TreKeksi on keksijöiden oma osuuskunta

TreKeksi on vuonna 2018 perustettu tamperelainen osuuskunta, joka toimii keksijöiden hyväksi. Tämä osuuskunta on rakennettu Pirkanmaan keksinnöt ry:n (PirKe) perustuksille kun tamperelaisessa keksijäyhteisössä haluttiin uutta ilmettä keksijäyhdistystoimintaan. Pääosin PirKe:n aktiivijäsenet siirtyivät TreKeksiin ja tämän muutoksen yhteydessä osuuskuntaan saatiin myös muutamia uusia jäseniä.  Vaikkei TreKeksin monitoimimies Ilkka Niiranen haluakaan puhua keksijäyhteisön ‘ukkoutumisesta’, niin kantavana tekijänä muutoksessa oli se, että keksijätoimintaan haluttiin ja tarvittiin enemmän nuoria jäseniä. Tässä keksijätoiminnan nuorentamisessa ei olla kuitenkaan onnistuttu toivotulla tavalla. Keksijöiden  osuuskunta tarvitsee mukaan toimintaan aktiivista nuorta porukkaa ja uusia ideoita, koneneemman  ja asialle omistautuneen keksijäkaartin tueksi. Vieraillessani TreKeksin tapaamisessa Tampereen Tullin alueella, toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja innovatiiviselta. Tapaamiset järjestetään joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas tiistai kello 17-19 Tampereen kaupungin tarjoamissa tiloissa, joissa toimii myös start-up yrityksiä.

Kysyessäni Ilkka Niiraselta hänen titteliään TreKeksissä, hän toteaa ettei mitään varsinaista titteliä ole, mutta jos jotain sellaista haluaa käyttää niin se on messupäällikkö. Työkaluesittelijänä kotimaassa, konepajayrittäjänä Ruotsissa sekä muun muassa öljynporauslautalla Norjassa työskennellyt Niiranen on TreKeksin monitoimimies. Hänelle sopii kertomansa mukaan paremmin käytännön tekeminen ja toiminta kuin paperien pyörittely. Niiranen on TreKeksin rivijäsen mutta kuuluu osuuskunnan perustajiin ja touhuaa monenlaista osuuskunnan parissa. Tapaamisten koordinoinnin lisäksi Tampereen Keksintömessut on Niirasen vastuulla, vaikka niidenkin järjestäminen on osuuskunnassa tiimityötä. Keksinnöistä puhuttaessa Niiranen korostaa keksintöjen moninaisuutta ja peräänkuuluttaa muun muassa palveluratkaisuja yhtäläisinä keksintöinä kun jotain ehkä perinteisempää teknistä keksintöä tai ratkaisua. Ulkomailla asuminen ja työskentely on tuonut Ilkka Niiraselle perspektiiviä myös Suomen innovaatioympäristöön ja kulttuuriin. Varsinkin keksijöiden yhteiskunnalliseen asemaan ja tukemiseen Niiranen haluaisi kiinnitettävän enemmän huomiota. Myös keksijäyhteisön aktiivisuuteen ja nuorten mukaan saamiseen olisi syytä panostaa enemmän. Niiranen osallistui Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailuun keksijäkollegansa kanssa pesäpalloon liittyvällä keksinnöllä ja myös TreKeksi osuuskunta  osallistui samaiseen kilpailuun omalla keksinnöllään. 

Pauli Lagestedt kuuluu Niirasen ohella TreKeksin perustajajäseniin ja osuuskunnan aktiiveihin. Lagestedt toteaa, että ‘’hänellä on aina ollut semmoinen keksijän ajatusmaailma’’. Myös Keksijöiden Keskusliiton (KeKe ry.) puheenjohtajana toiminut Nokialla asusteleva keksijäaktiivi sanoo tulleensa TreKeksiin Niirasen tapaan Pirkanmaan keksinnöt ry:n kautta. Sittemmin hän on jättänyt TreKeksin hallituksen mutta toimii edelleen aktiivisesti osuuskunnassa ja vaikuttaa myös sen niin sanotussa sisäpiirissä. Pauli Lagestedt on myös perustanut Keksinnot.fi -sivuston. Vaikka sivuston päivittäminen on jäänyt vähemmälle, löytyy sieltä  kuitenkin edelleen hyödyllistä materiaalia ja tietoa keksijöille. Siviiliammatikseen Lagestedt tekee osteopaatin työtehtäviä. Hän sanookin tekevänsä keksintöjä päivittäin. ‘’Keksimisessä on kyse juuri arkielämän keksinnöistä ja keksijälle ominaisesta innovatiivisesta asenteesta’’, Lagestedt toteaa. Kysyttäessä TreKeksin tarkoituksesta ja tavoitteista, Lagestedt mainitsee, että ‘’tarkoituksena on löytää keksijälle polku, sekä auttaa ja ohjata keksijää suunnitelman toteutumisessa’’. ‘’Joka viikko myös joku keksijä ottaa yhteyttä ja kysyy apua keksintöjen kanssa etenemiseen’’. Osuuskuntatoiminta on siis paljolti vapaaehtoistoimintaa, jossa keksijöitä pyritään saamaan eteenpäin keksintöjen tuotekehityksessä ja tuotteistamisessa. Samalla pyritään etsimään ja luomaan kontakteja yhteistyötahoihin, joihin kuuluu yritykset sekä ammatti- ja korkeakoulut. Paulilla on myös keksintöaihioita, joita on tarkoitus saada eteenpäin. Merkittävimpänä omana keksintönään Pauli pitää Floreti kukkatelinettä, joka on kotimainen vihersisustusinnovaatio. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Keksintösäätiön kanssa ja osallistunut muun muassa Apu+Raha-innovaatiokilpailuihin. Viimeisimpänä Apu+Raha kilpailuehdotuksena hänellä oli ruuvinväännin, mutta vielä ei ole tullut varsinaista menestystä Apu+Raha-kilpailussa. Lagerstedt on samaa mieltä Niirasen ja monien muiden innovaattorien kanssa siitä, että keksijöiden asema ja arvostus on Suomessa heikentynyt ja kokee keksijöiden auttamisen tärkeäksi tehtäväksi, joka on myös TreKeksi osuuskunnan toiminnan perusta. 

Osuuskunta yhtiömuotona sopii TreKeksille erinomaisesti ja Niiranen onkin tyytyväinen siihen, että nimenomaan osuuskuntamuotoinen toiminta valittiin TreKeksin perustaksi. TreKeksi osuuskunnalla on käytössään myös y-tunnus mikä helpottaa käytännön toimintaa monella tapaa ja mahdollistaa myös liiketoiminnan. ‘’Y-tunnus laajentaa ja monipuolistaa yhteistyön mahdollisuuksia yhteistyökumppanien kuten yritysten ja korkeakoulujen kanssa  ja tarjoaa myös mahdollisuuden edistää jäsenten omaa liiketoimintaa’’, Niiranen kertoo. Osuuskunta toimii yhtiömuotona lähestulkoon yrityksen tapaan ja sillä on oma hallitus ja puheenjohtaja. TreKeksin puheenjohtajana toimii Marcus Hackman Ruovedeltä. Osuuskunnalla on laajempi verovelvoite kuin yhdistyksillä, mutta samalla myös laaja-alaisempi mahdollisuus liiketoimintaan.  

TreKeksi osuuskunnan keskeistä toimintaa on kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävät jäsentapaamiset tai keksijäkokoukset. Pääosin tapaamisissa käy osuuskunnan jäseniä, mutta niihin ovat tervetulleita myös muut keksintötoiminnasta kiinnostuneet. Tapaamisiin osallistuminen vaatii salassapitosopimuksen allekirjoittamista ja noudattamista. Tällä osuuskunnassa halutaan turvata keksijöiden yksityisyydensuoja ja keksintöjen tekijänoikeudet. ‘‘Salassapitosopimus mahdollistaa osallistumisen sellaisillekin keksijöille, jotka eivät halua paljastaa innovaatioiden salaisuuksia’’, Niiranen painottaa. Kun tapaamisten salassapito on turvattu, se tarjoaa keksijöille turvallisen ympäristön keskustella ideoistaan ja esitellä innovaatioita keksijöiden asialle omistautuneessa yhteisössä. Yhteisöllisyys on osa keksijä-identiteettiä mutta jos tietojen leviäminen koetaan uhaksi omalle keksinnölle, saattaa jotkut keksijät jopa karttaa tietojen jakamista ja sitä kautta pysyä ainakin osittain keksijäyhteisön ulkopuolella. Toinen keskeinen tapahtuma TreKeksille on Keksintömessujen järjestäminen Tampereella. Keksintömessujen järjestäminen on Ilkka Niirasen vastuulla, jolla on myös rutkasti aiempaa kokemusta messuesittelijänä toimimisesta. 

Edellä mainittujen toimintamuotojen lisäksi TreKeksi tekee korkeakoulu- ja yritysyhteistyötä. Yhteistyötä on tehty muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa tehdään esimerkiksi konepiirustuksia oppilastyönä erilaisille yrityksille. Yhteistyötä tehdään myös muiden keksijäyhdistysten kanssa, kuten Helsingin keksijät ry ja A. Vipunen osuuskunta. Keksijäyhdistysten määrä on kuitenkin keksijä aktiivi Pauli Lagerstedtin mukaan vähentynyt merkittävästi. ‘’Kun aiemmin Suomessa oli ainakin kaksikymmentä aktiivisesti toimivaa keksijäyhdistystä, niin nykyään niitä on vain noin viisi’’, Lagerstedt kertoo. Tämä on osa Suomessa tapahtunutta keksijöiden tukemisen heikentymistä sekä yhteistyön ja yhteisöllisyyden vähentymistä keksijäyhteisössä. Yhteistyötä tehdään myös Keksintösäätiön kanssa, jonka hallituksessa Ilkka Niiranen toimii varajäsenenä ja myös Pauli Lagerstedtille säätiö on tuttu toimija keksijöiden tukijana. 

TreKeksin jäsenmaksu pidetään alhaisena, jotta keksijällä ei olisi kynnystä olla mukana toiminnassa. Näin ollen jäsenmaksun suuruus on 35 euroa vuodessa. Jäseniä TreKeksillä on 45, joista naisia on vain muutama. Vaikka osuuskunnan aktiivi porukka onkin varsin miesvoittoinen niin myös naiset toivotetaan mielellään tervetulleeksi mukaan toimintaan. Osuuskunnan ainoa tulo on jäsenmaksut, eikä se saa mitään ulkopuolista rahoitusta tai julkista tukea. 

TreKeksin keskeisimpiä saavutuksia on, että on saanut jäsentensä keksintöjä eteenpäin ja aloitettua korkeakoulu- ja yritysyhteistyötä jäsentensä tekemiin keksintöihin liittyen. ‘’Tarkoitus on saada jäseniä keksijöinä ja heidän keksintöjään eteenpäin’’, toteaa Ilkka Niiranen ja Pauli Lagestedt, osuuskunta-  ja keksijätoiminnan aktiivimiehet. 

TreKeksin nettisivut osoitteessa, www.trekeksi.fi

Toimittaja: Miikka Aaltonen