keksintösäätiön palvelut.

    Keksintösäätiön järjestämät aamiaiswebinaarit toteutetaan yhteistyössä
    Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille sekä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeiden kanssa.
    Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.

  • Aamiaiswebinaarit yrittäjille ja innovaattoreille

    Aamiaiswebinaarit yrittäjille ja innovaattoreille

    Keksintösäätiö järjestää kuukausittain aamiaiswebinaarien sarjan yrittäjille ja innovaattoreille.

    Ensimmäisen webinaari järjestetään keskiviikkona 12.11. klo 8.30–9.30 (Google Meet) ja sen aiheena on
    Tekoälytyökalu asiantuntijoiden ja innovaatioiden yhteensovittamisessa.

    Keksintösäätiön ohjelmistokehittäjä Pauli Hemmi esittelee puheenvuorossaan ”Asiantuntijainnovaatio matching” -työkalun toimintaperiaatteet. Työkalu tukee innovaatioprosessia yhdistämällä oikeat asiantuntijat oikeisiin hankkeisiin. Sen avulla voidaan tunnistaa osaajat ja muodostaa dynaamisesti toimivia tiimejä. Työkalu tekee innovaatioprosessista nopeamman, tarkemman ja paremmin skaalautuvan, mahdollistaen onnistuneempien ratkaisujen syntymisen.

    Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

    Webinaari on maksuton. Tervetuloa.

    Tulossa: Joulukuussa (10.12.) järjestettävän webinaarin aiheena on patenttihakemuksen laatimisen vaiheet.

    Keksintösäätiön järjestämät aamiaiswebinaarit toteutetaan yhteistyössä
    Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille sekä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeiden kanssa.
    Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamaa.

  • Tuotesuojaus ja aineettoman pääoman hyödyntäminen

    Tuotesuojaus ja aineettoman pääoman hyödyntäminen

    Keksintösäätiön puheenjohtaja Juhani Talvela avaa IP:n ja IPR-suojausten merkitystä yrityksille työpaja tapahtumassa Porissa keskiviikkona 5.11. klo 08:30 – 12:00. Tuotesuojauksen ja teollisen muotoilun mahdollisuudet kasvun edistäjinä -tilaisuuden järjestäjänä toimii Prizztech Oy.

    Näkökulmia tuotteiden ja aineettoman pääoman suojaukseen käsitellään sekä Talvelan puheenvuorossa että keskustellen. Omakohtaisiin kokemuksiinsa ja tutkimustyöhönsä pohjaten Talvela antaa osallistujille konkreettisia näkökulmia siihen, miten suomalaiset pk-yritykset voivat kehittää valmiuksiaan aineettoman pääoman hallintaan ja hyödyntämiseen.

    Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan

    Työpaja on osa Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille -hankkeen toimintaa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

  • Uudella immobilisaatiotelineellä merkittävä ajansäästö terveydenhuollossa

    Uudella immobilisaatiotelineellä merkittävä ajansäästö terveydenhuollossa

    Julkaistu 01.03.2024 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

    Maija Meikäläinen on kävelylenkillä talvella. Sää on liukas, ja hänen jalkansa lipeää jäisellä asfaltilla. Maija kaatuu ja saa murtuman jalkaansa. Hän hakeutuu yliopistollisen keskussairaalan päivystykseen. Siellä kipsaaja asettaa hänen jalkansa oikeaan asentoon telineen avulla, joka pitää hänen jalkansa paikoillaan sillä aikaa, kun kipsaaja kipsaa sen. Kipsaaja ei voi vaikuttaa siihen, paljonko potilaita tulee päivystykseen, mutta työn kuormittavuuteen ja ergonomiaan hän voi vaikuttaa tulevaisuudessa immobilisaatiotelineellä.

    — Raajojen vaivoja hoitava terveydenhuollon ammattilainen voi säästää lähes 50 prosenttia raajojen toimenpiteisiin käytettävästä ajasta, kun hänen ei tarvitse hakea apulaisia pitämään raajaa oikeassa asennossa kipsauksen ajan, vaan selviytyy tehtävästä itse telineen avulla, sanoo turkulainen bio- ja kemiantekniikan insinööriksi opiskeleva Pekka Nätti, jolle keksintö toi 10 000 euron Apu+RahaTM -tuen Keksintösäätiöltä. Nätti on ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja, joka on työskennellyt muun muassa päivystyksen
    kipsaajana.

    Monikäyttöisellä asennonpitotelineellä saa raajan moniin asentoihin

    Asennonpitotelineen ansiosta raajojen toimenpiteet pystytään tekemään nykyistä nopeammin ja entistä pienemmillä resursseilla. Telineestä tekee uniikin se, että se on monikäyttöinen ja sillä saa raajan erilaisiin asentoihin. Se ei sovellu ainoastaan jalkojen kipsaamiseen, vaan myöskin vaikkapa haavojen hoitoon ja myös käsivammoihin.

    — Tätä pystyy käyttämään useisiin toimenpiteisiin. Jos esimerkiksi käsi joudutaan reponoimaan eli asettamaan murtuma tai sijoiltaan mennyt nivel paikoilleen. Nykyisin, kun käsi laitetaan vetoon, se vaatii vähintään 2—3 terveydenhuollon ammattilaista, mutta telineen avulla veto onnistuu helpommin ja vähemmällä väellä, Nätti luettelee keksinnön etuja.

    Innovaatiot terveydenhoidon ahdingon helpottajina

    Hoitohenkilökunnan työajan säästäminen on Nätin mukaan tärkeää, koska alalla vallitsee paha työvoimapula, mikä vaikuttaa myös hoidon laatuun. Hän näkee yhdeksi ongelman ratkaisuksi innovaatiot, mihin terveydenhoidon henkilökuntaa tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

    — Innovaatiot ja innovaatiokulttuuri ovat tärkeässä roolissa ratkaistaessa tätä ongelmaa, kuten esimerkiksi asennonpitoteline, jonka perusideana on vapauttaa terveydenhuollon resursseja ja keventää työn kuormittavuutta.

    Hoitohenkilökunnan lisäksi keksinnöstä hyötyvät sekä koko organisaatio, mikä saa aikaan säästöjä, että hoidettava potilas, koska apuväline minimoi inhimilliset virheet. Siten hoidon laatu ja lopputulos paranevat.

    Kipsinalussukka suojaa sekä potilasta että kipsiä

    Pekka Nätti on keksinyt telineelle oheistuotteenkin. Kaksikäyttöisen kipsinalussukan tarkoituksena on edistää kipsaamista ja parantaa hoidon laatua. Sukka toimii hyvin yhteen telineen kanssa.

    — Teline ja sukka syntyivät ollessani armeijassa lääkintämiehenä, kun varusmiehillä ja -naisilla oli paljon rakkoja ja haavaumia jaloissa. Niistä ajoista idea apuvälineestä on kehittynyt paljon eteenpäin.

    Nätti on suunnitellut jo prototyypin, ja nyt on tarkoituksena lähteä seuraavaksi valmistamaan prototyyppiä. Hän toivoo saavansa selätettyä mahdolliset ongelmat kesään mennessä, jotta hän pääsee kunnolla testaamaan immobilisaatiotelinettä. Nätti on jättänyt keksinnöstä suojaushakemuksen.

    — Aion hioa sitä niin kauan, että voin olla ammattilaisena tyytyväinen lopputulokseen, Pekka Nätti toteaa.

    Haastattelupyynnöt:
    Pekka Nätti
    puh. 045 137 8567
    pekka.v.natti[at]gmail.com

  • Lukiolainen nappasi Apu+RahaTM -tuen maalinpaikannuslennokilla

    Lukiolainen nappasi Apu+RahaTM -tuen maalinpaikannuslennokilla

    Julkaistu 20.02.2024 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

    — Aikaisemmin lennokkeja pidettiin vain leluina, mutta Ukrainan sodan sytyttyä kaikki ottavat ne tosissaan. Ukrainan miehittämättömiä ilma-aluksia pudotetaan 10 000 kappaleen kuukausivauhtia, sanoo helsinkiläinen abiturientti ja Keksintösäätiön 2 000 euron Apu+RahaTM -tuen saaja Markus Aarrejoki.

    Maalinpaikannuksella tarkoitetaan jonkin vihollisen kohteen sijainnin selvittämistä, ja lennokki sanan perässä ilmaisee vain etsimisvälineen. Sensoristoon kuuluu muiden muassa lämpö- ja päivänvalonkamera sekä GPS ja inertianavigointi. Useiden sensoreiden ja matematiikan yhteistyöllä minkä tahansa videokuvassa näkyvän kohteen sijainti on saatavilla. Parhaistakaan täsmäohjuksista ja suurimmastakaan tykistöstä ei ole mitään hyötyä, mikäli vihollisen sijaintia ei tiedetä.

    Uuden teknologian etuna edullinen hinta ja pieni koko

    Suomen puolustusvoimien käyttämä pieni maalinpaikannuslennokki on tällä hetkellä israelilaisvalmisteisteinen Orbiter 2B. Pohjimiltaan se on noin 15 vuotta vanhaa teknologiaa, mutta noin vuosi sitten puolustusvoimat solmi sopimuksen teknologiapäivityspaketista. Päivityksen tuomista ominaisuuksista ei ole tietoa.

    — Orbiter 2B -lennokin suorituskykyä haittaa kolme ongelmaa: hinta, suurehko koko ja maalinpaikannuskyvykkyys, Aarrejoki sanoo.

    Orbiter 2B -järjestelmän kustannuksista tiedetään vain, että 250 lennokin ja 55 maaohjausaseman yhteishinta oli 29 miljoonaa euroa suhteutettuna inflaatioon. Todennäköisesti yhden lennokin hinta oli yli 50 000 euroa ja maaohjausaseman yli 200 000. Lisäksi ryhmä, jolla on yksi maaohjausasema ja muutamia lennokkeja tarvitsee kolme maastoautoa, mikä lisää hintaa huomattavasti.

    Aarrejoen mukaan lennokeissa käytetty tekniikka on edistynyt hyvin paljon, minkä takia kaikki kolme ongelmaa ovat suhteellisen helposti korjattavissa. Esimerkiksi GPS-vastaanottimien kyvykkyys on parantunut huomattavasti, vaikka ne ovat pienentyneet ja hinta on laskenut murto-osaan.

    — Tällöin on mahdollista tehdä parempi lennokkijärjestelmä äärimmäisen paljon halvemmalla, mikä on tavoitteeni. Maalinpaikannuslennokkijärjestelmäni on tarkoitus olla yhden henkilön jalan kuljetettava. Kohteen sijainnin selvittämiseksi parin metrin tarkkuudella tulee riittämään sen näkyminen videokuvassa. Lentoaika on tavoitteena saada noin kolmen tunnin mittaiseksi, kuten Orbiterissakin, mutta lennätysetäisyyden ohjausasemalta on mahdollista jopa yli tuplaantua vastaavasta, Aarrejoki kertoo.

    Nopeasti koottava ja havaitseva

    Kuvitellaanpa tilanne, että Puolustusvoimat saa vakoojalta tiedon, että vihollinen siirtää tykistöä kylän A alueelle. Vihollisen tavoitteena on aloittaa tykistötuli, jotta se voi pehmittää vastustusta tulevaa hyökkäystä varten. Esikunta lähettää kylää A lähimpänä olevalle joukkueelle käskyn ottaa selville vihollisen tykkien tarkka sijainti mahdollisimman nopeasti. Se ryhmän jäsen, kuka on vastuussa lennokista, purkaa lennokin rinkastaan, kokoaa sen ja
    lähettää sen matkaan 5—10 minuutissa käskystä.

    Operaattori katsoo lennokin välittämää kuvaa ja etsii vihollisen tykkejä. Tykin nähtyään operaattori kääntää kameran tykkiä kohden ja käyttää suurennuslinssiä lähempää tarkastelua varten. Mikäli vihollisen tykki osoittautuu aidoksi, operaattori raportoi lennokin antamat koordinaatit tulenjohdolle. Tulenjohto hoitaa vihollisen tykin tuhoamisen esimerkiksi omaa tykistöä käyttäen.

    — Kun lennokit ovat halpoja, helppokäyttöisiä ja pieniä, niiden käyttöön ei tarvita erillisiä yksiköitä, vaan lennokit voidaan hajauttaa tasaisesti joukkueille, jolloin lennokki voidaan lähettää heti tarvittaessa matkaan, eikä tarvitse odottaa kunnes erillinen lennokkiryhmä saapuu tarpeeksi lähelle kohdetta, Aarrejoki selventää.

    Tiedekisasta apurahan saajaksi

    Uusi maalinpaikannuslennokki on vielä alkuvaiheessa. Aarrejoki sanoo tekevänsä tällä hetkellä “prototyypin prototyyppiä” samalla, kun valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin.

    Aarrejoki oli mukana viime vuonna lukiolaisten Tutki, kokeile ja kehitä -tiedekisassa mukana yhdessä 17 muun projektin kanssa. Hän osallistui kilpailuun Sähköenergian varastointi vauhtipyörään -työllä ja kiinnitti paikalla olleen Keksintösäätiön edustajan huomion. Keksintösäätiön edustaja kertoi mahdollisuudesta hakea Apu+Raha-tukea työhön, mutta Aarrejoki piti maalinpaikannuslennokki-ideaansa parempana.

    Toisen luokan yhteiskuntaopin tunnit hän hyötykäytti kirjoittamalla Apu+Raha-hakemusta, mikä johtikin sitten apurahan saamiseen joulukuussa 2023.

    Haastattelupyynnöt:
    Markus Aarrejoki
    puh. 044 977 0812
    aarrejokimarkus[at]gmail.com

  • Lifthanger-nostimen hyödyt ovat turvallisuus, terveys, tehokkuus ja tulos

    Lifthanger-nostimen hyödyt ovat turvallisuus, terveys, tehokkuus ja tulos

    Julkaistu 18.01.2024 / Keksintösäätiön Apu+Rahan saajat

    Ruokakauppias Hyvinkäältä on tilannut tuoretavaraa Jyväskylästä. Tavallisesti kuorma ajetaan runkokuormana isolla rekalla kaupan ohi keskellä yötä. Jakeluauto lähtee pk-seudulta, kun lasti on ensin purettu terminaaliin ja lajiteltu oikealle jakeluautolle. Jakeluauto on perillä Hyvinkäällä vasta seuraavana päivänä kello 14. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Lifthanger-nostimella varustettu rekka voi pudottaa kuorman suoraan välivarastoon Hyvinkäälle auton ajaessa ohi keskellä yötä. Kauppias saa puhelimeen ilmoituksen, että tuotteet ovat tulleet. Hän käy hakemassa ne aamulla välivarastosta, joka voi olla vaikka
    lukittu kontti, mihin tavarat on jätetty. Kauppias vie heti aamulla tuoreet vihannekset tai kalan suoraan tiskiin ja saa yhden myyntipäivän lisää. Myös kuluttaja hankkii ruoat kotiinsa kaupasta entistä tuoreempina.

    Vuonna 2017 valmistui EU:n viimeisin pitkä tutkimus logistiikasta, minkä mukaan EU:ssa ajetaan tyhjää tilaa 160 miljardin euron edestä vuodessa. Kuljetusautojen täyttöaste oli tuolloin 43 prosenttia eli niissä on tyhjää tilaa lähes 60 prosenttia. Pandemia ja Ukrainan kriisi ovat lisänneet verkkokauppaa sekä kuljetuksia entisestään, eikä tämän hetkisistä luvuista ole kuin villejä arvauksia.

    Lifthanger-nostin voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan. Ajoneuvo voi nostimen kanssa toimia itsenäisesti ilman ulkopuolisia nostoapulaitteita ja sillä pystytään parantamaan kuljetusautojen pakkaamisen täyttöastetta.

    — Nostin on jo ajoneuvossa ja se pystyy pinoamaan tavaraa kerroksiin ja purkamaan kerroksista, mitä pumppukärryillä ei normaalisti pysty tekemään. Kuljetusyrittäjä saa Lifthangerin avulla aiempaa suuremman kuorman eli tuoton, kun ajoneuvon täyttöaste paranee ja suhteellinen päästö per kuljetettu tonni alenee jopa 25-50 prosenttia, sanoo oululainen laitteen keksijä ja Lifthanger Finlandin toimitusjohtaja Pertti Havas.

    Pilotit todistavat hyödyt

    Työturvallisuus, päästöjen väheneminen ja katteiden paranemisväitteet on todettu tosiksi piloteissa viiden suomalaisen kuljetusyrityksen kanssa. Nostin soveltuu erityisesti olosuhdearan tavaran kuljettamiseen, mikä ei saa joutua säiden armoille.

    — Lifthangerin avulla vältät rikkomasta itseäsi raskaissa ja vaarallisissa nostotöissä. Lisäksi Norjassa messuilla kävi ilmi, että kuljettajat, jotka ovat jo loukanneet työssään selkänsä ja ovat edelleen hyviä kuljettajia, voivat päästä palaamaan takaisin työelämään, jos käyttävät meidän nostinta, Havas vinkkaa.

    Brändäyksestä kaikki hyöty irti

    Entisenä mainosmiehenä Pertti Havas tuntee brändäyksen salat. Yrityksen ja tuotteen nimi on tarkan harkinnan tulosta. Lifthanger nimi sopii nostinlaitteelle jo sen rakenteenkin takia, mutta samalla viittaa Renny Harlinin elokuvaan Cliffhanger, mikä brändää nostimen Suomeen.

    Lifthangerin brändäys-ajattelu on viety niin pitkälle, että jopa yrityksen verkkosivuilta löytyvä puhelinnumero on valittu brändi edellä. Puhelinnumero on 044 LFTHNGR eli näppäimissä vastaavat numerot ovat 044 538 4647. Helppo muistaa vai mitä?

    Keksijän pitkä tie rahoittajan luo

    Havas on toiminut yrittäjänä yli kolme vuosikymmentä, josta kymmenenvuot ta on kulunut Lifthangerin parissa. Hänellä on toimiva prototyyppi ja muutamia asiakkuuksia, jotka odottavat tietoa tuotannon käynnistymisen aikataulusta ja nostimen lopullisesta hinnasta ennen kuin ensimmäiset kauppakirjat päästään allekirjoittamaan.

    Lifthanger on saanut Keksintösäätiön Apu+RahaTM -tuen, mutta yritys tarvitsee vielä lisärahoitusta. Tehdyt kaupat ovat edellytys lisärahoituksen hakemiselle. Ilman lisärahoitusta ei voida aloittaa tuotantoa.

    — Tämä on ikuinen muna-kana-ongelma, Havas naurahtaa.

    Lue lisää:
    https://www.kaleva.fi/oululainen-pertti-havas-oli-jaada-1000-
    kiloisen-ku/6041451

    https://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/teknologia/oululainen-yritys-kehittaa-uutta-lastausrobottia-umpikoriajoneuvoihin

    http://www.kuljettaja.fi/fi/artikkeli/kuljettaja.fi-esittelee-lifthanger

    Lisätietoja:
    Pertti Havas
    toimitusjohtaja
    Lifthanger Finland Oy
    puh. 044 538 4647
    pertti[at]lifthanger.com
    www.lifthanger.fi