Keksintösäätiö tarjoaa modernin digitaalisen alustan, jossa voidaan järjestää monenlaisia keksintö-, idea, liikeidea- ja yrityskilpailuja turvallisesti ja tehokkaasti.
Uusien innovaatioiden avulla kasvatetaan työllisyyttä ja hyvinvointia
Innovaatiokilpailualusta on suunniteltu yrityksille, liiketoiminnan kehittäjille, elinkeino- ja kehitysyhtiöille, innovaationeuvojille, asiantuntijoille ja kaikille kilpailujen järjestäjille, jotka haluavat kannustaa ja tukea uudenlaisten ideoiden syntymistä ja niiden kehittämistä. Alusta sopii valtakunnallisesti tai alueellisesti toimijoille, jotka haluavat aktivoida, rohkaista ja edistää yritys-, keksintö- tai innovaatioideoita kilpailujen avulla, sekä löytää varhaisen vaiheen ideoita ja tuoreita ratkaisuja.
Innovaatiokilpailualusta testattiin ja pilotoitiin menestyksekkäästi kolmessa kilpailussa syksyllä 2025: Satakunnassa Satakunta Ideaa 2025, Kymenlaaksossa Ideakymi 2025 ja Keksintösäätiön oma valtakunnallinen Apu+Raha-palvelu. Edellä mainittujen kilpailujen käyttäjäpalautteen pohjalta kehitystyötä jatkettiin alkuvuodesta, jotta alusta vastaisi entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tänä keväänä innovaatiokilpailualustalla on järjestetty myös Satakunta Ideaa 2026 -kilpailu.
Miksi valita innovaatiokilpailualusta?
Helppo käyttöönotto: – oman kilpailun järjestäminen onnistuu vaivattomasti verkkoympäristössä – alustalla saadaan kerättyä ideat ja keksinnöt sekä pystytään arvioimaan niitä
Monipuoliset ominaisuudet: – alusta tarjoaa valmiita kilpailukysymyspohjia tai kysymykset voidaan räätälöidä järjestäjän tarpeisiin sopivaksi – kilpailun järjestäjä kutsuu omat tuomarit mukaan arvioimaan ja kehittämään ideoita sekä innovaatioita palvelun avulla
Turvallisuus ja luottamuksellisuus: – vahva tunnistautuminen ja tietojen huolellinen käsittely takaavat turvallisen osallistumisen
Omakustannushinta: – palvelun tavoitteena on tehdä innovaatioiden edistämisestä saavutettavaa kaikille toimijoille
Osa Ideajalostamo-palvelua
Innovaatiokilpailualusta tulee olemaan merkittävä osa Keksintösäätiön Ideajalostamo-palvelua, johon kuuluu myös Oma Ideajalostamo -alusta. Oma Ideajalostamo tarjoaa digitaalisen ja erittäin luottamuksellisen ympäristön, jossa keksijät, innovaattorit, liiketoiminnan kehittäjät, innovaationeuvojat ja asiantuntijat voivat turvallisesti toimia ja verkostoitua keskenään.
Löydä ideat ja anna niille mahdollisuus kasvaa innovaatioiksi!
Ota yhteyttä ja järjestä oma kilpailusi! Pyydä esittely ja aloita oman kilpailusi suunnittelu.
Innovaatiokilpailualusta on toteutettu osana Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille -hanketta. Hankkeessa edistetään yritysten kasvua ja uusien innovaatioiden syntymistä. Keksintösäätiön lisäksi muut hankkeen toteuttajat ovat Satakunnan elinkeino- ja kehitysyhtiö Prizztech Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (SAMK). Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Euroopan unionin Horizon Europe -ohjelman rahoittama Open Horizons pyrkii tasaamaan sukupuolten välistä epätasapainoa teknologiayrittäjyydessä. Ohjelma yhdistää varhaisen vaiheen naisten startupit eurooppalaisten suuryritysten kanssa, jotta nämä voivat pilotoida innovatiivisia ratkaisujaan liiketoiminnan haasteisiin.
Koko ohjelman aikana jaetaan yhteensä 1,2 miljoonaa euroa rahoitusta 26 kuukauden ajanjaksolla. Kolmannella kierroksella on jaossa 475 000 euroa, ja rahoitettavia startuppeja valitaan enintään 16.
Kaksivaiheinen ohjelma ja konkreettiset eurot
Valitut startupit etenevät kaksivaiheisessa ohjelmassa. Ensimmäisessä vaiheessa, Alkuvaiheessa (Inception Stage), yritys saa kuukauden mentorointiohjelman, sekä 10 000 euron siemenapurahan pilottitiekartan rakentamiseen. Toisessa vaiheessa, pilotointivaiheessa (Piloting Stage), startup toteuttaa viiden kuukauden pilottiprojektin yhteistyössä valitun suuryrityksen kanssa – ja voi saada jopa 45 000 euroa lisärahoitusta.
Vain puolet ensimmäisen vaiheen yrityksistä etenee toiseen vaiheeseen. Ohjelman jälkeen startuppeja tuetaan vielä kolmen kuukauden jatkovaiheessa (Follow-on Stage), jossa keskitytään kaupallistamiseen ja sijoittajakontakteihin.
Kuka voi hakea?
Hakukelpoisuuden edellytykset:
Yritys on rekisteröity EU:n jäsenvaltiossa tai Horizon Europe -assosioituneessa maassa.
Kyseessä on varhaisen vaiheen startup, joka täyttää Horizon Europen pk-yritysvaatimukset.
Yritystä johtaa nainen tai naisia, jotka ovat juridisesti tunnustettuja perustajia tai toimitusjohtajan roolissa.
Naiset omistavat vähintään 25 % yrityksen osakkeista.
Startup toimii digitaalisella tai syvätekniikan alalla, kuten tekoälyssä, robotiikassa tai biotieteissä.
Näin haet:
Hakemukset jätetään Sploro-alustan kautta. Hakemus koostuu kuudesta osiosta: yrityksen juridisista tiedoista, tukikelpoisuusvakuutuksesta, hankekuvauksesta, startupin tiedoista, eettisestä arvioinnista sekä kunniakirjasta.
Hakuaika päättyy 19. toukokuuta 2026 klo 18.00 Suomen aikaa
Lisätietoja ohjelmasta saa sähköpostitse osoitteesta oh@sploro.eu sekä ohjelman verkkosivuilta.
Torstaina 23. huhtikuuta vietettiin Maailman Henkisen Omaisuuden päivää IP-Day teematapahtumassa Helsingin Hankenilla. Tapahtuman järjestäminen on vuotuinen perinne ja päävastuu sen järjestämisestä on PRH:lla (Patentti- ja rekisterihallitus) ja tällä kertaa järjestelyissä oli mukana myös IPRUC (IP University Center) sekä Keksintösäätiö. Tapahtuman alkuperäinen toimeenpanija on WIPO (World Intellectual Property Organization), joka on YK:n alainen Kansainvälinen Aineettoman Omaisuuden Järjestö, joka pitää päämajaansa Genevessä. Virallisesti IP-päivää vietetään 26. huhtikuuta mutta koska se osui sunnuntaille vietettiin Suomen tapahtumaa hieman etuajassa. Samanlainen käytäntö oli myös monissa muissa maissa. IP-päivällä on aina jokin erityisteema ja tällä kertaa se oli ‘Urheilu ja Liiketoiminta’. Tapahtumassa siis keskityttiin erilaisten Urheiluun liittyvien toimijoiden urheilubrändäykseen ja urheilubrändeihin liittyviin tekijänoikeuksiin ja aineettomiiin oikeuksiin. Samankaltaisia tapahtumia järjestetään myös lukuisissa muissa maissa kansainvälisesti.
Oma aamuni alkoi jo varhain Tampereelta ja siirryin sitten junamatkan jälkeen Helsingin aurinkoisessa mutta hieman viileässä aamussa Arkadiankadulle ja Hankenille, jossa tapahtuma järjestettiin. Tapahtuman juontamisesta vastasi Olli Ilmarinen ja minun lisäksi paikalla oli järjestelyistä vastaamassa Auri Vainio IPRUC:sta, joka on siis IP-ja IPR-asioihin erikoistunut yliopistokeskus, joka toimii Helsingin yliopiston tiloissa Economicum-rakennuksessa. Tapahtumassa oli 39 osallistujaa paikan päällä ja verkossa Teamsissa oli 40 osallistujaa. Tapahtuma järjestettiin siis Hankenilla Arkadiankadun Futurum-salissa ja verkossa Teamsissa.
IP-päivän aloituspuheenvuoron piti online WIPO:n pääjohtaja Daren Tang. Tästä siirryttiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pääjohtaja Antti Viskarin live-tervehdykseen niin ikään Teamsin kautta.
Paikan päällä olleiden puhujien esitykset aloitti IPRUC:in Auri Vainio, joka kertoi lähinnä IPRUC:in toiminnasta ja instituutin rakenteesta. IPRUC:lla, IPR University Center Association ry, on 37 suomalaista organisaatiota jäsenenä ja 9 suomalaista korkeakoulua kumppaninaan. Näiltä toimijoilta kerätyillä jäsenmaksuilla IPRUC osarahoittaa toimintaansa. IPRUC:n keskeisiä toimintamuotoja ovat verkkokoulutuksen järjestäminen ja heiltä löytyy 15 verkkokurssia ja 30 maksutonta webinaaria liittyen IP- JA IPR-asioihin. Lisäksi he järjestävät kansainvälisiä konferensseja ja muita tapahtumia sekä tekevät opetusyhteistyötä. IPRUC järjestää myös rahoitushakuja sekä tutkimus- ja koulutushankkeita sekä on mukana IP-ja IPR-asioihin liittyvän koulutuksen kehityksessä. IPRUC tekee myös tiedon levitykseen liittyvää työtä IPR-asioissa ja julkaisee sen tiimoilta omaa IPRINFO-lehteä ja IPRINFO-tiedotetta. Myös aktiivinen toiminta sosiaalisessa mediassa kuuluu IPRUC:in toimenkuvaan. IPRUC pyrkii myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä IPR- ja IP-asioiden tunnetuksi tekemiseen.
Seuraavaksi puheenvuoron sai Ilkka Vuorenmaa, Leckle Oy:stä. Vuorenmaa kävi varsin informatiivisessa esityksessään läpi IP- ja IPR-asioita ja niiden merkitystä urheilussa. Vuorenmaan esitys oli otsikoltaan ‘Johdanto aineettomien oikeuksien merkitykseen urheilussa’. Esityksen mottoni oli, että ‘’Urheilun arvo ei synny kentällä vaan oikeuksissa sen ympärillä’’. ‘’Kun mietitään moderneja urheilutilaisuuksia, niiden suurimmat tulot eivät tule lipunmyynnistä, vaan lähetysoikeuksista, sponsoroinnista ja lisensoinnista’’. Kaikki nämä ovat aineettomia oikeuksia. Urheilutapahtumat ja etenkin kaupallisten urheiluseurojen, kuten Veikkausliiga- ja Liigaseurat Suomessa, toiminta on täynnä aineettomia oikeuksia. Seuraava esitys on lainattu Ilkka Vuorenmaan Powerpoint-esityksestä.
Tekijänoikeudet
Ottelulähetykset ja highlightit
Valokuvat
Suoritukset
Peli itsessään?
Lähetysoikeudet
Viipalointi (territoriaalisesti, ajallisesti ja alustakohtaisesti) / ekslusiivisesti
Tavaramerkit ja brändi
Seurat, liigat, tapahtumat, urheilijat
Fanituotteet
Ambush marketing?
Urheilijan henkilöoikeudet
Nimi, kuva, ääni
EU: Sopimukset, ™-Tavaramerkit, tietosuoja, kansalliset oikeudet
USA:ssa right of publicity
Vuorenmaan mukaan ‘’urheilun arvo taloudellisessa mielessä syntyy immateriaalioikeuksien ekosysteemissä’’. Liiga, esimerkiksi Veikkausliiga, Valioliiga tai NHL, omistaa kilpailun rakenteen ja seura omistaa brändin. Pelaaja omistaa (osittain) itsensä ja media ostaa lähetysoikeudet. Sponsorit ostavat näkyvyyden. ‘’Arvo syntyy kontrollista ja ekslusiivisuudesta.’’ Jos oikeutta ei voi kontrolloida, sitä ei voi tehokkaasti kaupallistaa.
Euroopan tasolla ja toki myös globaalisti on monenlaisia haasteita ja jännitteitä liittyen urheiluun ja siihen liittyviin aineettomiin oikeuksiin.
Bosman-sopimus oli merkittävä EU-tason sopimus, joka vaikutti merkittävällä tavalla pelaajien vapaaseen liikkuvuuteen EU:n sisällä luoden myös Euroopan urheilumarkkinasta entistä enemmän sisämarkkinan. Tämä päätös muutti pelaajien siirtomalleja ja sitä tapaa miten siirtokorvauksia tarvitsee maksaa. Tämä vaikutti myös pelaajien työoikeuksiin ja immateriaalioikeuksiin.
Eurooppalaisessa jalkapallon Super Leaguessa oli kyse kilpailuoikeuteen ja monopoliin liittyvistä kysymyksistä ja siitä kuka kontrolloi kilpailua. Tämä esimerkki osoittaa kuinka IP on valtaa. Toistaiseksi Super League ei ole toteutunut johtuen paljolti sen ulkopuolisten seurojen vastustuksesta ja myös jalkapallo yleisön vastustuksesta johtuen.
Tapaus Premier League ,‘Karen Murphy-tapaus’, toimii esimerkkinä territoriaalisesta lisensioinnista ja Euroopan Unionin sisämarkkinahaasteesta. Tämä asettaa ekslusiivisuudelle painetta.
Urheiluun liittyviin immateriaalioikeuksiin liittyy siis monenlaisia haasteita. Tulevaisuudessa keskeisiä kysymyksiä tulee olemaan esimerkiksi se, kuka omistaa pelidatan kun otteluista kerätyn datan määrä on lisääntynyt. Tässä vastakkain asettuvat etenkin liigat ja vedonlyönti- sekä datayhtiöt. Myös AI, tekoäly, asettaa omat haasteensa muun muassa automaattisten highlightien sekä synteettisen sisällön muodossa. Sisältöön ja mediafragmentaatioon liittyvät ongelmat keskittyvät streamingiin eli lähestysten suoratoistoon sekä territorialisuuden murenemiseen. Oman kysymyksensä asettaa pelaajien oikeuksiin liittyvät asiat, kuten kollektiiviset sopimuksen ja ns. tähtipelaajien asema sekä image rights -rakenteet.
Seuraavana esitysvuorossa ennen taukoa ja tarjoiluja oli Subsoccerin Jarno Saarinen esityksellään ‘Soccer. Reinvented’. Eritoten keksijäksi itsensä tituleeraava Saarinen esitteli Subsoccer pöytäjalkapallo-innovaatiotaan, johon liittyy sekä itse peli että tuote, Subsoccer-pelipöytä. Subsoccerista on Keksintösäätiöllä tulossa myös erillinen artikkeli, joten pyrin tässä esittelemään varsin tiivistetysti Saarisen esityksen sisällön.
Subsoccer™ on keksintö, jonka suunnittelu ja toteutus on lähtenyt käyntiin Tampereen Hervannasta mutta varsinainen innovaatio on tehty Espanjan Torreviejassa Saarisen lomamatkalla. Saarinen oli keksinyt tämän pelin ja pelipöydän hotellin tai loma-asunnon terassilla laittamalla yhteen pöydän ja kaksi tuolia ja laittamalla niihin verkot. Tästä sitten kehitettiin Subsoccer-tuote; pelipöytä, pelimatto ja omanlaisensa pelipallo, jota on myyty muun muassa Amazonin ja oman verkkokaupan kautta jo yli kahdeksaankymmeneen maahan. Subsoccer on Saarisen kertoman mukaan saanut yli 3 miljardia näyttökertaa sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Subsoccer turnauksia ja esittelytilaisuuksia on järjestetty UEFA:n ja FIFA:n tapahtumissa ja Subsoccer Arcade-pelejä myy Sega Amusements -yhtiö. Subsoccerin kuluttaja version on myös myynnissä maailman suurimpiin kauppaketjuihin kuuluvassa Costcossa.
Subsoccer siis yhdistää urheilulajin ja tuotteen. Saarisen esityksen mukaan Subsoccer on ‘’ainoa urheilulaji, jossa fyysinen peli yhdistyy täysin omaan globaaliin alustaan -mahdollistaen täyden kontrollin siihen, miten lajia pelataan ja miten siinä kilpaillaan’’. Tätä alustakokonaisuutta kutsutaan nimellä ‘Subsoccer World’. Myös Subsocceriin liittyy monenlaisia aineettomia oikeuksia, joita on pyritty turvaamaan käyttämällä patenttitoimiston palveluja. Yritystoiminnan ollessa näinkin kansainvälistä, on aineettomiin oikeuksiin liittyvien oikeuksien turvaaminen osaltaan myös moninainen prosessi.
Tauon ja kahvittelun jälkeen siirryttiin fitness-maailmaan ja Barry’s Finlandin Oona Hosian pitämän esityksen pariin.
Barry’s on Kalifornian Los Angelesissa alkunsa saanut fitness studio -konsepti, joka on sittemmin kansainvälistynyt ja myös Suomesta ja Helsingin Mikonkadulta löytyy yksi Barry’sin fitness studio tai premium kuntosali. Oona Hosia toimii Barry’s Finlandilla general managerina ja liikunnanohjaajana. Barry’sin tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen ja hauska kuntosali ja fitness kokemus, jossa tarjotaan myös yhteisöllisyyttä ja oma Fuel Bar, josta saa muun muassa proteiinipirtelöitä ja muita fitness-ravintotuoteita. Myös Barry’silla on otettu huomioon aineettomat oikeudet liittyen brändiin ja tavaramerkin suojaamiseen.
IP-päivän viimeinen esiintyjä oli Ilves Footballin toimitusjohtaja Risto Niklas-Salminen niin ikään kattavalla esityksellään ’Ilves -yhteisön ja brändin rakentaminen’. Tässä esityksessä käytiin läpi laajasti Ilves Footballin sekä myös jonkin verran Ilves ry:n toimintaa sekä Ilves brändiä ja siihen liittyviä aineettomia oikeuksia sekä jalkapallon ottelutapahtumaa. Ilves on yksi Suomen suurimmista urheiluseuroista ja eräs maan tunnetuimmista urheilubrändeistä. Ilveksen toiminta on varsin laaja-alaista ja se on tunnettu erityisesti jääkiekosta sekä jalkapallosta, joissa molemmissa on sekä liigajoukkueet että laaja-alaista junioritoimintaa. Ilveksellä on toimintaa myös muissa lajeissa kuten futsalissa, salibandyssä ja ringetessä. Ilveksen eri sektorit toimivat osaltaan erillisinä toimijoina kuten Ilves Hockey pyörittää jääkiekon liigajoukkuetta, Ilves Football Veikkausliiga joukkuetta sekä kakkosjoukkuetta ja Ilves ry junioritoimintaa. Osaltaan näillä eri sektoreille on myös yhteistoimintaa ja esimerkiksi omistuksia toisilta sektoreilta. Niklas-Salmisen esityksessä korostui myös IP- ja IPR-oikeuksien merkitys ja niiden suojaamiseen kiinnitetty huomio Ilveksen toiminnassa. Erityisesti jalkapallossa ja miksei osaltaan myös jääkiekossa myös kansainvälisyys korostuu, koska näissä lajeissa näkyvyyttä tulee jonkin verran myös globaalisti ja molemmissa lajeissa Ilves on osallistunut säännöllisesti myös euroturnauksiin.
Kokonaisuudessaan IP-päivä tarjosi kattavan ja mielenkiintoisen katsauksen ja tietopaketin IP- ja IPR-asioista sekä hyviä tapausesimerkkejä erilaisten urheiluun liittyen kaupallisten toimijoiden esitysten kautta. Myös osallistujia tapahtumaan saatiin hyvä määrä niin paikan päälle kuin verkossa. Kiitos vielä kaikille tapahtumaan osallistuneille!
Rahoituksen hakeminen keksijän ja innovaattorin näkökulmasta
Tässä teema-artikkelissa käsittelemme rahoitusta ja sen hankintaa keksijän ja innovaattorin näkökulmasta. Asiantuntijana meillä on Ville Rokala, joka omaa runsaasti rahoitusalan kokemusta ja toimii Keksintösäätiöllä rahoitusasiantuntijana. Rahoituksen hakeminen ja sen saaminen on keskeistä niin keksinnön ja innovaation tuotekehityksen kuin myös markkinoinnin toteuttamisen kannalta. Tavoitteena tässä kehitystyössä johon rahoitusta tarvitaan on yleensä tuotteen tai palvelun markkinoille pääsy ja markkina-aseman vakiinnuttaminen. Innovaattoreiden onkin hyvä tuntea rahoituksen hakemisen polku sekä niitä rahoitustapoja, jotka sopivat heidän omaan innovaatioprojektiinsa.
Asiantuntijana Ville Rokala
Ville Rokala on tehnyt rahoitukseen liittyvää työtä ennen Keksintösäätiölle rekrytoitumistaan pääosin ulkomaan markkinoilla. Rokala on opiskellut kansantaloustiedettä ja venäjän kieltä Helsingin yliopistossa ja tykkää vapaa-ajallaan harrastaa kuntosalilla käyntiä ja ohjelmointia. Työkseen hän on tehnyt pankkirahoitus hakemuksia isommalle ulkomaan markkinoilla toimivalle yritykselle ja nykyisessä työssään kkittynyt laatimaan rahoitukseen liittyvää materiaalia Keksintösäätiön omiin tarkoituksiin ja innovaattoreita tukemaan. Osaltaan Rokala on kehittämässä rahoitukseen liittyviä instrumentteja IdeaJalostamoon. Samalla hän on tutustunut myös niihin tarpeisiin mitä innovaattorit ja keksijät kohtaavat rahoitusta hakiessaan. ‘’Isommalle yritykselle on ihan eri juttu lähteä hakemaan esimerkiksi pankkirahoitusta kun yksittäiselle keksijälle, jonka rahoituksen saaminen on usein enemmän julkisten toimijoiden varassa’’, Rokala toteaa. ‘’Erityisesti alueelliset Business organisaatiot kuten Business Helsinki tai Business Tampere ovat sellaisia toimijoita, johon kannattaa ottaa yhteyttä rahoituksen hakemisen alkuvaiheessa’’, Rokala ohjeistaa. Nämä organisaatiot myös tarjoavat itse erilaisia rahoituksia, jotka voivat sopia hyvin myös alkuvaiheen innovaattoreille.
Keksintösäätiö ja rahoitus
Keksintösäätiö pystyi myös itse tarjoamaan rahoitusta alkuvaiheen innovaattoreille vuoteen 2012 saakka, mutta valtion rahoituksen loputtua Keksintösäätiön mahdollisuudet rahoituksen tarjoamiseen heikkenivät merkittävästi. Näin ollen Keksintösäätiö onkin panostanut muihin asioihin kun rahoituksen tarjoamiseen mutta pyrkii silti auttamaan keksijöitä esimerkiksi rahoituksen hakemisen ohjeistamisessa. Grafituki palvelun tiimoilta pystytään myös tukemaan esimerkiksi pitch videoiden tekemistä, mikä on tärkeä osa rahoitushakemusta. Monet keksijät ovat kritisoineet alkuvaiheen keksijöiden rahoituksen saamisen hankaluuksia Suomessa. Vaikka pitää paikkaansa ettei innovaatioiden rahoituksen saaminen eteenkin kehitystyön alkuvaiheessa ole usein helppoa hommaa niin kannattaa kuitenkin huomata, että julkista rahoitusta on kuitenkin jonkin verran tarjolla. Oman lisänsä rahoitus valikoimaan tuovat erilaiset innovaatiokilpailut kuten Keksintösäätiön satunnaisesti järjestettävä Apu+Raha-kilpailu sekä kumppaniorganisaatioiden kilpailut kuten ‘Satakunta Ideaa’ sekä ‘Kymenlaakson innovaatiokilpailu’. Keksintösäätiö jakoi syksyllä 2025 toteutetussa omassa Apu+Raha-innovaatiokilpailussaan 30 000 euroa alkuvaiheen sekä myös hieman pidemmälle edenneille keksijöille heidän innovaatioprojektiensa tukemiseen.
Seuraavassa kuvataan tiivistetystä rahoituksen hakemisen polkua ja niitä kohtia, joihin rahoituksen hakemisessa on syytä panostaa ja kiinnittää huomiota.
Selkeytä ideasi -> Kerro parilla lauseella, mikä ongelma ratkaistaan tällä keksinnöllä ja kuka siitä hyötyy? Koita myös arvioida ja tehdä tutkimusta, ns. uutuustutkimus, löytyykö vastaavanlaista keksintöä Suomesta tai muualta maailmasta. Arvioi myös sitä, kuinka toteuttamiskelpoinen tämä keksintö on ja millainen markkinapotentiaali sillä voisi olla.
Keskustele asiantuntijan tai paikallisen business verkoston edustajan kanssa -> Keksintösäätiön nettisivut, paikalliset kehitysyhtiöt (esim. Business Tampere, Business Helsinki). Näihin tahoihin voi ottaa yhteyttä ja niistä voi saada maksutonta konsultaatiota. Myös Leader-hankkeet maaseudulla ja elinkeinotoimistot voivat tarjota tukea innovaattoreille. Nämä tahot tuntevat rahoitusalaa ja osaavat tukea usein myös alkuvaiheen keksijöitä rahoituspolulla alkuun pääsemisessä.
Selvitä onko idealle kysyntää markkinoilla. Keskustelu potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Testauskäyttö. Markkinatutkimuksen tekeminen. Maksaisivatko potentiaaliset asiakkaat tuotteestasi tai palvelustasi?
IPR-asiat kuntoon. Tarkista suojaus -> voiko tuotetta tai palvelua patentoida? Patentti vai hyödyllisyysmalli (jos tekninen ratkaisu on uusi ja keksinnöllinen). Tämä vaihe vaatii yleensä patenttiasiamiestä ja patenttitoimiston palvelun käyttöä.
Prototyyppi (jos sellaista ei vielä ole). Testikäytetään ja kerätään palautetta. Jos mahdollista rakentaa kevyt prototyyppi niin kynnys rakentaa ja aloittaa testaus on matalampi. Prototyypin ei tarvitse olla välttämättä valmis tuote.
Rahoitustarpeen arviointi. -> Mitä konkreettista syntyy rahoituksella? -> Kuinka paljon rahoitusta tarvitaan? -> Kuinka kauan kestää että tuote on markkinoilla tuottamassa? Rahoitushakemuksella on hyvä olla mahdollisimmat tarkat arvioit näistä seikoista.
Rahoituskanava: Elinvoimakeskus (yritystuet ja kehittämisrahoitus), Business Finland (innovaatio- ja kasvurahoitus), Leader-ryhmät (maaseutualueilla). Näiden selkeät esittelyt Keksintösäätiön ja Ideajalostamon nettisivuilla. Sitten kun alkaa olemaan projekti näin pitkällä niin kannattaa ottaa yhteyttä Elinvoimakeskukseen. Jos on suurempi alueellinen kehityshanke niin kannattaa ottaa yhteyttä myös Maakuntaliittoon ja kysellä rahoitusmahdollisuuksia.
Pitch Deck: Pitch deckin ja lukujen pitää olla selkeitä rahoituksen hakemista ajatellen. Tässä vaiheessa tätä kohtaa varten alkaa olemaan jo hyvin materiaalia.
Mikä on Pitch Deck?
Pitch Deck (sijoittajaesitys) ‘’Pitchi’ on lyhyt, yleensä 10-15 minuutin mittainen esitys, jolla start-up yritykset esittelevät liikeideansa, tiiminsä ja kasvupotentiaalinsa sijoittajille. Sen tarkoituksena on herättää kiinnostus ja auttaa etenemään rahoitusneuvotteluissa. Hyvä ’pitch’ on selkeä, tarinallinen ja sisältää ongelman, ratkaisun sekä liiketoimintamallin.
Hyvään ‘pitchiin’ kuuluu myös vahva visuaalisuus; vähemmän tekstiä ja enemmän kuvia ja kaavioita. Myös tiiviys on plussaa. Kannattaa keskittyä olennaiseen, menemättä kovin tarkasti teknisiin yksityiskohtiin. On myös hyvä keskittyä tarinallisuuteen kertomalla vakuuttava ja kiinnostava tarina ongelmasta ja ratkaisusta.
’Pitchiä’ käytetään pääasiassa sijoittajatapaamisissa ja sähköpostitse lähetettävänä esittelynä. Myös esimerkiksi innovaatiokilpailuissa ‘pitchin’ lisääminen hakemukseen on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista.
Tiivistelmä:
Selkeytä idea, Alustava keskustelu asiantuntijoiden kanssa (Business Helsinki tms), Selvitä kysyntä ja tee markkinasuunnitelma, Mieti patentit ja suojaus (IPR-asiat), Prototyypin rakentaminen ja palautteen kerääminen, Rahoitustarpeen arviointi, ’Pitchin’ tekeminen, Rahoitushakemuksen tekeminen.
Tekijät: Miikka Aaltonen ja Ville Rokala Kuvitus: Mia Savonen
Spanish team Granado, Sosa and Chimeno named People’s Choice winners for their invention of smart labels reducing food waste at the Young Inventors Prize 2025 ceremony in Reykjavik, Iceland on 18 June 2025. Copyright EPO.
European Inventor Networkilla haku päällä
European Patent Office:n perustama European Inventor Network kutsuu nyt mukaan inspiroivia toimijoita edistämään lasten ja nuorten kiinnostusta tiedettä, teknologiaa ja innovaatioita kohtaan.
European inventor network on vuonna 2023 perustettu yhteisö, joka kokoaa yhteen yli 300 eurooppalaisen keksintöpalkinnon ja nuorten keksijöiden palkinnon finalistia sekä muita tieteen ja teknologian suunnannäyttäjiä. Nyt avautunut neljäs hakukierros tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa STEM-aiheisia projekteja kouluikäisille.
Tukea rohkeille ideoille
Haussa etsitään luovia ja innostavia ehdotuksia, jotka tuovat tieteen ja teknologian lähemmäs lapsia (6–12-vuotiaat) ja nuoria (13–17-vuotiaat). Toteutustapoja voivat olla esimerkiksi:
vuorovaikutteiset työpajat
käytännönläheiset kokeilut ja tekeminen
viihdyttävät esitykset
luovat oppimissessiot
Aktiviteetteja voidaan järjestää kouluissa, laboratorioissa tai muissa oppimisympäristöissä.
Rahoitusta jopa 6 000 euroa
Valitut projektit voivat saada rahoitusta 2 000–6 000 euroa riippuen hankkeen vaikuttavuudesta ja laajuudesta. Lisäksi rahoituksen saajat liittyvät osaksi European Inventor Network -yhteisöä, mikä tarjoaa arvokkaita verkostoitumis- ja oppimismahdollisuuksia.
Tärkeät päivämäärät
Hakuaika päättyy: 31.5.2026
Rahoituspäätökset: aikaisintaan syyskuussa 2026
Toteutusaika: 01.01.–31.12.2027
Kannusta mukaan – levitetään yhdessä innostusta tieteeseen
Hakua voivat tehdä yksityishenkilöt, ja järjestäjät toivovat laajaa näkyvyyttä mahdollisuudelle. Tavoitteena on sytyttää kipinä tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin seuraavassa sukupolvessa.
Mariana Pérez (CO), Tomorrow Shaper of the Young Inventors Prize 2025 A device to capture and clean air pollution, converting gasses into biodegradable polymers for eco-friendly products, invention of Mariana Pérez (CO), Tomorrow Shaper of the Young Inventors Prize 2025
YK-päivä, World Creation and Innovation Day, 21.4.2026
World Creativity and Innovation Day
Luovuudesta ei ole universaalia yhteistä näkemystä. Käsite on moninainen ja pitää sisällään useita näkökulmia aina taiteen eri ilmaisumuodoista ongelmanratkaisuun taloudellisen, sosiaalisen ja kestävän kehityksen kontekstissa.
YK nimesi 21. huhtikuuta maailman luovuuden ja innovoinnin päiväksi tavoitteenaan lisätä tietoisuutta luovuuden ja innovoinnin roolista inhimillisen kehityksen eri osa-alueilla. Taitoa ja uskallusta tarvitaan myös kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi ja maapallon elinvoimaisuuden säilyttämisen turvaamiseksi tulevaisuudessa.
Keksintösäätiö viettää päivää luovuuden ja innovatiivisuuden merkeissä.
An inflatable sculpture by British artist Alan Parkinson at the United Nations office in Geneva is designed to challenge people to think more creatively about how to make the work of the Human Rights Council understood and applied around the world.
Keksintösäätiö on mukana hankkeessa Datataloudesta kasvua Uudellamaalla (DATASTEP), jonka tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten datatalousosaamista ja edistää datan hyödyntämistä liiketoiminnan kasvussa. Data on tiedon raaka-ainetta ja perusta josta jalostetaan ymmärrystä.
Hanke toteutetaan ryhmähankkeena, jonka päätoteuttajana toimii Maanmittauslaitos. Mukana osatoteuttajina ovat Keksintösäätiön lisäksi Helsingin kaupunki, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry sekä Yrkeshögskolan Arcada Ab.
Hankkeessa rakennetaan Uudenmaan alueelle yhteistyöverkosto, joka tukee yrityksiä digitalisaation, datan ja tekoälyn hyödyntämisessä. Lisäksi yrityksille tarjotaan pääsy eurooppalaisiin testialustoihin ja asiantuntijapalveluihin. Hankkeen avulla pyritään samaan kilpailuetua datasta ja kansainvälistä kasvua. DATASTEP-hanke vauhdittaa Uudenmaan pk-yrityksiä.
Hanke toteutetaan Uudellamaalla vuosina 2026–2028.
Tammikuussa 2026 käynnistynyt DATASTEP-hanke rakentaa Uudellemaalle vahvempaa datatalouden osaamista. Tavoitteena on auttaa alueen pk-yrityksiä hyödyntämään dataa, digitaalisia ratkaisuja ja uusia teknologioita kansainvälisen kasvun moottorina. Keksintösäätiö on mukana hankkeessa vahvistamassa innovaatiotukea ja tuomassa Ideajalostamo™-palvelunsa osaksi eurooppalaista osaamisverkostoa.
Datan, tekoälyn ja eurooppalaisten data-avaruuksien hyödyntäminen on monessa suomalaisessa pk-yrityksessä vasta alkutekijöissään. Jotta Uusimaa pysyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana ympäristönä uusille innovaatioille, alueen yritykset tarvitsevat konkreettista tukea datalähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tähän haasteeseen vastaa DATASTEP – Datataloudesta kasvua Uudellamaalla -hanke.
Hanke avaa yrityksille ovia niin kotimaisiin kuin eurooppalaisiin testi-infrastruktuureihin (kuten EDIH-verkosto, AI Factoryt ja TEF-testialustat), joissa uusia datalähtöisiä ratkaisuja voidaan turvallisesti kehittää ja testata. Samalla hankkeessa edistetään julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä ekosysteemien ja verkostojen kautta.
Keksintösäätiö on mukana rakentamassa tehokkaampaa innovaatiotukea
Keksintösäätiö toimii DATASTEP-hankkeessa yhtenä osatoteuttajana, tuoden mukanaan vahvan asiantuntemuksensa keksintöjen ja innovaatioiden tukemisesta.
Hankkeessa kehitämme erityisesti organisaatioiden valmiuksia tuottaa ja hyödyntää eurooppalaisten digitaalisten innovaatiokeskusten (EDIH) palveluita sekä Keksintösäätiön omia Ideajalostamo™-palveluja. Tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli ja viitekehys, jonka avulla Uudenmaan innovaatiotukea ja TKI-palveluita (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) tarjoavat organisaatiot voivat palvella asiakkaitaan nykyistä tehokkaammin ja laajemmin.
Kun TKI-toimijoiden omat valmiudet arvioida yritysten datamaturiteettia ja tarjota niille oikeita työkaluja paranevat, hyötyy tästä koko alueen elinkeinoelämä. Yhdistämällä voimamme muiden alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa varmistamme, että dataan pohjautuvat ideat saavat parhaan mahdollisen tuen kehittyäkseen kansainvälisiksi menestystarinoiksi.
Kenelle hanke on suunnattu?
Pk-yrityksille, jotka haluavat vauhdittaa kasvuaan ymmärtämällä datatalouden mahdollisuuksia, hyödyntämällä uusia teknologioita (esim. tekoäly ja IoT) ja testaamalla ratkaisujaan eurooppalaisissa testiympäristöissä.
TKI-toimijoille ja innovaatiotukiorganisaatioille, jotka haluavat tarjota asiakkailleen entistä vaikuttavampia palvelupolkuja ja kytkeytyä osaksi eurooppalaista osaamisverkostoa.
Kaikki DATASTEP-hankkeessa syntyvät tulokset, oppaat ja toimintamallit ovat julkisia ja yleisesti hyödynnettävissä.
Rahoitus: Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto.
Toteuttajat: Hankkeen koordinaattorina toimii Maanmittauslaitos. Keksintösäätiö sr:n lisäksi osatoteuttajina ovat Helsingin kaupunki, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry sekä Yrkeshögskolan Arcada Ab.
Tällä kertaa meidän haastattelussa on useita innovaatiopalkintojakin voittanut Riina Rubinstein, jonka innovaatio Teamcare™ on herättänyt mielenkiintoa niin innovaatiokilpailujen tuomaristoissa, sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnossa kuin myös rahoittajien keskuudessa. Teamcare™ on Rubinsteinin keskeisin innovaatio ja se on Rubinsteinin kertoman mukaan ‘‘rakenteinen tietomalli ja toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla oikea tieto, on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tietomalli on kehitetty alunperin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin mutta sitä voi soveltaa hyvin myös muilla aloilla.”
Helsingissä asuva, mutta aina välillä myös Raaseporin Fiskarsin luovassa yhteisössä majaileva, Riina Rubinstein kertoo olleensa aina innovaattori ja visionääri. ‘’Havainnoin ympäristöä ja teen ratkaisuja. Olen ratkaisukeskeinen henkilö. Ratkaisen myös teknisiä ongelmia’’, Rubinstein kertoo. ‘’Pidän itse merkittävimpinä asioina, ominaisuuksina ja yhdistävinä tekijöinä keksinnöilleni ja innovaatioilleni sitä, että ne ovat systeemisiä innovaatioita.’’ Rubinstein kuvailee kuinka ‘’yleensä asioita yritetään ratkaista pistemäisesti yhdestä suunnasta, kun taas omat innovaationi huomioivat koko systeemin ja ovat tehokkaampia ja ratkaisevat ongelmia paremmin kuin pistemäinen tai kahden näkökulman lähestyminen’’. Rubinstein kuvailee, että kyky keksiä ja innovoida uutta sekä ratkaista asioita ovat yhdistelmä luontaisia ominaispiirteitä, ammatillista osaamista, tutkimustietoa sekä elämänkokemusta. Rubinstein on aina pyrkinyt innovaatioillaan tuomaan myös laajempaa vaikutusta yhteiskuntaan. ‘’Toimimattomien asioiden ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen on minun juttuni’’, Rubinstein kiteyttää. Rubinstein on kasvanut idealistisessa ja yhteiskunnallisesti virittyneessä perheessä ja hänen geeneissään on myös maailmanparannus, joka tulee esiin Riinan keksinnöissä ja innovaatioissa. Rubinsteinilla on pitkä ja monipuolinen kokemus sote-alasta; tätä osaamista hän on päässyt osaltaan käyttämään myös Teamcaren suunnittelussa ja kehityksessä. Teamcare™-innovaation kehitystyö, Teamcare Oy:n toimitusjohtajana toimiminen ja asiantuntijatehtävät ovat hänen päätyönsä. Harrastuksekseen tämä luova innovaattori mainitsee jalkapallon pelaamisen yhteisöllisessä höntsyjoukkueessa. Myös argentiinalaisen tangon tanssiminen kuuluu harrastusten piiriin. Lisäksi luonto ja ihmiset ovat Riinalle tärkeitä.
Teamcare™ syntyi Rubinsteinin omasta negatiivisesta kokemuksesta liittyen sosiaalipalveluihin, kun hänen perheenjäsenensä joutui toimimattomien sosiaalipalveluiden piiriin. Tässä prosessissa Rubinstein joutui huomaamaan sosiaalipalveluiden puutteellisuuden ja järjestelmän toimimattomuuden. Vaikkakin Rubinsteinin perhe selvisi tilanteesta perheen oma-aloitteisen toiminnan johdosta tavallista paremmin, niin kokemuksesta Rubinsteinille jäi halua parantaa ja muuttaa sosiaali-alan systeemejä ja toimintamalleja oikeudenmukaisemmiksi, asiakasjohtoisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sosiaalipalveluiden prosessin kanssa tekemisiin joutuessaan Rubinstein joutui huomaamaan kuinka sosiaalipalvelut olivat se verkoston ja toiminnan heikoin lenkki. Sosiaalipalveluiden prosessien hallinta oli varsin huonolla tasolla tai sellaista ei ollut ollenkaan. Näiden huonojen kokemusten johdosta Rubinstein ryhtyi kehittämään tapaa ohjata ja hallita systeemisesti sote-palvelujärjestelmän prosesseja. Viisivuotisen tutki- ja kehitä vaiheen tuloksena syntyi rakenteinen tietomalli, joka ottaa haltuun systeemisesti koko sote-prosessin suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja valvonnan. Rubinstein kertoo, että mitä enemmän hän tuli asiantuntijaksi sote-palveluissa työn, omakohtaisen kokemuksen ja tutkimustyön kautta, sitä vahvemmaksi tuli hänen halunsa ratkaista sote-palveluiden ongelmia. Rubinsteinilta löytyy sote-alalta sekä ammatillista- että kokemusasiantuntijuutta.
‘’Se, että jokin keksintö tai innovaatio tulee lopulta ihmisten käyttöön ja markkinoille, vaatii käsittämättömän paljon työtä ja omistautumista keksijältä. Jos tiedät keksineesi jotain, joka voi auttaa lukuisia huonossa asemassa olevia ihmisiä, teet kaikkesi sen eteen’’, Rubinstein painottaa. Osansa keksijän työkuormaan tuo myös IPR-asioiden hoitaminen sekä rahoituksen hankkiminen. IPR-asioiden hoidossa Rubinstein sanoo käyttäneensä patenttiasiamiestä. Rahoitus ei ole monien muiden start up-yritysten tapaan ollut hankalaa, vaan Teamcare Oy on saanut Rubinteinin kertoman mukaan helposti julkista rahoitusta ja on kiinnostanut kovasti myös yksityisiä rahoittajia. ‘’Näkisin, että Teamcare on rahoittajien lempilapsi, koska se tehostaa kriisissä olevan sote-alan tuotantoa innovatiivisella tavalla. Se on sosiaalinen innovaatio, naiskeksijän kehittämä, se edistää sote-alan digitalisaatiota ja on täydellinen alusta AI:lle.’’ Rahoitusten saantia on Rubinsteinin mielestä myös osaltaan auttanut Teamcare™-innovaation saamat julkiset tunnustukset, ehkä keskeisimpänä Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailu, jossa hänen innovaatiokilpailuehdotus kuului voittajien joukkoon. Tämä on sellainen tunnustus, jota Rubinstein arvostaa. Myös Lontoossa pokattu Globalwiin naisinnovaatiokilpailun voitto on tuonut arvostusta ja näkyvyyttä hänen innovaatiolleen. Lontoon reissu toi myös uusia kansainvälisiä kontakteja ja herätti kiinnostusta ulkomaisten rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden parissa. Tältä reissulta jäi myös käteen ymmärrys siitä potentiaalista mikä Teamcarella on ulkomailla. Innovaatiokehityksen edetessä Teamcarella on hyvät mahdollisuudet laajentua myös kansainvälisille markkinoille. Rubinstein on tutkinut laajasti tiedonmuodostukseen ja päätöksentekoon liittyviä aiheita eri toimijoiden näkökulmista. Teamcaren tiimoilta on tullut ”kutsuja” väitöskirjatutkimuksiinkin, mutta yritystoiminta on toistaiseksi pitänyt hänet kiireisenä eikä tutkimustyölle ole liiennyt juurikaan aikaa.
Teamcare™ on rakenteinen tietomalli ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty omien kokemusten ja tutkimustiedon pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, mutta se soveltuu laajalti myös muille aloille. Teamcaren ydin perustuu rakenteiseen tietomalliin. Kyseessä on alusta, joka voidaan integroida samanaikaisesti useisiin eri tietojärjestelmiin ja joka tuottaa kulloisenkin tarpeen mukaisia käyttöliittymiä. Teamcare mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja asiakaslähtöisen palveluiden suunnittelun ja toteutuksen. Toisin kuin monet muut sote-alan järjestelmät, Teamcare™ lähtee liikkeelle asiakkaan näkökulmasta ja hänen tarpeidensa sekä olemassa olevien resurssiensa tunnistamisesta. Järjestelmä hyödyntää roolipohjaista lähestymistapaa, jossa eri käyttäjille voidaan kohdentaa heidän tehtäviensä kannalta olennaista tietoa. Käyttäjinä voivat toimia esimerkiksi asiakkaat, ammattilaiset, viranomaiset sekä asiakkaan lähipiiri. Tämä tukee sekä toiminnan sujuvuutta että tietoturvaa.
Teamcare™ tukee lainmukaista toimintaa ja auttaa tekemään palveluiden vaikuttavuutta näkyväksi. Järjestelmä kokoaa eri toimijoiden tuottamaa tietoa yhteen ja tukee kokonaisuuden hallintaa. Teamcare™ on kehitysvaiheessa, ja siitä on käynnissä useita pilotteja. Tavoitteena on saavuttaa MVP-vaihe, jossa järjestelmän keskeiset toiminnot ovat käytettävissä. “Teamcaressa asiakas on tärkein käyttäjä. Keskeistä ja merkittävää on myös se, että palvelutuotantoa ohjataan asiakkaalle laadukkaasti ja turvallisesti”, Rubinstein korostaa.
Keksinnöllisyys on tärkeässä asemassa Teamcare™-innovaatiossa. Keksinnöllisyyden voi sanoa Teamcaren kohdalla muodostuvan kolmesta kohdasta. Ensinnäkin tarve saada prosessi hallintaan ja vahvasti ohjatuksi, suunnitelluksi, toteutetuksi, arvioiduksi ja valvotuksi ovat keskiössä. Toinen kohta sisältää kaikille toimijoille yhtenäisen digitaalisen prosessikartan luomisen. Tällä tavoin saadaan kiinni prosessista ja saadaan prosessia haltuun ja sitä voidaan ohjata. Kolmas kohta liittyy Teamcaren liittämiseen asiakassuunnitelmaan. Teamcaressa on ainutlaatuista myös se, että asiakas pääsee itse vaikuttamaan prosessiin ja hänen kommenttinsa ja näkemyksensä tulee myös asiantuntijoille nähtäväksi. Euroopan Unionin Women TechEu -rahoitushaussa Teamcare sai tunnustusta myös Deeptechinä, eli syväteknologiana, jonka liiketoiminta perustuu tieteellisiin läpimurtoihin, merkittävään tutkimus- ja kehitystyöhön (t&k) sekä uusien mullistavien ratkaisujen kaupallistamiseen. ”Samassa arviossa Teamcarea kuvattiin innovatiiviseksi eetokseksi, jolla on potentiaalia muuttaa koko Euroopan tapaa järjestää ja saavuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.”
Juha Starck on keksijä, jolle ideointi on jatkuva tapa toimia arjessa. Hänen uransa keksijänä ja yrittäjänä kertoo oma-aloitteisuudesta ja halusta viedä ideat käytäntöön asti.
Starckin mielestä yrittäjyys on vahvassa roolissa keksintöjen kaupallistamisessa. Hänen oman kokemuksensa mukaan tuotteiden vieminen markkinoille on yleensä tarkoittanut yrityksen perustamista ja sen liiketoiminnan rakentamista alusta asti.
Yksi Starckin tunnetuimmista keksinnöistään on Happibuusteri, jonka hän kehitti ja toi itse markkinoille. Toinen merkittävä keksintö on Seat Guard -mikrotauottaja, joka on myös Suomen lisäksi saanut jalansijaa Ruotsista. Hänen innovaationsa ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta erilaisissa kilpailuissa. Happibuusteri levisi Baltian maihin myös oma-aloitteisesti muiden toimijoiden kautta.
Keksintöjen kaupallistaminen ei ole Starckin mukaan kuitenkaan yksinkertainen prosessi. Starck kuvaa jälleenmyyjien usein seuraavan tuotteen menestystä ennen kuin he laajemmin sitoutuvat siihen. Tästä johtuen kaupallistumisen alkuprosessi on erityisen haastava, sillä keksijän itse pitää osoittaa tuotteensa toimivuus markkinoilla.
Starck on siirtänyt painopistettään yhä enemmän palveluinnovaatioihin. Hänen kehittämänsä Pikanouto.fi yhdistää muuttopalvelut sekä tavaroiden noudon uudella tavalla, ja Starck korostaa erityisesti palvelun helppokäyttöisyyttä ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.
Uusimpana palveluhankkeenaan Starck on kehittämässä globaalisti käytettävää työkalupalkkiin asennettavaa palvelua. Tähän liittyvä brändi, domain ja yhteistyökumppanit ovat jo valmiina ja sen seuraava vaihe onkin markkinointi ja mahdollisten sijoittajien mukaan saaminen.
Monipuolinen tekeminen on Starckin mukaan hyvin olennainen osa hyvää innovointia, ja hän elää myös sen mukaan. Hän on julkaissut kymmeniä e-kirjoja, tehnyt musiikkia ja työskennellyt myös kryptovaluuttojen kanssa. Hän kertoo eri alojen synnyttävän uusia näkökulmia ja avaavan uusia mahdollisuuksia. Starckin kokemuksen mukaan yrittäjyys ja keksijyys kulkevat yleensä käsi kädessä. Molemmat eivät ole vain pelkkä idea vaan myös sen käytännön toteutusta, jatkuvaa oppimista ja kuinka navigoida maailmanmarkkinoilla.
Pitkän linjan yrittäjä ja innovaatiokehittäjä, Juhani Talvela, on toiminut Keksintösäätiön puheenjohtajana vuodesta 2020 lähtien. Tähän tehtävään hän päätyi kun säätiön hallituksen jäsen Markku Merovuo kysyi hänen kiinnostustaan tehtävää kohtaan. Talvela on opiskellut radiotekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä (nykyinen Aalto-yliopisto) ja tehnyt diplomityön teollisuus- ja tuotantotaloudesta. Tekniikan lisensiaatin työn Talvela on tehnyt avaruustekniikasta rakentaen otsoniradiometrin mittaamaan ilmakehän otsoniprofiilia. Opintojensa jälkeen Talvela ryhtyi ICT-alan yrittäjäksi ja sai myös hieman rahoitusta Keksintösäätiöltä.
Talvela myi perustamansa yritykset vuonna 2013, minkä jälkeen hän toimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa tietoverkkotekniikan tutkimusjohtajana, kestävien energiaratkaisujen alan tutkimusjohtajana sekä lopulta koko tekniikan alan tutkimusjohtajana. Tämän jälkeen Talvela aloitti tutkimuksen tekemisen aineettomista oikeuksista (IPR) Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (nykyinen LUT-yliopisto). Keksintösäätiön lisäksi Talvela on mukana myös muun muassa Runar Backström -säätiön hallituksessa sekä EU-tehtävissä, kuten Euroopan Innovaationeuvoston EIC Transition ja EIC Accelerator –rahoitushakemusten arvioinnissa sekä rahoituspäätösten tekemisessä. Vapaa-ajallaan Talvela harrastaa kuorotoimintaa Viipurin lauluveikoissa, mikä on Helsingissä toimiva perinteinen ja hienosointinen mieskuoro. Talvela on kotoisin pääkaupunkiseudulta, mutta viettää myös paljon aikaa Lappeenrannassa kesäisin.
Juhani Talvela kertoo olevansa kehitysluonteinen ihminen ja osaltaan siitäkin syystä Keksintösäätiön johtaminen sopii hänelle hyvin. Keksintö- ja innovaatiotoiminnan parissa työskentely on myös mielenkiintoista.
Miten suomalaista innovaatio- ja keksintötoimintaa pitäisi kehittää? Voit samalla myös kertoa keksinnöistä ja innovaatioista ylipäätään.
Kyllä se on niin, että keksintöjen kova ydin on siellä innovaatioissa. Se on keksintö mistä niitä innovaatiota tehdään. Joten se keksintö on ydin, josta innovaatio lähtee kehittymään ja josta sitä lähdetään kehittämään.
Innovaatioita on monenlaisia ja monentasoisia. Innovaatiot ovat siis markkinoille saatettuja uusia toimintamalleja, tuotteita, palveluja ja menetelmiä. Innovaatiota voi syntyä hyvin monenlaisista lähteistä käsin. Yksinkertainen innovaatio voi syntyä vaikka siten, että tehdään organisaation johtamisessa joku havainto, että hei meidän täytyy dokumentoida joku tietty asia uudella tavalla ja näin ollen se on paljon tehokkaampaa ja sitten kun se toteutetaan niin se on se innovaatio. Innovaatio on siis tämmöinen uusi toimintamalli, joka tuodaan markkinoille. Se ei välttämättä ole globaalisti uusi mutta se voi olla uusi sille yritykselle ja niille uusille ihmisille, jotka sitä ovat tekemässä. Kaikki nämä ovat innovaatioita, mutta sen sijaan sitten kun me puhutaan keksinnöistä, niin keksinnöille on ominaista, että ne on globaalisti jotain ihan uutta. Sellaista, jota kukaan ei ole keksinyt aikaisemmin tehdä ja sitten niissä täytyy olla semmoinen tietynlainen keksinnöllinen ominaisuus, semmoinen ‘innovative step’, joka tarkoittaa että se ei saa olla mitään itsestäänselvyyttä. Ei niin, että yhdistetään ikään kuin kaksi palikkaa toisiinsa ja sitten se on se keksintö. Niinkun asiantuntijat kuvaavat, niin siinä täytyy olla semmoinen ‘heureka-hetki’, semmonen ‘ahaaelämys’. Oivallus siitä, että tämän voikin tehdä tällä tavalla. Siinä on se ‘keksinnöllisyys’. Nämä ovat ikään kuin keksinnön tämmösiä peruselementtejä. Kun katsotaan niitä innovaatiota, jotka perustuu keksintöihin, niin ne on tyypillisesti niitä, jotka enemmän muuttaa maailmaa ja tekee maailmasta paremman elää ja olla. Nämä innovaatiot parantavat meidän varallisuuttaamme ja hyvinvointiamme ihan erilailla kun sellaiset inkrementaaliset innovaatioaihiot, joissa tehdään jotain pieniä parannuksia oman organisaation sisällä tai tuodaan joku vähän uudella tavalla muotoiltu tai toteutettu palvelu markkinoille. Tämä on se keksinnön ja innovaation ydin. Keksinnöt ovat tärkeitä innovaatioiden tuottamisessa koska niiden merkitys innovaatioon on huomattava. Ne tuottavat siihen innovaatioon sellaista uutuutta ja ainutlaatuisuutta, joka sitten voi olla hyvinkin arvokasta innovaation ja koko toiminnan kannalta.
Mitä mieltä olet suomalaisesta innovaatiopolitiikasta ja siitä miten se tukee yksittäistä keksijää. Miten suomalaista innovaatiopolitiikkaa tulisi kehittää, jotta se palvelisi paremmin yksittäistä keksijää?
Innovaatiojärjestelmässä ei ole järjestelmää joka tukisi yksittäistä keksijää. Suomeen pitäisi saada innovaatiorahasto, joka tukisi yksittäistä keksijää ja innovaatioaihioiden arviointia ja kehittämistä. Yksittäiset keksijät, startupit ja tutkijatiimit tarvitsisivat tukea.
Mitkä ovat olleet Keksintösäätiön suurimpia onnistumisia sinä aikana kun olet ollut Keksintösäätiön puheenjohtajana?
Eräänä onnistumisena voisi mainita ainakin Ideajalostamo konseptin luomisen ja siihen liittyvän kehitystyön käynnistämisen ja toteuttamisen. Ideajalostamo on sellainen suuri hanke, jonka toteuttamiselle on Suomessa myös selkeä tarve. Erinäisissä keskusteluissa keksijöiden kanssa tulee usein esiin kuinka vanhan malliselle keksintöasiamies toiminnalle olisi merkittävää tarvetta ja tilausta Suomessa. Ideajalostamo mahdollistaa tällaisen palvelun saamisen virtuaalisesti keksijöitä palvelevalle alustalle Ideajalostamoon. Tätä ideaa ja konseptia on tervehditty keksijäpiireissä suurella ilolla. Vaikkei tätä konseptia voi varsinaisesti vielä pitää saavutuksena koska työ on keskeneräinen. Konseptin kehittämisen osasaavutuksiakin voi kuitenkin pitää hyvinä asioina liittyen keksijöiden yksilölliseen tukemiseen. Valmistuessaan tämän Ideajalostamo-palvelun on tarkoitus olla merkittävä kehitysaskel kohti merkittävää yksityiskeksijöiden tukemisen tason parantamista. Merkittävinä asioina tai saavutuksina Keksintösäätiölle voidaan myös pitää Apu+Raha-palvelun käytännön elvyttämistä ja Apu+Raha-kilpailujen toteuttamista. Apu+Raha-palvelun, kuten myös muun toiminnan, käytännön toteuttamista rajoittaa kuitenkin rahoitukselliset puutteet. Keksintösäätiö toteuttaa näitä toimintoja omalla budjetilla eikä saa niihin mitään ulkopuolista rahoitusta.
Onko Ideajalostamo ihan sinun oma idea vai onko siihen saatu tai otettu jostain mallia? Miten siis on päädytty siihen, että lähdetään kehittämään tällaista Ideajalostamo alustaa?
Ideajalostamo-palvelu sai alkunsa siitä kun Keksintösäätiön hallitus tuli siihen tulokseen, että tarvittaisiin uusia keinoja auttaa alkuvaiheen keksijöitä kun säätiö ei saa enää valtion rahoitusta ja alkuvaiheen keksijät ja heidän innovaationsa jäävät helposti kokonaan ilman tukea. Tätä varhaisen vaiheen innovaatiotoiminnan tukemista varten syntyi idea Ideajalostamosta, josta sitten kehitystyön tuloksena jalostui nykyisenlainen konsepti. Säätiö kutsui 2018 koolle kokouksen, jossa oli myös mukana innovaatio-osaston johtaja Ilona Lundström TEM:stä (Työ- ja elinkeinoministeriö) sekä PRH:n (Patentti- ja rekisterihallitus) pääjohtaja. Edustettuina kokouksessa olivat myös ELY-keskukset sekä Business Finland. Kokouksessa tultiin yhteistuumin siihen tulokseen, että valtion rahoituksen lakkauttaminen on vääjäämättä ajanut alas Keksintösäätiön toimintaa ja siten alkuvaiheen innovaattorien, Keksintösäätiön keskeinen asiakassegmentti, tuki on tästä syystä selvästi vähentynyt. Tällä kehityksellä koettiin olevan vaikutusta osaltaan koko suomalaiseen innovaatioympäristöön. Tämän kokouksen tuloksena Ilona Lundström antoi Keski-Suomen ELY-keskukselle satatuhatta euroa tukea yleiseen innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Samaan aikaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnisti ‘Ideasta innovaatioksi’ -kehittämishankkeen, jonka tiimoilta sitten lähdettiin miettimään, mitä tulisi tehdä etenkin alkuvaiheen innovaattorien tukemiseksi ja keksintöjen kehittämisen tukemiseksi. Mikko Ojapelto, Business Millin silloinen toimitusjohtaja, kiteytti heti alkuun sen tarpeen ympäristöstä, jossa idea voitaisiin heti alkuvaiheessa dokumentoida järkevästi ja selkeästi. Näin idean tai keksinnön materiaali olisi löydettävissä helposti alustalta. Alusta ympäristön ympärille tarvittiin verkosto ja palvelut; tästä kokonaisuudesta muotoutui Ideajalostamo-palvelu. Markkinointiyhtiö Roister ehdotti tälle kokonaisuudelle nimeä Ideajalostamo ja siitä se sitten lähti vakiintumaan tämän konseptin nimeksi.
Miten Keksintösäätiötä ja sen toimintaa voisi edelleen kehittää ja ja mitä pidät tärkeimpinä kehityskohteina itsessään Keksintösäätiössä?
Hyvä kysymys. Keksintösäätiössä isoin pullon kaula on oikeastaan tämä rahoituksen puuttuminen. Me tehdään säätiössä omalla rahalla tätä kehittämistyötä. Säätiön oma varallisuus on miljoonan luokkaa. Tämän miljoonan tuotoilla, joka on muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, säätiön pitäisi organisoida toimintaansa ja tehdä kehitystyötä. Keksintösäätiön toiminta vaatii siis paljon priorisointia ja huolellista suunnittelua. Säätiön rahoituspohjan varmistaminen on sellainen työ jota pitää miettiä ja pyrkiä kehittämään. Tämä on yksi keskeisistä kehityskohteista säätiössä.
Mitkä ovat Keksintösäätiön keskeisiä yhteiskumppaneita ja onko Keksintösäätiöllä jotain kansainvälistä toimintaa?
Keksintösäätiöllä on monenlaisia yhteiskumppaneita ja käytännössä kaikki suomalaiset toimijat, jotka edistävät jollain tavalla keksintötoimintaa ovat ainakin periaatteessa säätiön yhteistyökumppaneita. Keskeisiä käytännön yhteistyökumppaneita ovat kehittämisyhtiöt, elinkeinoyhtiöt, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, rahoitusyhtiöt sekä keksijä- ja innovaatioyhdistykset. Yksittäisiä tahoja mainitakseni, esimerkiksi Keksijöiden keskusliitto Keke ry ja Quin Suomi ry ovat sellaisia tahoja joiden kanssa tehdään käytännön yhteistyötä. Myös Patentti- ja Rekisterihallituksen kanssa ollaan yhteydessä ja tehdään käytännön yhteistyötä. Myös jotkin ammattikorkeakoulut ovat sellaisia, joiden kanssa on läheisempää yhteistyötä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). Kansainvälisellä kentällä käytännön yhteistyötä on vähemmän mutta kontakteja löytyy myös ulkomaille.
Onko mielestäsi jossain Euroopan maissa keksijöiden asiat paremmin kuin Suomessa? Kuten esimerkiksi Hollannissa, joka mainitaan jonkinlaisena esimerkki maana esimerkiksi keksijöiden tekemässä kansalaisaloitteessa.
Mielestäni keksijöiden tilanne ei ole varsinaisesti parempi myöskään muualla Euroopassa. Ei tarvitse kuitenkaan mennä kuin Ruotsiin niin yksittäisten keksijöiden tukemiseen on huomattavastikin enemmän rahaa käytettävissä. Keksijöiden auttaminen ei kuitenkaan missään ole ihan helppoa toimintaa ja siihen kohdistettavat varat tulee kohdistaa oikein, jotta saataisiin aikaan vaikuttavuutta yksittäisen keksijän kannalta. Koska jokainen keksintö ja innovaatio on ainutlaatuinen niin keksijät tarvitsisivat myös yksilöllistä asiantuntevaa palvelua.
Onko esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa toimijaa kuin Keksintösäätiö?
Ruotsissakaan ei ole vastaavaa toimijaa kuin Keksintösäätiö. Siellä on kuitenkin toiminut aktiivinen keksijäyhdistys, joka on toiminut ainakin osittain Keksintösäätiön tapaan.
Euroopasta löytyy kyllä lähes joka maasta Business Finlandin kaltainen toimija mutta löytyykö vastaavia toimijoita kuin Keksintösäätiö?
Ihan Keksintösäätiön kaltaisia toimijoita ei juurikaan löydy.
Mitkä ovat mielestäsi suomalaisen innovaatiotoiminnan suurimmat haasteet?
Suomalaisen innovaatiotoiminnan haasteet liittyvät Suomeen tällaisenä verrattain pienenä markkinana. Heti kun jonkinlainen innovaatio tehdään, niin pitäisi alkaa miettimään miten saadaan laajennettua markkinaa globaalisti ja ainakin Eurooppaan, joka on Suomen lähimarkkina. Isot yritykset hallitsevat kansainvälistymisen paremmin kuin pienet yritykset ja se liittyy paljolti toki resursseihin. Keksijä- ja keksintöpohjaisen innovaatiotoiminnan haasteet ovat pitkälti rahoituspuolella.
Millaisilla poliittisilla päätöksillä suomalaista innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää?
Poliitikoilla ja politiikalla on tässä iso rooli, että mihin suuntaan suomalaista innovaatiotoimintaa viedään. Kyllä tämä innovaatiotoiminnan tukeminen ja kehittäminen lähtee sieltä eduskunnasta. Poliittisen päätökset paljolti määrittelevät innovaatiotoiminnan suuntaa ja rahoitusta. Suomessa tehtiin päätös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuen kasvattamisesta neljään prosenttiin BKT:sta mikä on sinällään merkittävä päätös mutta puutteena siinä on, että tuki kohdistuu pääosin tutkimus- ja kehittämistoimintaan mutta innovaatiotoiminnan tukeminen jää vähemmälle. Poliitikkojen olisi hyvä huomata, että myös innovaatio- ja keksintötoimintaan panostamisella on pidemmällä aikavälillä vaikutusta kansantalouteen ja näin ollen siihen pitäisi myös kohdistaa enemmän tukea.
Mitä tai millaisia neuvoja antaisitte aloitteleville keksijöille ja innovaattoreille?
Ensinnäkin aloittelevan keksijän olisi hyvä olla nopeasti liikkeellä keksintönsä kanssa, eikä jäädä hautomaan ideaa liian pitkäksi aikaa. Jo varhaisessa vaiheessa innovaattorin tulisi tehdä tarvekartoitusta ja kontaktoida potentiaalisia asiakkaita. Semmoista markkinalähtöisyyttä ja toisaalta myös markkinan tunnistamisen ja markkinoinnin osaamista tarvittaisiin enemmän.
Onko Keksintösäätiöllä jonkinlaista lobbaustoimintaa tai pyrkimystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?
Kyllähän säätiöllä on yhteyksiä ja verkostoja erisuuntiin. Aiemmin tehtiin enemmänkin sellaista toimintaa, että käytiin tapaamassa kansanedustajia ja erilaisia sidosryhmiä joiden kanssa sitten keskusteltiin miten innovaatiotoimintaa ja keksijöiden tukemista voisi parantaa. Koska valtionhallinnosta ei ole juurikaan tukea irtoamassa säätiölle niin ollaan sitten keskitytty lobbaamisen sijaan enemmän itse käytännön tekemiseen. Tälläkin hetkellä kuitenkin sidosryhmäassistenttimme Viivi on kontaktoimassa kansanedustajia, jotta saataisiin aikaan tämmöinen säätiön järjestämä Innovaatio- ja keksintötoiminnan seminaari.
Liittyykö keksintötoimintaan mielestäsi jotain yleisiä harhaluuloja Suomessa?
Juu onhan meillä kaikennäköisiä käsityksiä keksijöistä ja keksintötoiminnasta niin Suomessa kuin varmaan myöskin maailmalla. Kyllähän me tiedetään semmoinen keksijän prototyyppi, propellipää herrasmies, tekemässä keksintöjä. Pitäähän se myös paikkaansa, että meiltä löytyy tämmöisiä esimerkiksi tutkimustoiminnassa työuransa tehneitä herrasmiehiä, jotka sitten jatkavat keksintötoimintaansa yksityisinä keksijöinä. Toisin kuin jossain esimerkiksi isommassa firmassa, jossa erillinen t&k-osasto saattaa tukea keksintöjä niin tällaiselta omatoimikeksijältä saattaa usein puuttua verkostot. Tällaiset verkostot ovat kuitenkin keskeisiä ei vaan keksijän motivaation mutta myös keksintöjen eteenpäin viemisen kannalta. Tällaisia verkostoja voi löytyä muun muassa keksijöiden osuuskunnista, kuten TreKeksi ja A. Vipunen osuuskunta, ja toki myös Keksintösäätiö pyrkii auttamaan tällaisia yksittäisiä keksijöitä.
Mitkä ovat Ideajalostamo-palvelun suurimmat hyödyt innovaattorille?
Ideajalostamon merkittävimmät hyödyt innovaattorille ovat juurikin siinä, että ideajalostamo-palvelun kautta innovaattori joutuu ensinnäkin dokumentoimaan ideansa ja keskittymään innovaatioonsa liittyviin olennaisiin asioihin ja pohtimaan niitä. Ideajalostamo ikään kuin pakottaa keksijän kiinnittämään innovaationsa nurkkia sekä miettimään ja määrittelemään tarkemmin innovaatiota ja sen toimivuutta.
Toimittajat: Miikka Aaltonen Jooel Heinonen
Käytämme evästeitä vain verkkosivuston teknisiin tai toiminallisiin vaatimuksiin. Emme käytä kolmansien osapuolien evästeitä. Voit tutustua käytäntöihimme evästekäytäntö-sivulla
fi
en
sv
