Kategoria: Uncategorized

Muutosvastarinta – mistä se oikeastaan syntyy?

Muutosvastarinnasta puhutaan paljon, mutta mistä se todellisuudessa johtuu?
Pitkän työuransa aikana tuotannon kehittämisen ja konsultoinnin parissa Asko
Rantala on huomannut, ettei vastustus yleensä johdu siitä, että ihmiset
vastustaisivat muutosta itsessään. Usein taustalla on se, miten muutos tuodaan
esille.

Rantalan mukaan muutosvastarinta on todellinen haaste monissa yrityksissä ja
organisaatioissa. Jos johtamiskulttuuri ei kannusta avoimeen vuorovaikutukseen,
tärkeä tieto ja työntekijöiden todelliset kokemukset eivät välity johdolle asti.
Raportointi voi toimia, mutta aito keskustelu ja ihmisten mielialojen ymmärtäminen
jäävät helposti puuttumaan. Pelkät yhteiset tilaisuudet eivät yksin riitä rakentamaan
luottamusta, jos arjen toimintakulttuuri ei tue avointa keskustelua.

Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, he osallistuvat mielellään myös uusien
toimintatapojen kehittämiseen. Luottamus rakentuu oikeudenmukaisuudesta,
rehellisyydestä ja aidosta vuorovaikutuksesta – ei käskemisestä.

Rantala kertoo kohdanneensa uransa aikana alkuvaiheen epäilyksiä lähes jokaisessa
yrityksessä, jossa hän on ollut kehittämässä toimintaa. Ajan myötä epäilykset
kuitenkin väistyivät, kun ihmiset näkivät käytännössä, että tavoitteena oli
oikeudenmukainen ja kaikkia hyödyttävä kehittäminen.

Ehkä tärkein oppi onkin tämä: Onnistunut muutos alkaa luottamuksesta. Kun ihmiset
kokevat tulevansa arvostetuiksi, myös uudet ideat ja toimintatavat saavat
mahdollisuuden onnistua.

Muotoilu ja tuotekehitys – kun ideasta syntyy toimiva tuote.

Tuotekehitys on ollut tärkeä osa työuraani. Sohvakalustojen suunnittelu oli pitkälti
kokonaisuuden hallintaa – rungon suunnittelua, mallikappaleiden valmistusta ja
lopuksi verhoilua. Jokaisen yksityiskohdan piti palvella sekä tuotteen ulkonäköä, että
käytännöllisyyttä.

Yksi mieleenpainuvimmista kehitystöistäni oli tummanpunainen sohvakalusto, jonka
yhteydessä kehitin ensimmäisenä Suomessa antiikkinahan valmistusmenetelmän.

Kehitin myös kullattujen taidekehysten valmistusmenetelmän. Rakensin
kumimuottien avulla järjestelmän, jonka ansiosta kehysten valmistus nopeutui ja
samoilla muoteilla voitiin valmistaa useita laadukkaita kehyksiä päivässä. Käytössä
kuluneet kumimuotit voitiin vielä kierrättää uusien muottien valmistukseen.

Tuotekehityksessä minua on aina motivoinut ajatus siitä, että tuotteen tulee olla
paitsi kaunis myös toimiva ja valmistettavissa tehokkaasti. Usein parhaat innovaatiot
syntyvät juuri silloin, kun etsitään käytännöllisiä ratkaisuja arjen haasteisiin.

Osa 3 – Innovaatiot syntyvät yhteistyöstä ja rohkeudesta kehittää.

Innovaatiot eivät synny käskemällä, vaan avoimen keskustelun, luottamuksen ja
yhteistyön kautta.

Työurani aikana olen nähnyt, kuinka paljon hyödyntämätöntä osaamista yrityksissä
on. Usein työntekijät ehdottavat esimiehilleen parannuksia, mutta jos heidän
ajatuksiaan ei kuunnella tai ne sivuutetaan, uusia kehitysehdotuksia ei enää
uskalleta tuoda esiin. Silloin myös muutosvastarinta kasvaa.

Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että keskustelen ihmisten kanssa ja kuuntelen
heidän ajatuksiaan. Kun kuljen tehtailla, tervehdin ihmisiä ja pysähdyn vaihtamaan
ajatuksia heidän kanssaan. Näistä keskusteluista syntyy usein uusia näkökulmia ja
kehitysideoita.

Parhaat innovaatiot eivät yleensä synny yksin, vaan yhteistyössä, jossa eri ihmiset
täydentävät toistensa ajatuksia.

Kun henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi ja huomaa, että heidän ehdotuksillaan on
merkitystä, syntyy myönteinen kehittämisen ilmapiiri. Samalla ymmärretään, että
tuottavuuden parantaminen ei tarkoita työn tahdin kiristämistä, vaan
työmenetelmien jatkuvaa kehittämistä ja parempien ratkaisujen löytämistä.

Olen saanut nähdä käytännössä, mitä jatkuva kehittäminen voi parhaimmillaan
saada aikaan. Buster-veneiden tuotanto kasvoi kuuden vuoden aikana
nelinkertaiseksi, ja samalla henkilöstön määrä kolminkertaistui.

Myös Tamglass Oy asetimme tavoitteeksi kasvattaa tuotantoa pienin, mutta pysyvin
parannuksin. Tutkimalla toimintaa, kuuntelemalla henkilöstöä ja kehittämällä
prosesseja määrätietoisesti saavutimme tavoitteet. Tämä vahvisti käsitystäni siitä,
että merkittävät tulokset syntyvät pitkäjänteisestä kehittämisestä – eivät
yksittäisistä suurista muutoksista.

Yritysten menestys rakentuu uusien ideoiden hyödyntämiseen, mutta niiden
taustalla ovat aina ihmiset – keksijät, kehittäjät ja rohkeat ajattelijat.

Siksi haluan antaa myös muutaman neuvon kaikille keksijöille.

Olkaa uteliaita. Tutkikaa ympäristöänne, tarkkailkaa tuotteita ja
valmistusmenetelmiä sekä pohtikaa, voisiko jokin asia toimia paremmin toisella
tavalla. Kannattaa myös miettiä jo varhaisessa vaiheessa, löytyykö idealle riittävät
markkinat, jotta sen kehittäminen ja valmistaminen ovat kannattavia.

Olen tavannut keksijöitä, jotka varjelevat ideaansa niin tarkasti, että jäävät
kehittämään sitä yksin. Uskon kuitenkin, että yhteistyö, avoin vuoropuhelu ja
aktiivinen kehittäminen vievät ideaa pidemmälle. Mitä enemmän uusia ajatuksia
syntyy ja niitä viedään määrätietoisesti eteenpäin, sitä suurempi mahdollisuus on,
että jokin niistä löytää tiensä markkinoille.

Rohkeus kehittää, oppia uutta ja tehdä yhteistyötä on ollut oman työurani tärkeimpiä
oppeja. Uskon, että juuri uteliaisuus, jatkuva oppiminen ja halu kehittää parempia
ratkaisuja luovat perustan tulevaisuuden innovaatioille ja niiden onnistuneelle
käyttöönotolle.

Asko Rantala
Yrityskonsultti

Noora Caroliina Määttä
Toimittaja