fi
en
sv
Tässä teema-artikkelissa käsittelemme rahoitusta ja sen hankintaa keksijän ja innovaattorin näkökulmasta. Asiantuntijana meillä on Ville Rokala, joka omaa rutkasti rahoitusalan kokemusta ja toimii Keksintösäätiöllä rahoitusasiantuntijana. Rahoituksen hakeminen ja sen saaminen on keskeistä niin keksinnön ja innovaation tuotekehityksen kuin myös markkinoinnin toteuttamisen kannalta. Tavoitteena tässä kehitystyössä johon rahoitusta tarvitaan on yleensä tuotteen tai palvelun markkinoille pääsy ja markkina-aseman vakiinnuttaminen. Innovaattoreiden onkin hyvä tuntea rahoituksen hakemisen polku sekä niitä rahoitustapoja, jotka sopivat heidän omaan innovaatioprojektiinsa.
Ville Rokala on tehnyt rahoitukseen liittyvää työtä ennen Keksintösäätiölle rekrytoitumistaan pääosin ulkomaan markkinoilla. Rokala on opiskellut kansantaloustiedettä ja venäjän kieltä Helsingin yliopistossa ja tykkää vapaa-ajallaan harrastaa kuntosalilla käyntiä ja ohjelmointia. Työkseen hän on tehnyt pankkirahoitus hakemuksia isommalle ulkomaan markkinoilla toimivalle yritykselle ja nykyisessä työssään keskittynyt laatimaan rahoitukseen liittyvää materiaalia Keksintösäätiön omiin tarkoituksiin ja innovaattoreita tukemaan. Osaltaan Rokala on kehittämässä rahoitukseen liittyviä instrumentteja IdeaJalostamoon. Samalla hän on tutustunut myös niihin tarpeisiin mitä innovaattorit ja keksijät kohtaavat rahoitusta hakiessaan. ‘’Isommalle yritykselle on ihan eri juttu lähteä hakemaan esimerkiksi pankkirahoitusta kun yksittäiselle keksijälle, jonka rahoituksen saaminen on usein enemmän julkisten toimijoiden varassa’’, Rokala toteaa. ‘’Erityisesti alueelliset Business organisaatiot kuten Business Helsinki tai Business Tampere ovat sellaisia toimijoita, johon kannattaa ottaa yhteyttä rahoituksen hakemisen alkuvaiheessa’’, Rokala ohjeistaa. Nämä organisaatiot myös tarjoavat itse erilaisia rahoituksia, jotka voivat sopia hyvin myös alkuvaiheen innovaattoreille.
Keksintösäätiö pystyi myös itse tarjoamaan rahoitusta alkuvaiheen innovaattoreille vuoteen 2012 saakka, mutta valtion rahoituksen loputtua Keksintösäätiön mahdollisuudet rahoituksen tarjoamiseen heikkenivät merkittävästi. Näin ollen Keksintösäätiö onkin panostanut muihin asioihin kun rahoituksen tarjoamiseen mutta pyrkii silti auttamaan keksijöitä esimerkiksi rahoituksen hakemisen ohjeistamisessa. Grafituki palvelun tiimoilta pystytään myös tukemaan esimerkiksi pitch videoiden tekemistä, mikä on tärkeä osa rahoitushakemusta. Monet keksijät ovat kritisoineet alkuvaiheen keksijöiden rahoituksen saamisen hankaluuksia Suomessa. Vaikka pitää paikkaansa ettei innovaatioiden rahoituksen saaminen eteenkin kehitystyön alkuvaiheessa ole usein helppoa hommaa niin kannattaa kuitenkin huomata, että julkista rahoitusta on kuitenkin jonkin verran tarjolla. Oman lisänsä rahoitus valikoimaan tuovat erilaiset innovaatiokilpailut kuten Keksintösäätiön satunnaisesti järjestettävä Apu+Raha-kilpailu sekä kumppaniorganisaatioiden kilpailut kuten ‘Satakunta Ideaa’ sekä ‘Kymenlaakson innovaatiokilpailu’. Keksintösäätiö jakoi syksyllä 2025 toteutetussa omassa Apu+Raha-innovaatiokilpailusssaan 30 000 euroa alkuvaiheen sekä myös hieman pidemmälle edenneille keksijöille heidän innovaatioprojektiensa tukemiseen.
Seuraavassa kuvataan tiivistetystä rahoituksen hakemisen polkua ja niitä kohtia, joihin rahoituksen hakemisessa on syytä panostaa ja kiinnittää huomiota.
1. Selkeytä ideasi -> Kerro parilla lauseella, mikä ongelma ratkaistaan tällä keksinnöllä ja kuka siitä hyötyy? Koita myös arvioida ja tehdä tutkimusta, ns. uutuustutkimus, löytyykö vastaavanlaista keskintöä Suomesta tai muualta maailmasta. Arvioi myös sitä, kuinka toteuttamiskelpoinen tämä keksintö on ja millainen markkinapotentiaali sillä voisi olla.
2. Keskustele asiantuntijan tai paikallisen business verkoston edustajan kanssa -> Keksintösäätiön nettisivut, paikalliset kehitysyhtiöt (esim. Business Tampere, Business Helsinki). Näihin tahoihin voi ottaa yhteyttä ja niistä voi saada maksutonta konsultaatiota. Myös Leader-hankkeet maaseudulla ja elinkeinotoimistot voivat tarjota tukea innovaattoreille. Nämä tahot tuntevat rahoitusalaa ja osaavat tukea usein myös alkuvaiheen keksijöitä rahoituspolulla alkuun pääsemisessä.
3. Selvitä onko idealle kysyntää markkinoilla. Keskustelu potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Testauskäyttö. Markkinatutkimuksen tekeminen. Maksaisivatko potentiaaliset asiakkaat tuotteestasi tai palvelustasi?
4. IPR-asiat kuntoon. Tarkista suojaus -> voiko tuotetta tai palvelua patentoida? Patentti vai hyödyllisyysmalli (jos tekninen ratkaisu on uusi ja keksinnöllinen). Tämä vaihe vaatii yleensä patenttiasiamiestä ja patenttitoimiston palvelun käyttöä.
5. Prototyyppi (jos sellaista ei vielä ole). Testikäytetään ja kerätään palautetta. Jos mahdollista rakentaa kevyt prototyyppi niin kynnys rakentaa ja aloittaa testaus on matalampi. Prototyypin ei tarvitse olla välttämättä valmis tuote.
6. Rahoitustarpeen arviointi. -> Mitä konkreettista syntyy rahoituksella? -> Kuinka paljon rahoitusta tarvitaan? -> Kuinka kauan kestää että tuote on markkinoilla tuottamassa? Rahoitushakemuksella on hyvä olla mahdollisimmat tarkat arvioit näistä seikoista.
7. Rahoituskanava: Elinvoimakeskus (yritystuet ja kehittämisrahoitus), Business Finland (innovaatio- ja kasvurahoitus), Leader-ryhmät (maaseutualueilla). Näiden selkeät esittelyt Keksintösäätiön ja Ideajalostamon nettisivuilla. Sitten kun alkaa olemaan projekti näin pitkällä niin kannattaa ottaa yhteyttä Elinvoimakeskukseen. Jos on suurempi alueellinen kehityshanke niin kannattaa ottaa yhteyttä myös Maakuntaliittoon ja kysellä rahoitusmahdollisuuksia.
8. Rahoituksen hakemiseen tarvitaan selkeät luvut ja selkeä Pitch deck. Tässä vaiheessa tätä kohtaa varten alkaa olemaan jo hyvin materiaalia.
Mikä on Pitch Deck?
Pitch Deck (sijoittajapresis) ‘’Pitchi’ on lyhyt, yleensä 10-15 minuutin mittainen esitys, jolla start-up yritykset esittelevät liikeideansa, tiiminsä ja kasvupotentiaalinsa sijoittajille. Sen tarkoituksena on herättää kiinnostus ja auttaa etenemään rahoitusneuvotteluissa. Hyvä pitch on selkeä, tarinallinen ja sisältää ongelman, ratkaisun sekä liiketoimintamallin.
Hyvään ‘pitchiin’ kuuluu myös vahva visuaalisuus; vähemmän tekstiä ja enemmän kuvia ja kaavioita. Myös tiiviys on plussaa. Kannattaa keskittyä olennaiseen, menemättä kovin tarkasti teknisiin yksityiskohtiin. On myös hyvä keskittyä tarinallisuuteen kertomalla vakuuttava ja kiinnostava tarina ongelmasta ja ratkaisusta.
Pitchiä käytetään pääasiassa sijoittajatapaamisissa ja sähköpostitse lähetettävänä esittelynä. Myös esimerkiksi innovaatiokilpailuissa ‘pitchin’ lisääminen hakemukseen on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista.
Tiivistelmä:
Selkeytä idea, Alustava keskustelu asiantuntijoiden kanssa (Business Helsinki tms), Selvitä kysyntä ja tee markkinasuunnitelma, Mieti patentit ja suojaus (IPR-asiat), Prototyypin rakentaminen ja palautteen kerääminen, Rahoitustarpeen arviointi, Pitchin tekeminen, Rahoitushakemuksen tekeminen.
Tekijät: Miikka Aaltonen ja Ville Rokala
Kuvitus: Mia Savonen