fi
en
sv
Torstaina 23. huhtikuuta vietettiin Maailman Henkisen Omaisuuden päivää IP-Day teematapahtumassa Helsingin Hankenilla. Tapahtuman järjestäminen on vuotuinen perinne ja päävastuu sen järjestämisestä on PRH:lla (Patentti- ja rekisterihallitus) ja tällä kertaa järjestelyissä oli mukana myös IPRUC (IP University Center) sekä Keksintösäätiö. Tapahtuman alkuperäinen toimeenpanija on WIPO (World Intellectual Property Organization), joka on YK:n alainen Kansainvälinen Aineettoman Omaisuuden Järjestö, joka pitää päämajaansa Genevessä. Virallisesti IP-päivää vietetään 26. huhtikuuta mutta koska se osui sunnuntaille vietettiin Suomen tapahtumaa hieman etuajassa. Samanlainen käytäntö oli myös monissa muissa maissa. IP-päivällä on aina jokin erityisteema ja tällä kertaa se oli ‘Urheilu ja Liiketoiminta’. Tapahtumassa siis keskityttiin erilaisten Urheiluun liittyvien toimijoiden urheilubrändäykseen ja urheilubrändeihin liittyviin tekijänoikeuksiin ja aineettomiiin oikeuksiin. Samankaltaisia tapahtumia järjestetään myös lukuisissa muissa maissa kansainvälisesti.
Oma aamuni alkoi jo varhain Tampereelta ja siirryin sitten junamatkan jälkeen Helsingin aurinkoisessa mutta hieman viileässä aamussa Arkadiankadulle ja Hankenille, jossa tapahtuma järjestettiin. Tapahtuman juontamisesta vastasi Olli Ilmarinen ja minun lisäksi paikalla oli järjestelyistä vastaamassa Auri Vainio IPRUC:sta, joka on siis IP-ja IPR-asioihin erikoistunut yliopistokeskus, joka toimii Helsingin yliopiston tiloissa Economicum-rakennuksessa. Tapahtumassa oli 39 osallistujaa paikan päällä ja verkossa Teamsissa oli 40 osallistujaa. Tapahtuma järjestettiin siis Hankenilla Arkadiankadun Futurum-salissa ja verkossa Teamsissa.
IP-päivän aloituspuheenvuoron piti online WIPO:n pääjohtaja Daren Tang. Tästä siirryttiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pääjohtaja Antti Viskarin live-tervehdykseen niin ikään Teamsin kautta.
Paikan päällä olleiden puhujien esitykset aloitti IPRUC:in Auri Vainio, joka kertoi lähinnä IPRUC:in toiminnasta ja instituutin rakenteesta. IPRUC:lla, IPR University Center Association ry, on 37 suomalaista organisaatiota jäsenenä ja 9 suomalaista korkeakoulua kumppaninaan. Näiltä toimijoilta kerätyillä jäsenmaksuilla IPRUC osarahoittaa toimintaansa. IPRUC:n keskeisiä toimintamuotoja ovat verkkokoulutuksen järjestäminen ja heiltä löytyy 15 verkkokurssia ja 30 maksutonta webinaaria liittyen IP- JA IPR-asioihin. Lisäksi he järjestävät kansainvälisiä konferensseja ja muita tapahtumia sekä tekevät opetusyhteistyötä. IPRUC järjestää myös rahoitushakuja sekä tutkimus- ja koulutushankkeita sekä on mukana IP-ja IPR-asioihin liittyvän koulutuksen kehityksessä. IPRUC tekee myös tiedon levitykseen liittyvää työtä IPR-asioissa ja julkaisee sen tiimoilta omaa IPRINFO-lehteä ja IPRINFO-tiedotetta. Myös aktiivinen toiminta sosiaalisessa mediassa kuuluu IPRUC:in toimenkuvaan. IPRUC pyrkii myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä IPR- ja IP-asioiden tunnetuksi tekemiseen.
Seuraavaksi puheenvuoron sai Ilkka Vuorenmaa, Leckle Oy:stä. Vuorenmaa kävi varsin informatiivisessa esityksessään läpi IP- ja IPR-asioita ja niiden merkitystä urheilussa. Vuorenmaan esitys oli otsikoltaan ‘Johdanto aineettomien oikeuksien merkitykseen urheilussa’. Esityksen mottoni oli, että ‘’Urheilun arvo ei synny kentällä vaan oikeuksissa sen ympärillä’’. ‘’Kun mietitään moderneja urheilutilaisuuksia, niiden suurimmat tulot eivät tule lipunmyynnistä, vaan lähetysoikeuksista, sponsoroinnista ja lisensoinnista’’. Kaikki nämä ovat aineettomia oikeuksia. Urheilutapahtumat ja etenkin kaupallisten urheiluseurojen, kuten Veikkausliiga- ja Liigaseurat Suomessa, toiminta on täynnä aineettomia oikeuksia. Seuraava esitys on lainattu Ilkka Vuorenmaan Powerpoint-esityksestä.
Tekijänoikeudet
Ottelulähetykset ja highlightit
Valokuvat
Suoritukset
Peli itsessään?
Lähetysoikeudet
Viipalointi (territoriaalisesti, ajallisesti ja alustakohtaisesti) / ekslusiivisesti
Tavaramerkit ja brändi
Seurat, liigat, tapahtumat, urheilijat
Fanituotteet
Ambush marketing?
Urheilijan henkilöoikeudet
Nimi, kuva, ääni
EU: Sopimukset, ™-Tavaramerkit, tietosuoja, kansalliset oikeudet
USA:ssa right of publicity
Vuorenmaan mukaan ‘’urheilun arvo taloudellisessa mielessä syntyy immateriaalioikeuksien ekosysteemissä’’. Liiga, esimerkiksi Veikkausliiga, Valioliiga tai NHL, omistaa kilpailun rakenteen ja seura omistaa brändin. Pelaaja omistaa (osittain) itsensä ja media ostaa lähetysoikeudet. Sponsorit ostavat näkyvyyden. ‘’Arvo syntyy kontrollista ja ekslusiivisuudesta.’’ Jos oikeutta ei voi kontrolloida, sitä ei voi tehokkaasti kaupallistaa.
Euroopan tasolla ja toki myös globaalisti on monenlaisia haasteita ja jännitteitä liittyen urheiluun ja siihen liittyviin aineettomiin oikeuksiin.
Bosman-sopimus oli merkittävä EU-tason sopimus, joka vaikutti merkittävällä tavalla pelaajien vapaaseen liikkuvuuteen EU:n sisällä luoden myös Euroopan urheilumarkkinasta entistä enemmän sisämarkkinan. Tämä päätös muutti pelaajien siirtomalleja ja sitä tapaa miten siirtokorvauksia tarvitsee maksaa. Tämä vaikutti myös pelaajien työoikeuksiin ja immateriaalioikeuksiin.
Eurooppalaisessa jalkapallon Super Leaguessa oli kyse kilpailuoikeuteen ja monopoliin liittyvistä kysymyksistä ja siitä kuka kontrolloi kilpailua. Tämä esimerkki osoittaa kuinka IP on valtaa. Toistaiseksi Super League ei ole toteutunut johtuen paljolti sen ulkopuolisten seurojen vastustuksesta ja myös jalkapallo yleisön vastustuksesta johtuen.
Tapaus Premier League ,‘Karen Murphy-tapaus’, toimii esimerkkinä territoriaalisesta lisensioinnista ja Euroopan Unionin sisämarkkinahaasteesta. Tämä asettaa ekslusiivisuudelle painetta.
Urheiluun liittyviin immateriaalioikeuksiin liittyy siis monenlaisia haasteita. Tulevaisuudessa keskeisiä kysymyksiä tulee olemaan esimerkiksi se, kuka omistaa pelidatan kun otteluista kerätyn datan määrä on lisääntynyt. Tässä vastakkain asettuvat etenkin liigat ja vedonlyönti- sekä datayhtiöt. Myös AI, tekoäly, asettaa omat haasteensa muun muassa automaattisten highlightien sekä synteettisen sisällön muodossa. Sisältöön ja mediafragmentaatioon liittyvät ongelmat keskittyvät streamingiin eli lähestysten suoratoistoon sekä territorialisuuden murenemiseen. Oman kysymyksensä asettaa pelaajien oikeuksiin liittyvät asiat, kuten kollektiiviset sopimuksen ja ns. tähtipelaajien asema sekä image rights -rakenteet.
Seuraavana esitysvuorossa ennen taukoa ja tarjoiluja oli Subsoccerin Jarno Saarinen esityksellään ‘Soccer. Reinvented’. Eritoten keksijäksi itsensä tituleeraava Saarinen esitteli Subsoccer pöytäjalkapallo-innovaatiotaan, johon liittyy sekä itse peli että tuote, Subsoccer-pelipöytä. Subsoccerista on Keksintösäätiöllä tulossa myös erillinen artikkeli, joten pyrin tässä esittelemään varsin tiivistetysti Saarisen esityksen sisällön.
Subsoccer™ on keksintö, jonka suunnittelu ja toteutus on lähtenyt käyntiin Tampereen Hervannasta mutta varsinainen innovaatio on tehty Espanjan Torreviejassa Saarisen lomamatkalla. Saarinen oli keksinyt tämän pelin ja pelipöydän hotellin tai loma-asunnon terassilla laittamalla yhteen pöydän ja kaksi tuolia ja laittamalla niihin verkot. Tästä sitten kehitettiin Subsoccer-tuote; pelipöytä, pelimatto ja omanlaisensa pelipallo, jota on myyty muun muassa Amazonin ja oman verkkokaupan kautta jo yli kahdeksaankymmeneen maahan. Subsoccer on Saarisen kertoman mukaan saanut yli 3 miljardia näyttökertaa sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Subsoccer turnauksia ja esittelytilaisuuksia on järjestetty UEFA:n ja FIFA:n tapahtumissa ja Subsoccer Arcade-pelejä myy Sega Amusements -yhtiö. Subsoccerin kuluttaja version on myös myynnissä maailman suurimpiin kauppaketjuihin kuuluvassa Costcossa.
Subsoccer siis yhdistää urheilulajin ja tuotteen. Saarisen esityksen mukaan Subsoccer on ‘’ainoa urheilulaji, jossa fyysinen peli yhdistyy täysin omaan globaaliin alustaan -mahdollistaen täyden kontrollin siihen, miten lajia pelataan ja miten siinä kilpaillaan’’. Tätä alustakokonaisuutta kutsutaan nimellä ‘Subsoccer World’. Myös Subsocceriin liittyy monenlaisia aineettomia oikeuksia, joita on pyritty turvaamaan käyttämällä patenttitoimiston palveluja. Yritystoiminnan ollessa näinkin kansainvälistä, on aineettomiin oikeuksiin liittyvien oikeuksien turvaaminen osaltaan myös moninainen prosessi.
Tauon ja kahvittelun jälkeen siirryttiin fitness-maailmaan ja Barry’s Finlandin Oona Hosian pitämän esityksen pariin.
Barry’s on Kalifornian Los Angelesissa alkunsa saanut fitness studio -konsepti, joka on sittemmin kansainvälistynyt ja myös Suomesta ja Helsingin Mikonkadulta löytyy yksi Barry’sin fitness studio tai premium kuntosali. Oona Hosia toimii Barry’s Finlandilla general managerina ja liikunnanohjaajana. Barry’sin tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen ja hauska kuntosali ja fitness kokemus, jossa tarjotaan myös yhteisöllisyyttä ja oma Fuel Bar, josta saa muun muassa proteiinipirtelöitä ja muita fitness-ravintotuoteita. Myös Barry’silla on otettu huomioon aineettomat oikeudet liittyen brändiin ja tavaramerkin suojaamiseen.
IP-päivän viimeinen esiintyjä oli Ilves Footballin toimitusjohtaja Risto Niklas-Salminen niin ikään kattavalla esityksellään ’Ilves -yhteisön ja brändin rakentaminen’. Tässä esityksessä käytiin läpi laajasti Ilves Footballin sekä myös jonkin verran Ilves ry:n toimintaa sekä Ilves brändiä ja siihen liittyviä aineettomia oikeuksia sekä jalkapallon ottelutapahtumaa. Ilves on yksi Suomen suurimmista urheiluseuroista ja eräs maan tunnetuimmista urheilubrändeistä. Ilveksen toiminta on varsin laaja-alaista ja se on tunnettu erityisesti jääkiekosta sekä jalkapallosta, joissa molemmissa on sekä liigajoukkueet että laaja-alaista junioritoimintaa. Ilveksellä on toimintaa myös muissa lajeissa kuten futsalissa, salibandyssä ja ringetessä. Ilveksen eri sektorit toimivat osaltaan erillisinä toimijoina kuten Ilves Hockey pyörittää jääkiekon liigajoukkuetta, Ilves Football Veikkausliiga joukkuetta sekä kakkosjoukkuetta ja Ilves ry junioritoimintaa. Osaltaan näillä eri sektoreille on myös yhteistoimintaa ja esimerkiksi omistuksia toisilta sektoreilta. Niklas-Salmisen esityksessä korostui myös IP- ja IPR-oikeuksien merkitys ja niiden suojaamiseen kiinnitetty huomio Ilveksen toiminnassa. Erityisesti jalkapallossa ja miksei osaltaan myös jääkiekossa myös kansainvälisyys korostuu, koska näissä lajeissa näkyvyyttä tulee jonkin verran myös globaalisti ja molemmissa lajeissa Ilves on osallistunut säännöllisesti myös euroturnauksiin.
Kokonaisuudessaan IP-päivä tarjosi kattavan ja mielenkiintoisen katsauksen ja tietopaketin IP- ja IPR-asioista sekä hyviä tapausesimerkkejä erilaisten urheiluun liittyen kaupallisten toimijoiden esitysten kautta. Myös osallistujia tapahtumaan saatiin hyvä määrä niin paikan päälle kuin verkossa. Kiitos vielä kaikille tapahtumaan osallistuneille!
Kirjoittaja: Miikka Aaltonen
Kuvat: (c) Patentti- ja rekisterihallitus PRH
