Juhani Talvela luotsaa Keksintösäätiötä innovaatioiden maailmassa

Pitkän linjan yrittäjä ja innovaatiokehittäjä, Juhani Talvela, on toiminut Keksintösäätiön puheenjohtajana vuodesta 2020 lähtien. Tähän tehtävään hän päätyi kun säätiön hallituksen jäsen Markku Merovuo kysyi, olisiko hänellä kiinnostusta kyseiseen tehtävään. Talvela on opiskellut radiotekniikkaa Teknillisessä Korkeakoulussa Otaniemessä (nykyinen Aalto-yliopisto) ja tehnyt diplomityön teollisuus- ja tuotantotaloudesta. Tekniikan lisensiaatin työn Talvela on tehnyt avaruustekniikasta, rakentaen otsoniradiometrin mittaamaan ilmakehän otsoniprofiilia. Opintojensa jälkeen Talvela ryhtyi ICT-alan yrittäjäksi ja sai myös hieman rahoitusta Keksintösäätiöltä. 

Talvela myi perustamansa yritykset vuonna 2013, minkä jälkeen hän toimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa tietoverkkotekniikan tutkimusjohtajana, kestävien energiaratkaisujen alan tutkimusjohtajana, ja lopulta koko tekniikan alan tutkimusjohtajana. Tämän jälkeen Talvela aloitti tutkimuksen tekemisen aineettomista oikeuksista (IPR) Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (nykyinen LUT-yliopisto). Keksintösäätiön lisäksi Talvela on mukana myös muun muassa Runar Backström -säätiön hallituksessa sekä EU-tehtävissä, kuten Euroopan Innovaationeuvoston EIC Transition ja EIC Accelerator –rahoitushakemusten arvioinnissa sekä rahoituspäätösten tekemisessä. Vapaa-ajallaan Talvela harrastaa  kuorotoimintaa Viipurin lauluveikoissa, mikä on Helsingissä toimiva perinteinen ja hienosointinen mieskuoro. Talvela on kotoisin pääkaupunkiseudulta, mutta viettää myös paljon aikaa Lappeenrannassa kesäisin. 

Juhani Talvela kertoo olevansa kehitysluonteinen ihminen ja osaltaan siitäkin syystä Keksintösäätiön johtaminen sopii hänelle hyvin. Keksintö- ja innovaatiotoiminnan parissa työskentely on myös mielenkiintoista.

1. Miten suomalaista innovaatio- ja keksintötoimintaa pitäisi kehittää? Voit samalla myös kertoa keksinnöistä ja innovaatioista ylipäätään. 

Kyllä se on niin, että keksintöjen kova ydin on siellä innovaatioissa. Se on keksintö mistä niitä innovaatiota tehdään. Joten se keksintö on ydin, josta innovaatio lähtee kehittymään ja josta sitä lähdetään kehittämään. 

Innovaatioita on monenlaisia ja monentasoisia. Innovaatiot ovat siis markkinoille saatettuja uusia toimintamalleja, tuotteita, palveluja ja menetelmiä. Innovaatiota voi syntyä hyvin monenlaisista lähteistä käsin. Yksinkertainen innovaatio voi syntyä vaikka siten, että tehdään organisaation johtamisessa joku havainto, että hei meidän täytyy dokumentoida joku tietty asia uudella tavalla ja näin ollen se on paljon tehokkaampaa ja sitten kun se toteutetaan niin se on se innovaatio. Innovaatio on siis tämmöinen uusi toimintamalli, joka tuodaan markkinoille. Se ei välttämättä ole globaalisti uusi mutta se voi olla uusi sille yritykselle ja niille uusille ihmisille, jotka sitä ovat tekemässä. Kaikki nämä ovat innovaatioita, mutta sen sijaan sitten kun me puhutaan keksinnöistä, niin keksinnöille on ominaista, että ne on globaalisti jotain ihan uutta.  Sellaista, jota kukaan ei ole keksinyt aikaisemmin tehdä ja sitten niissä täytyy olla semmoinen tietynlainen keksinnöllinen ominaisuus, semmoinen ‘innovative step’, joka tarkoittaa että se ei saa olla mitään itsestäänselvyyttä. Ei niin, että yhdistetään ikään kuin kaksi palikkaa toisiinsa ja sitten se on se keksintö. Niinkun asiantuntijat kuvaavat, niin siinä täytyy olla semmoinen ‘heureka-hetki’, semmonen ‘ahaaelämys’. Oivallus siitä, että tämän voikin tehdä tällä tavalla. Siinä on se ‘keksinnöllisyys’.  Nämä ovat ikään kuin keksinnön tämmösiä peruselementtejä. Kun katsotaan niitä innovaatiota, jotka perustuu keksintöihin, niin ne on tyypillisesti niitä, jotka enemmän muuttaa maailmaa ja tekee maailmasta paremman elää ja olla. Nämä innovaatiot parantavat meidän varallisuuttaamme ja hyvinvointiamme ihan erilailla kun sellaiset inkrementaaliset innovaatioaihiot,  joissa tehdään jotain pieniä parannuksia oman organisaation sisällä tai tuodaan joku vähän uudella tavalla muotoiltu tai toteutettu palvelu markkinoille. Tämä on se keksinnön ja innovaation ydin. Keksinnöt ovat tärkeitä innovaatioiden tuottamisessa koska niiden merkitys innovaatioon on huomattava. Ne tuottavat siihen innovaatioon sellaista uutuutta ja ainutlaatuisuutta, joka sitten voi olla hyvinkin arvokasta innovaation ja koko toiminnan kannalta.  

2. Mitä mieltä olet suomalaisesta innovaatiopolitiikasta ja siitä miten se tukee yksittäistä keksijää. Miten suomalaista innovaatiopolitiikkaa tulisi kehittää, jotta se palvelisi paremmin yksittäistä keksijää?

Innovaatiojärjestelmässä ei ole järjestelmää joka tukisi yksittäistä keksijää. Suomeen pitäisi saada innovaatiorahasto, joka tukisi yksittäistä keksijää ja innovaatioaihioiden arviointia ja kehittämistä. Yksittäiset keksijät, startupit ja tutkijatiimit tarvitsisivat tukea. 

3. Mitkä ovat olleet Keksintösäätiön suurimpia  onnistumisia sinä aikana kun olet ollut Keksintösäätiön puheenjohtajana?

Eräänä onnistumisena voisi mainita ainakin Ideajalostamo konseptin luomisen ja siihen liittyvän kehitystyön käynnistämisen ja toteuttamisen. Ideajalostamo on sellainen suuri hanke, jonka toteuttamiselle on Suomessa myös selkeä tarve. Erinäisissä keskusteluissa keksijöiden kanssa tulee usein esiin kuinka vanhan malliselle keksintöasiamies toiminnalle olisi merkittävää tarvetta ja tilausta Suomessa. Ideajalostamo mahdollistaa tällaisen palvelun saamisen virtuaalisesti keksijöitä palvelevalle alustalle Ideajalostamoon. Tätä ideaa ja konseptia on tervehditty keksijäpiireissä suurella ilolla. Vaikkei tätä konseptia voi varsinaisesti vielä pitää saavutuksena koska työ on keskeneräinen. Konseptin kehittämisen osasaavutuksiakin voi kuitenkin pitää hyvinä asioina liittyen keksijöiden yksilölliseen tukemiseen. Valmistuessaan tämän Ideajalostamo-palvelun on tarkoitus olla merkittävä kehitysaskel kohti merkittävää yksityiskeksijöiden tukemisen tason parantamista. Merkittävinä asioina tai saavutuksina Keksintösäätiölle voidaan myös pitää Apu+Raha-palvelun käytännön elvyttämistä ja Apu+Raha-kilpailujen toteuttamista. Apu+Raha-palvelun, kuten myös muun toiminnan, käytännön toteuttamista rajoittaa kuitenkin rahoitukselliset puutteet. Keksintösäätiö toteuttaa näitä toimintoja omalla budjetilla eikä saa niihin mitään ulkopuolista rahoitusta. 

4. Onko Ideajalostamo ihan sinun oma idea vai onko siihen saatu tai otettu jostain mallia? Miten siis on päädytty siihen, että lähdetään kehittämään tällaista Ideajalostamo alustaa?

Ideajalostamo-palvelu sai alkunsa siitä kun Keksintösäätiön hallitus tuli siihen tulokseen, että tarvittaisiin uusia keinoja auttaa alkuvaiheen keksijöitä kun säätiö ei saa enää valtion rahoitusta ja alkuvaiheen keksijät ja heidän innovaationsa jäävät helposti kokonaan ilman tukea. Tätä varhaisen vaiheen innovaatiotoiminnan tukemista varten syntyi idea Ideajalostamosta, josta sitten kehitystyön tuloksena jalostui nykyisenlainen konsepti. Säätiö kutsui  2018 koolle kokouksen, jossa oli myös mukana innovaatio-osaston johtaja  Ilona Lundström TEM:stä (Työ- ja elinkeinoministeriö) sekä PRH:n (Patentti- ja rekisterihallitus) pääjohtaja. Edustettuina kokouksessa olivat myös ELY-keskukset sekä Business Finland. Kokouksessa tultiin yhteistuumin siihen tulokseen, että valtion rahoituksen lakkauttaminen on vääjäämättä ajanut alas Keksintösäätiön toimintaa ja siten alkuvaiheen innovaattorien, Keksintösäätiön keskeinen asiakassegmentti, tuki on tästä syystä selvästi vähentynyt. Tällä kehityksellä koettiin olevan vaikutusta osaltaan koko suomalaiseen innovaatioympäristöön. Tämän kokouksen tuloksena Ilona Lundström antoi Keski-Suomen ELY-keskukselle satatuhatta euroa tukea yleiseen innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Samaan aikaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnisti ‘Ideasta innovaatioksi’ -kehittämishankkeen, jonka tiimoilta sitten lähdettiin miettimään, mitä tulisi tehdä etenkin alkuvaiheen innovaattorien tukemiseksi ja keksintöjen kehittämisen tukemiseksi. Mikko Ojapelto, Business Millin silloinen toimitusjohtaja, kiteytti heti alkuun sen tarpeen ympäristöstä, jossa idea voitaisiin heti alkuvaiheessa dokumentoida järkevästi ja selkeästi. Näin idean tai keksinnön materiaali olisi löydettävissä helposti alustalta. Alusta ympäristön ympärille tarvittiin verkosto ja palvelut; tästä kokonaisuudesta muotoutui Ideajalostamo-palvelu. Markkinointiyhtiö Roister ehdotti tälle kokonaisuudelle nimeä Ideajalostamo ja siitä se sitten lähti vakiintumaan tämän konseptin nimeksi. 

Miten Keksintösäätiötä ja sen toimintaa voisi edelleen kehittää ja ja mitä pidät tärkeimpinä kehityskohteina itsessään Keksintösäätiössä? 

Hyvä kysymys. Keksintösäätiössä isoin pullon kaula on oikeastaan tämä rahoituksen puuttuminen. Me tehdään säätiössä omalla rahalla tätä kehittämistyötä. Säätiön oma varallisuus on miljoonan luokkaa. Tämän miljoonan tuotoilla, joka on muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, säätiön pitäisi organisoida toimintaansa ja tehdä kehitystyötä. Keksintösäätiön toiminta vaatii siis paljon priorisointia ja huolellista suunnittelua. Säätiön rahoituspohjan varmistaminen on sellainen työ jota pitää miettiä ja pyrkiä kehittämään. Tämä on yksi keskeisistä kehityskohteista säätiössä. 

5. Mitkä ovat Keksintösäätiön keskeisiä yhteiskumppaneita ja onko Keksintösäätiöllä jotain kansainvälistä toimintaa?

Keksintösäätiöllä on monenlaisia yhteiskumppaneita ja käytännössä kaikki suomalaiset toimijat, jotka edistävät jollain tavalla keksintötoimintaa ovat ainakin periaatteessa säätiön yhteistyökumppaneita. Keskeisiä käytännön yhteistyökumppaneita ovat kehittämisyhtiöt, elinkeinoyhtiöt, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, rahoitusyhtiöt sekä keksijä- ja innovaatioyhdistykset. Yksittäisiä tahoja mainitakseni, esimerkiksi Keksijöiden keskusliitto Keke ry ja Quin Suomi ry ovat sellaisia tahoja joiden kanssa tehdään käytännön yhteistyötä. Myös Patentti- ja Rekisterihallituksen kanssa ollaan yhteydessä ja tehdään käytännön yhteistyötä. Myös jotkin ammattikorkeakoulut ovat sellaisia, joiden kanssa on läheisempää yhteistyötä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). Kansainvälisellä kentällä käytännön yhteistyötä on vähemmän mutta kontakteja löytyy myös ulkomaille. 

6. Onko mielestäsi jossain Euroopan maissa keksijöiden asiat paremmin kuin Suomessa? Kuten esimerkiksi Hollannissa, joka mainitaan jonkinlaisena esimerkki maana esimerkiksi keksijöiden tekemässä kansalaisaloitteessa. 

Mielestäni keksijöiden tilanne ei ole varsinaisesti parempi myöskään muualla Euroopassa. Ei tarvitse kuitenkaan mennä kuin Ruotsiin niin yksittäisten keksijöiden tukemiseen on huomattavastikin enemmän rahaa käytettävissä. Keksijöiden auttaminen ei kuitenkaan missään ole ihan helppoa toimintaa ja siihen kohdistettavat varat tulee kohdistaa oikein, jotta saataisiin aikaan vaikuttavuutta yksittäisen keksijän kannalta. Koska jokainen keksintö ja innovaatio on ainutlaatuinen niin keksijät tarvitsisivat myös yksilöllistä asiantuntevaa palvelua. 

7.  Onko esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa toimijaa kuin Keksintösäätiö?

Ruotsissakaan ei ole vastaavaa toimijaa kuin Keksintösäätiö. Siellä on kuitenkin toiminut aktiivinen keksijäyhdistys, joka on toiminut ainakin osittain Keksintösäätiön tapaan. 

8. Euroopasta löytyy kyllä lähes joka maasta Business Finlandin kaltainen toimija mutta löytyykö vastaavia toimijoita kuin Keksintösäätiö?

Ihan Keksintösäätiön kaltaisia toimijoita ei juurikaan löydy.

9. Mitkä ovat mielestäsi suomalaisen innovaatiotoiminnan suurimmat haasteet?

Suomalaisen innovaatiotoiminnan haasteet liittyvät Suomeen tällaisenä verrattain pienenä markkinana. Heti kun jonkinlainen innovaatio tehdään, niin pitäisi alkaa miettimään miten saadaan laajennettua markkinaa globaalisti ja ainakin Eurooppaan, joka on Suomen lähimarkkina. Isot yritykset hallitsevat kansainvälistymisen paremmin kuin pienet yritykset ja se liittyy paljolti toki resursseihin. Keksijä- ja keksintöpohjaisen innovaatiotoiminnan haasteet ovat pitkälti rahoituspuolella. 

10. Millaisilla poliittisilla päätöksillä suomalaista innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää?

Poliitikoilla ja politiikalla on tässä iso rooli, että mihin suuntaan suomalaista innovaatiotoimintaa viedään. Kyllä tämä innovaatiotoiminnan tukeminen ja kehittäminen lähtee sieltä eduskunnasta. Poliittisen päätökset paljolti määrittelevät innovaatiotoiminnan suuntaa ja rahoitusta. Suomessa tehtiin päätös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuen kasvattamisesta neljään prosenttiin BKT:sta mikä on sinällään merkittävä päätös mutta puutteena siinä on, että tuki kohdistuu pääosin tutkimus- ja kehittämistoimintaan mutta innovaatiotoiminnan tukeminen jää vähemmälle. Poliitikkojen olisi hyvä huomata, että myös innovaatio- ja keksintötoimintaan panostamisella on pidemmällä aikavälillä vaikutusta kansantalouteen ja näin ollen siihen pitäisi myös kohdistaa enemmän tukea. 

11. Mitä tai millaisia neuvoja antaisitte aloitteleville keksijöille ja innovaattoreille?

Ensinnäkin aloittelevan keksijän olisi hyvä olla nopeasti liikkeellä keksintönsä kanssa, eikä jäädä hautomaan ideaa liian pitkäksi aikaa. Jo varhaisessa vaiheessa innovaattorin tulisi tehdä tarvekartoitusta ja kontaktoida potentiaalisia asiakkaita. Semmoista markkinalähtöisyyttä ja toisaalta myös markkinan tunnistamisen ja markkinoinnin osaamista tarvittaisiin enemmän. 

12. Onko Keksintösäätiöllä jonkinlaista lobbaustoimintaa tai pyrkimystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Kyllähän säätiöllä on yhteyksiä ja verkostoja erisuuntiin. Aiemmin tehtiin enemmänkin sellaista toimintaa, että käytiin tapaamassa kansanedustajia ja erilaisia sidosryhmiä joiden kanssa sitten keskusteltiin miten innovaatiotoimintaa ja keksijöiden tukemista voisi parantaa. Koska valtionhallinnosta ei ole juurikaan tukea irtoamassa säätiölle niin ollaan sitten keskitytty lobbaamisen sijaan enemmän itse käytännön tekemiseen. Tälläkin hetkellä kuitenkin sidosryhmäassistenttimme Viivi on kontaktoimassa kansanedustajia, jotta saataisiin aikaan tämmöinen säätiön järjestämä Innovaatio- ja keksintötoiminnan seminaari. 

13. Liittyykö keksintötoimintaan mielestäsi jotain yleisiä harhaluuloja Suomessa?

Juu onhan meillä kaikennäköisiä käsityksiä keksijöistä ja keksintötoiminnasta niin Suomessa kuin varmaan myöskin maailmalla. Kyllähän me tiedetään semmoinen keksijän prototyyppi, propellipää herrasmies, tekemässä keksintöjä. Pitäähän se myös paikkaansa, että meiltä löytyy tämmöisiä esimerkiksi tutkimustoiminnassa työuransa tehneitä herrasmiehiä, jotka sitten jatkavat keksintötoimintaansa yksityisinä keksijöinä. Toisin kuin jossain esimerkiksi isommassa firmassa, jossa erillinen t&k-osasto saattaa tukea keksintöjä niin tällaiselta omatoimikeksijältä saattaa usein puuttua verkostot. Tällaiset verkostot ovat kuitenkin keskeisiä ei vaan keksijän motivaation mutta myös keksintöjen eteenpäin viemisen kannalta. Tällaisia verkostoja voi löytyä muun muassa keksijöiden osuuskunnista, kuten TreKeksi ja A. Vipunen osuuskunta, ja toki myös Keksintösäätiö pyrkii auttamaan tällaisia yksittäisiä keksijöitä. 

14. Mitkä ovat Ideajalostamo-palvelun suurimmat hyödyt innovaattorille?

Ideajalostamon merkittävimmät hyödyt innovaattorille ovat juurikin siinä, että ideajalostamo-palvelun kautta innovaattori joutuu ensinnäkin dokumentoimaan ideansa ja keskittymään innovaatioonsa liittyviin olennaisiin asioihin ja pohtimaan niitä. Ideajalostamo ikään kuin pakottaa keksijän kiinnittämään innovaationsa nurkkia sekä miettimään ja määrittelemään tarkemmin innovaatiota ja sen toimivuutta.

Toimittajat:

Miikka Aaltonen

Jooel Heinonen