Kategoria: uutiset 2025

Jere Nevalainen on innovaattori, joka on kehittänyt Carrier Ant -nimisen puolustusteollisuudelle suunnatun evakuointialustan, jolla voidaan pienentää maastossa liikkumisen kustannuksia. Vuonna 2021 Nevalainen perusti Tech-Ant Oy:n kyseisen innovaation kehittämistä varten. Nevalainen on myös kehittänyt hierontalaitteen nimeltään MyHierotin, joka auttaa lihasjännityksen avaamisessa kehon omaa painoa hyödyntäen. Alla olevassa haastattelussa Nevalainen kertoo omasta motivaatiostaan lähteä innovaattorin urapolulle sekä avaa näkemyksiään suomalaisesta innovaatioyhteiskunnasta ja sen merkittävimmistä ongelmakohdista.  

1. Mikä teitä houkutteli innovaattorin ja yrittäjyyden uralla? 

Keksiminen on minulle osa arkea ja identiteettiä, ei erillinen “ammatti”. Uusien ratkaisujen pohtiminen ja ongelmien näkeminen mahdollisuuksina on ollut minulle luontaista niin kauan kuin muistan, joten innovaattorin rooliin ajautuminen oli oikeastaan aika luonnollinen kehityskulku. 

Yrityksen perustin aikanaan ELY-keskuksen konsultin suosituksesta. Jälkikäteen arvioituna se oli kuitenkin suuri virhe siinä tilanteessa: minua ei valmisteltu mitenkään siihen, mitä yrittäjyys käytännössä tarkoittaa – erityisesti taloudellisen vastuun ja sosiaaliturvan menettämisen osalta. Tämän seurauksena velkamääräni on yli kaksinkertaistunut. En siis lähtenyt yrittäjäksi “riskisijoittajana”, vaan keksijänä, joka yritti löytää ainoaa tarjolla olevaa väylää kehittää ideoitaan – ja maksoi siitä kovan hinnan. 

2. Mikä on mielestänne palkitsevinta innovaattorina toimimisessa? 

Palkitsevinta on itse keksimisprosessi: ongelman tunnistaminen, ratkaisun hahmottaminen ja se hetki, kun jokin palanen loksahtaa kohdalleen. Pidän erityisesti vaikeiden, käytännönläheisten ongelmien ratkomisesta ja siitä, että voi luoda jotain, mitä ei aiemmin ollut olemassa. 

Myös se tuntuu merkitykselliseltä, että oma työ voi parhaimmillaan helpottaa toisten arkea, parantaa turvallisuutta tai avata kokonaan uudenlaisen toimintatavan. Vaikka taloudellinen puoli ei ole omalla kohdallani vielä toteutunut toivotulla tavalla, henkinen palkinto uuden luomisesta on silti vahva. 

3. Kuinka innovatiivisena pidätte suomalaista yhteiskuntaa? 

Suomella olisi kaikki edellytykset olla todellinen innovaatioyhteiskunta: meillä on korkea koulutustaso, paljon osaamista ja tekninen infra kunnossa. Potentiaalia on, mutta järjestelmä ei mielestäni hyödynnä sitä tasapuolisesti. 

Käytännössä tuki kohdistuu pääasiassa yrityksiin, jotka ovat jo riittävän suuria tai joilla on valmiiksi sijoittajia ja resursseja. Jos et kuulu tähän joukkoon, et käytännössä saa mitään – ainoastaan laskuja ja takaisinperintää. Innovointi on Suomessa tällä hetkellä pienen etuoikeutetun ryhmän mahdollisuus, ei laajempi kansalaistaito tai aidosti avoin polku. 

Äärimmillään tilanne on se, että jos yksityishenkilö tai pienimuotoinen keksijä saa tukea, se voidaan myöhemmin periä takaisin korkojen kera, mutta varsinaista tukea pitkäjänteiseen kehittämiseen ei ole. Tällaisessa ympäristössä monen innovaattorin luova energia valuu hukkaan.

4. Mitkä ovat mielestänne innovaatio- ja keksintötoiminnan suurimmat haasteet Suomessa? 

Suurin haaste ei ole keksiminen – ideoita kyllä syntyy. Todellinen pullonkaula on toimeentulo ja turva kehitysvaiheessa. 

Kun laittaa yrityksen pystyyn keksintöä varten, menettää käytännössä sosiaaliturvansa, mutta ei vielä saa tuloja. Suomessa yksityiskeksijälle ei käytännössä ole toimivaa tukijärjestelmää. Omalla kohdallani esimerkiksi Kela lähetti takaisinperintäkirjeet niistä vähistä rahoista, joita sain elämiseen. Nyt maksan näiden päälle oikeudenkäyntikuluja ja korkoja. 

Kokemukseni perusteella Suomessa keksijä ei saa tukea, vaan lähinnä rangaistuksia: järjestelmä kohtelee innovaatiotyötä helposti “vääränlaisena toimintana”, joka katkaisee tuet, mutta ei vielä mahdollista kestävää yritystoimintaa. Tämä tekee riskin yksittäiselle innovaattorille kohtuuttoman suureksi. 

5. Miten innovaatio- ja keksintötoimintaa pitäisi mielestänne Suomessa kehittää? 

Muutos ei ole kosmeettinen, vaan rakenteellinen: nykyinen järjestelmä ohjaa passiivisuuteen ja jopa harmaisiin ratkaisuihin, mutta rankaisee niitä, jotka yrittävät rakentaa jotain uutta. 

Tarvittaisiin ainakin seuraavan tyyppisiä muutoksia: 

• Mahdollisuus kehittää keksintöä ilman pakollista yritystä alkuvaiheessa, esimerkiksi apuraha- tai stipendimallilla yksityishenkilölle. 

• Toimeentulon turva kehitysvaiheessa, jotta keksijä ei putoa tyhjän päälle heti, kun alkaa tehdä työtä ideansa eteen. 

• Selkeät ja pienimuotoiset tukikanavat varhaisvaiheeseen, joissa tukisumma on realistinen mutta byrokratia kevyt. 

• Sosiaaliturvan ja yrittäjyyden väliin joustava “turvavyöhyke”, jossa voi kokeilla innovaation kehittämistä ilman välitöntä etuuksien menetystä ja massiivista velkariskiä. 

Nykyinen suunta – jossa isoja yrityksiä tuetaan, mutta yksittäistä keksijää painetaan alas – on mielestäni tuhoisa sekä yksilötasolla että pitkän aikavälin innovaatiokyvylle. 

6. Mitä neuvoja antaisitte aloittelevalle innovaattorille/keksijälle? 

Omien kokemusteni pohjalta antaisin seuraavat neuvot: 

• Etsi ympärillesi ihmisiä, jotka ovat kulkeneet polun jo aiemmin – kokeneita innovaattoreita, ei vain yleiskonsultteja. Kuuntele erityisesti niitä, jotka ovat itse kantaneet taloudellisen riskin. 

• Suhtaudu varovaisesti julkisiin “yrittäjyyskonsultteihin”, joilla ei ole käytännön kokemusta innovaation viemisestä markkinoille. Huono neuvonta voi tulla todella kalliiksi. 

• Pidä ratkaisusi mahdollisimman yksinkertaisena ja tuotantokelpoinen versio mahdollisimman kevyenä, jotta sen toteuttaminen olisi taloudellisesti realistista. 

• Arvioi rehellisesti, tarjoaako Suomi sinulle riittävän markkinan ja tuen. Monen kannalta voi olla järkevää suunnata varhaisessa vaiheessa kansainvälisille markkinoille tai jopa rakentaa toimintaa johonkin toiseen maahan, jossa tuki innovaattorille ja markkinan koko ovat eri tasolla. 

Nämä neuvot eivät ole “kauniita”, mutta ne kumpuavat omista kokemuksistani ja siitä, miten järjestelmä kohtelee tällä hetkellä yksittäistä keksijää. 

Keksintösäätiön ohjelmistokehittäjä Pauli Hemmi on ollut merkittävässä roolissa kehittämässä Keksintösäätiön Ideajalostamo-alustaa, jolla pyritään tukemaan suomalaisia innovaattoreita muun muassa erinäisten työkalujen ja asiantuntijoiden neuvonnan kautta. Hemmi on kehittänyt Ideajalostamo-alustalle Aivo-tekoälytyökalun, joka helpottaa innovaattorien pääsyä suomalaisten korkeakoulujen palveluihin. Alla olevassa haastattelussa Hemmi kertoo Ideajalostamosta ja Aivo-työkalustaan sekä avaa näkemyksiään suomalaisesta innovaatioiminnasta, Keksintösäätiön roolista siinä sekä tekoälyn mahdollisuuksista ja haittapuolista. Hemmin tekoälyyn liittyvistä ajatuksista voi kuulla lisää hänen puheenvuorossaan Kymenlaakson Innovaatiosymposiumissa Kotkassa 4.12. 

Mitkä ovat innovaatio- ja keksintötoiminnan suurimmat haasteet Suomessa? 

Suomessa kyse ei enää ole ensisijaisesti siitä, ettei löytyisi ideoita tai kykyä innovoida, pikemminkin kyse on siitä, että idean muuttaminen toimivaksi liiketoiminnaksi on usein haastavaa. 

Tiedon ja palveluiden vaikea löydettävyys, varhaisen vaiheen resurssien puute, sekä haasteet osaamisen ja verkostojen yhdistämisessä luovat esteitä, jotka hidastavat koko innovaatiopolun alkupäätä ja aiheuttavat sen, että monet lupaavat ideat eivät koskaan saavuta kaupallistamisen vaihetta. 

Osaamista sekä tietoa on paljon, mutta sen löytäminen ja hyödyntäminen on erityisen vaikeaa tiedon hajanaisuuden vuoksi. Monet asiantuntijapalvelut jäävät kokonaan hyödyntämättä, koska innovaattorilta puuttuu työkalut niiden löytämiseen. 

Ilman selkeää ohjausta ja koottuja palvelukanavia innovaattori joutuu usein rakentamaan kehityspolkunsa itse, mikä lisää epävarmuutta ja hidastaa idean etenemistä ratkaisevissa alkuvaiheen päätöksissä. 

Kuinka tärkeänä näet Keksintösäätiön Ideajalostamo®-alustan roolin suomalaisen innovaatiotoiminnan edistämisessä? 

Ideajalostamo®-alustalla on merkittävä rooli erityisesti niille innovaattoreille, jotka ovat vasta ideointinsa alkuvaiheessa ja tarvitsevat selkeän, luotettavan ja helposti omaksuttavan tavan edetä kehitysprosessissa. 

Monelle aloittavalle innovaattorille suurin este ei ole itse idea, vaan se, etteivät he tiedä, mitä tehdä seuraavaksi tai mistä löytää oikeat palvelut. Ideajalostamo® pyrkii parsimaan tämän epätietoisuuden aukon kokoamalla yhteen ne perustyökalut, resurssit ja osaamisen, joita idean jalostaminen oikeasti vaatii. 

Lisäksi Ideajalostamo® toimii käytännön sillanrakentajana innovaattorin ja laajemman innovaatioekosysteemin välillä. Se auttaa löytämään oikeita asiantuntijoita, kumppaneita ja kehityspalveluja ilman, että käyttäjän tarvitsee tuntea ekosysteemin rakenteita entuudestaan. 

Ideajalostamo® ei siis ole pelkkä työkalu, vaan kokonaisvaltainen palvelualusta, joka tekee innovaatiopolusta saavutettavamman. Sen avulla innovaattori saa paremman mahdollisuuden viedä ideansa vaiheeseen, jossa se voidaan testata ja lopulta valmistella kaupallistamista varten. 

Kuinka merkittävänä pidät Keksintösäätiön roolia suomalaisessa innovaatiotoiminnassa? 

Keksintösäätiöllä on suomalaisessa innovaatiotoiminnassa erittäin keskeinen rooli, koska se tukee juuri sitä vaihetta, jossa monet ideat tarvitsevat eniten apua: alkuvaiheen hahmottelua ja ensimmäisten askelten ottamista. Säätiön pitkä kokemus keksintötoiminnasta tekee siitä asiantuntijan, jolla on tarjota apua erityisesti alkutaipaleella oleville innovaattoreille. 

Säätiö toimii myös riippumattomana ja puolueettomana toimijana, mikä lisää sen luotettavuutta innovaatioekosysteemissä. Se pystyy yhdistämään innovaattoreita, ammattikorkeakoulujen palveluja, asiantuntijoita ja rahoittajia tavalla, joka voisi olla yksittäiselle kehittäjälle vaikeaa. 

Lisäksi Keksintösäätiö panostaa työkaluihin, jotka tekevät innovaatiopolusta selkeämmän ja saavutettavamman. Ideajalostamo®-alusta ja erilaiset työkalut, joita Keksintösäätiö kehittää jatkuvasti ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten säätiö edistää suomalaista innovaatiotoimintaa ja auttaa ideoita pääsemään lentoon. 

Kuinka tärkeänä näet tekoälyn luomat mahdollisuudet suomalaisen innovaatiotoiminnan edistämisessä? 

Tekoälyllä on merkittävä rooli suomalaisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä, sillä se pystyy purkamaan monia pullonkauloja erityisesti tiedonhaussa sekä palvelujen löytämisessä. Tekoäly tuo näihin prosesseihin nopeutta, selkeyttä ja ennen kaikkea kyvyn yhdistää asioita, joita käyttäjältä voisi jäädä huomioimatta. 

Samalla tekoälyllä on valtava potentiaali toimia innovaattorin henkilökohtaisena apuvälineenä, eräänlaisena aina saatavilla olevana keskustelukumppanina, joka auttaa jäsentämään ajatuksia ja kysymään oikeita kysymyksiä silloin, kun suunta ei ole vielä selvä. Varhaisessa vaiheessa innovaattorit kaipaavat usein tukea idean sparraamiseen ja vinkkejä siihen mihin suuntaan pitäisi edetä seuraavaksi. Näissä tehtävissä tekoäly voi tarjota sekä näkökulmia että oikeanlaisia kysymyksiä, jotka auttavat kehitystyötä etenemään. 

Onko tekoälyllä merkittäviä haittapuolia? 

Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös selkeitä puutteellisuuksia, jotka ovat tärkeää tunnistaa, jotta teknologiaa osataan käyttää vastuullisesti. Yksi keskeisimmistä riskeistä liittyy virheelliseen tai harhaanjohtavaan tietoon. Jos tekoälyä käytetään ilman että sen vastaukset ovat kiinnittyneet alkuperäiseen lähdeaineistoon, se voi tuottaa vastauksia, jotka eivät perustu todellisiin faktoihin. 

Tämän vuoksi esimerkiksi RAG-pohjainen tekoäly, eli systeemi, joka käyttää ulkoista tietopankkia on huomattavasti turvallisempi, koska se pystyy tarkistamaan oman vastauksensa todenperäisyyden alkuperäisestä lähteestä. Näin tekoäly pystyy antamaan aina faktoihin pohjautuvaa tietoa ja linkittämään vastauksen tarkistettaviin alkuperäislähteisiin. 

Lisäksi on hyvä tiedostaa riski liiallisesta teknologiariippuvuudesta. Innovaatiotyössä korostuvat yhä luovuus, intuitio ja kyky tehdä omia johtopäätöksiä, tekoäly ei pysty korvaamaan näitä taitoja, vaikka se onkin hyvä työkalu monessa muussa kehittämisen vaiheessa. Tekoäly on vahva apuri tiedon järjestämisessä ja ideoiden sparraamisessa, mutta huono paikkaamaan niitä inhimillisiä näkemyksiä ja luovia hyppäyksiä, joista todelliset innovaatiot syntyvät. 

Voitko kertoa hieman luomastasi AMK-tekoälytyökalusta ja sen hyödyistä innovaattoreille? 

AIVO-tekoälytyökalun tavoitteena on helpottaa innovaattorien pääsyä suomalaisiin ammattikorkeakoulujen palveluihin, jotka ovat usein erittäin arvokkaita ja hyödyllisiä innovaatiokehityksessä, mutta vaikeasti löydettäviä korkeakoulusivujen laajuuden takia. 
 
Ammattikorkeakoulut tarjoavat valtavan määrän asiantuntijuutta, laboratorioita, testauspalveluja, projektimahdollisuuksia ja yhteistyökanavia, mutta monelle innovaattorille nämä jäävät kokonaan näkymättömiksi juurikin tiedon hajanaisuuden vuoksi. 

Työkalu ratkaisee tämän tuomalla palvelut helposti löydettäviksi tekoälyn avulla. Se hyödyntää semanttista hakua ja RAG-mallia löytääkseen käyttäjän kysymykseen täsmällisiä linkkejä ja kuvauksia suoraan ammattikorkeakoulujen sivuilta. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hakeminen onnistuu semanttisesti samanlaisilla sanoilla, jolloin hakutermin ei tarvitse täsmätä vaan oikeat tiedot löytyy merkityksen eikä pelkän sanamuodon perusteella.  RAG-malli varmistaa lisäksi, että vastaukset perustuvat todellisiin lähteisiin, jolloin käyttäjä saa sekä täsmällistä että luotettavaa tietoa yhdellä kysymyksellä. 

Innovaattori ei siis tarvitse ennakkotietoa siitä, mitä palveluja on olemassa tai millä termeillä niitä pitäisi etsiä, riittää, että hän kuvaa oman tarpeensa ja tekoäly muuttaa nämä tarpeet oikeiksi hakutermeiksi ja etsii hyödyllisen tiedon sekä linkit ilman vaivaa. 

Lopputuloksena AIVO-tekoälytyökalu madaltaa kynnystä hyödyntää suomalaisen korkeakoulukentän palveluja ja tuo tärkeät resurssit lähemmäksi varhaisvaiheen kehittäjiä juuri siihen hetkeen, jossa oikean asiantuntijan tai oikean testipolun löytyminen voi ratkaista koko innovaation etenemisen. 

Keksintösäätiön kuukausittain yrittäjille ja innovaattoreille järjestämät aamiaiswebinaarit jatkuvat. Keskiviikkona 10.12. klo 8.30–9.30 (Google Meet) webinaarin aiheena on Patenttihakemuksen laatimisen vaiheet.

Puheenvuorossaan patenttiasiamies Kristian Luoto esittelee keksinnön matkan patentiksi. Esityksessä käydään läpi mm. patenttihakemuksen sisältöä ja sovellusmuotoja. Patenttiasiamies antaa käytännön esimerkkejä ja vinkkejä patenttihakemuksen kirjoittamiseen.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Webinaari on maksuton. Tervetuloa.

Tammikuussa (14.1.) järjestettävän webinaarin aiheena on Keksintösäätiön palvelut.

Keksintösäätiön järjestämät aamiaiswebinaarit toteutetaan yhteistyössä
Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille sekä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeiden kanssa.
Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.

Mitä on luova, aineeton pääoma (Intellectual Property, IP) ja millä tavoin IPR suojauksia voi ja kannattaa hyödyntää luovilla aloilla?

• Millaisia suojauksia oman työn tuotokset voivat saada, miten niitä voidaan ihan oikeasti käyttää ja mitä kaikki tämä maksaa?
• Ylittyykö tekijänoikeuden teoskynnys?
• Miten hallitaan softakehittämisen lisenssiviidakko?
• Miten suojataan tietokanta?
• Millä keinoin taiteellisen, luovan työn tuotoksia kannattaa suojata? 

Ilmoittaudu webinaariin ja tule kuulemaan ja esittämään kysymyksiä asiantuntijalle. 

Ajankohta: 17.11.2025 klo 13.00-14.00

Ilmoittautua voi täältä: https://tapahtumat.cursor.fi/attend/7Mp9L

Asiantuntijana Juhani Talvela, Keksintösäätiö   

Tervetuloa mukaan!

Webinaari järjetetään yhteistyössä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeen, Keksintösäätiön ja Kouvola Innovationin kanssa ja on tarkoitettu Kymenlaakson ja Loviisan yrityksille ja alueellemme yritystoimintaa suunnitteleville.

Muutokset mahdollisia. 

Tänä syksynä jo kolmatta kertaa järjestetty IdeaKymi tuotti 73 kilpailuehdotusta viiteen eri
sarjaan ympäri Kymenlaaksoa.

Eniten kiinnostusta herätti Keksinnöstä liiketoimintaa -sarja, johon saapui peräti 43 ideaa.
Myös muihin sarjoihin saatiin kilpailuehdotuksia.

– Idealla alkuun (opiskelijat) – 11 kilpailuehdotusta.
– Kasvava idea (koululaiset) – 4 kilpailuehdotusta.
– Vastuullinen tulevaisuus – 9 kilpailuehdotusta.
– Rakennettu ympäristö – 6 kilpailuehdotusta.

Seuraavaksi IdeaKymi-kilpailun tuomarit aloittavat kilpailuehdotusten arviointiprosessin
Kilpailun tuomaristoon kuuluu kymmenkunta henkilöä, jotka ovat liikkeenjohdon,
yrittäjyyskoulutuksen sekä yrityskummien edustajia. Sen jälkeen kokoontuva arviointiraati
päättää tuomareiden arvioinnin perusteella palkinnoista ja kunniamaininnoista.

IdeaKymi-kilpailu huipentuu Kotkassa Merikeskus Vellamossa torstaina 4. joulukuut
järjestettävään Innovaatiosymposiumiin. Ilmoittaudu mukaan ja tule juhlistamaan
Kymenlaakson kekseliäimpiä ideoita – ilmoittautuminen auki 30.11. asti Xamkin nettisivuilla.
https://www.xamk.fi/tapahtuma/kymenlaakson-innovaatiosymposium/

Tervetuloa mukaan torstaina 4. joulukuuta Merikeskus Vellamoon Kotkaan, kun siellä
järjestetään tämän syksyn Innovaatiosymposium – innovaatiokehityksen ja luovan
yrittäjyyden juhla.

Tänä vuonna juhlistamme kymenlaaksolaista kekseliäisyyttä, innovaatiotoimintaa ja
tulevaisuuden liiketoimintaa.

Päivän ohjelmassa:
-Työpajoja, verkostoitumista, puheenvuoroja muun muassa tekoälystä ja luovuudesta.
-IdeaKymi-kilpailun palkintojenjako – tule kuulemaan, mitkä kilpailuehdotukset loistivat
tänä vuonna.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.11 täällä. Tule oppimaan ja inspiroitumaan siitä, millaisia innovaatioita ja tulevaisuuden tekijöitä Kymenlaaksosta kasvaa. 

Vuoden 2025 Apu+Raha-haku on sulkeutunut uusilta hakijoilta. Tuomaristo valitsee seuraavaksi 20 lupaavinta ideaa, joita voi parannella annetun palautteen perusteella. Kilpailun voittajat julkistetaan 12.12.2025. Tämän vuoden hakukierroksessa painottui tietotekniikkaan liittyvät innovaatiot, erityisesti tekoälyn ja ohjelmistosovellutusten saralla. Melkein puolet hakijoista olikin ilmoittanut teknologian omaksi ydinosaamisekseen. Myös muihin toimialoihin (kuten kuljetukseen, puolustusteollisuuteen ja rakentamiseen) liittyviä hakemuksia jätettiin kiitettävä määrä. Yhteensä hakemuksia tuli 100 kappaletta. Hieman yli neljännes hakemuksista tuli yrityksiltä ja loput yksityishenkilöiltä. 

Hakemuksia tuli eniten pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta, joissa onkin huomattava määrä innovaatiotoimintaa (esim. korkeakouluja, yritystoimintaa ja teknologian kehitystä). Hakijoiden asuinpaikoissa korostuivat myös muun muassa Varsinais-Suomi, Savo, Satakunta ja Kymenlaakso. Kilpailun markkinointia toteutettiin valtakunnallisen sosiaalisen median markkinoinnin lisäksi myös fyysisellä mainoskampanjalla Jyväskylässä, Tampereella ja Espoossa. Fyysisten julisteiden lisäksi Apu+Raha-juliste oli esillä Tampereen yliopiston digitaalisilla infonäytöillä. Apu+Raha-kilpailu oli myös esillä Tampereen Keksintömessuilla. Nämä tekijät ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa ainakin Pirkanmaan vahvaan edustukseen hakijatilastoissa. Yliopiston intranetin kautta kilpailu sai näkyvyyttä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistoissa. 

Huomattava enemmistö kilpailuun osallistujista haluaa Suomen ulkopuolisille markkinoille. Vain hieman yli viidennes hakijoista haluaa pysytellä kotimaisilla tai alueellisilla markkinoilla, kun taas esimerkiksi globaalit markkinat ovat tähtäimessä yli 40 % hakijoista. 

Noin kaksi kolmasosaa hakijoiden innovaatioista oli edennyt ainakin prototyyppivaiheeseen. Idea-asteella oli kolmannes innovaatioista. 

Nämä tilastot on koonnut Keksintösäätiön vaikuttavuusasiantuntija Miikka Aaltonen. 

Keksintösäätiö järjestää kuukausittain aamiaiswebinaarien sarjan yrittäjille ja innovaattoreille.

Ensimmäisen webinaari järjestetään keskiviikkona 12.11. klo 8.30–9.30 (Google Meet) ja sen aiheena on
Tekoälytyökalu asiantuntijoiden ja innovaatioiden yhteensovittamisessa.

Keksintösäätiön ohjelmistokehittäjä Pauli Hemmi esittelee puheenvuorossaan ”Asiantuntijainnovaatio matching” -työkalun toimintaperiaatteet. Työkalu tukee innovaatioprosessia yhdistämällä oikeat asiantuntijat oikeisiin hankkeisiin. Sen avulla voidaan tunnistaa osaajat ja muodostaa dynaamisesti toimivia tiimejä. Työkalu tekee innovaatioprosessista nopeamman, tarkemman ja paremmin skaalautuvan, mahdollistaen onnistuneempien ratkaisujen syntymisen.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Webinaari on maksuton. Tervetuloa.

Tulossa: Joulukuussa (10.12.) järjestettävän webinaarin aiheena on patenttihakemuksen laatimisen vaiheet.

Keksintösäätiön järjestämät aamiaiswebinaarit toteutetaan yhteistyössä
Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille sekä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeiden kanssa.
Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamaa.

Kaivotohtori Oy on yritys, joka tarjoaa juomavesikaivohuoltoja, kaivotarvikkeita ja kaivoteknisiä ratkaisuja. Yksi sen innovaatioista, biovesisuodatin ja vesi-indikaattorikonsepti, vastaa useisiin vedenpuhdistukseen liittyviin haasteisiin. Yrityksen toimitusjohtajan Matti Makon mukaan innovaation keskeisimmät hyödyt ovat “maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntajätevesien osalta nykyisin, joko hankalasti ja/tai kalliisti hoidettavien tai kokonaan tällä hetkellä hoitamattomien hule- ja suotovesien suodatus edullisesti, kemikaalivapaasti ja ympäristöystävällisesti.” Kyseinen innovaatio myös poistaa vedestä sameutta ja muita partikkeleita. Kuten Mako huomauttaa, Suomen vesistöjen ja Itämeren on todettu tummentuneen valuma-alueilta kertyvän partikkelimassan kasvun johdosta. Mako tähdentää myös, että innovaatio kykenee tehokkaasti suodattamaan mikromuovia ja poistamaan vedestä bakteereita ja patogeenejä. 

Makon mukaan “käsillä olevan konseptin skaalautuvuus ja mukautuvuus mahdollistaa sille laajan segmentoinnin eri asiakasryhmiin alkaen maa- ja metsätalouden sekä vesihuollon tarpeista teollisuuden kautta aina kuluttaja-asiakkaisiin saakka.” Mako luonnehtii innovaatiota hyvin skaalautuvaksi ja mukautuvaksi koon, mallin ja muodon suhteen, ja se on useimmiten liitettävissä jo olemassa olevaan suodatusprosessiin. Inspiraation innovaation luomiseen Mako sai vuoden 2024 syksyllä “pohtiessani erilaisia vedenpuhdistuksen ja veden laadun seurannan tapoja.” Erityisesti mikromuoviongelmaan tutustuessaan hän huomasi, että “mikro-/nanokokoisten muovipartikkelien suodattamiselle on maailmanlaajuinen tilaus.” 

Makon mukaan innovaatiotoiminnassa on palkitsevaa “tunne huomata, että oma – ehkä vaatimattomana ideana alkanut ratkaisu yhtä yksittäistä ongelmaa varten – alkaa kasvaa muuntuen vähitellen laajemmaksi innovaatiokokonaisuudeksi tai -konseptiksi.” Mako kokee, että verkostojen ja yritys- tai ystävätiimien ylläpitäminen on innovaatiotoiminnassa erittäin hyödyllistä. “Tiimi tai kontaktiverkosto, joka tukee ja haastaa innovaattoria, antaa uusia ideoita, pohtii innovaation toiminta-/menestymismahdollisuuksia, jne., saattaa olla jopa innovaatiotoiminnan edellytys”, Mako kiteyttää näkemyksiään. 

Suomalaiseen innovaatiotoimintaan liittyy kuitenkin Makon mukaan erinäisiä haasteita ja ongelmakohtia, jotka pitäisi ratkaista innovaatiotoiminnan ja –kulttuurin kehittämiseksi. Edistyneemmän innovaatiokulttuurin luomiseksi pitäisi Makon mukaan tehdä merkittäviä koulutuksellisia toimenpiteitä. “Innovatiivisuuden ja keksintötoiminnan voisi erittäin helposti liittää osaksi perusopetusta monien oppiaineiden osalta heti alaluokilta lähtien. Suomalainen yhteiskunta ei kokonaisuutena – juhlapuheita ehkä lukuun ottamatta – ole erityisen innovatiivinen”, Mako tuumaa. 

Mako nostaa esille myös innovaatio- ja keksintötoimintaan liittyvien tukitoimien puutteellisuuden Suomessa. Makon mukaan näissä tukitoimissa ei usein huomioida testausvaiheeseen liittyviä kuluja, jotka voivat olla huomattavia. Innovaatioiden myyntiin ja markkinoille saattamiseen ei ole olemassa tukitoimia, vaikka ne Makon mukaan olisivat “innovaation kehityskulkuun liittyvinä helposti liitettävissä osaksi innovaation kehityskaarta – alkaen keksinnöstä ja päätyen (yleensä testauksen kautta) markkinoilla olevaksi valmiiksi tuotteeksi/palveluksi.” 

Mako näkee myös merkittävänä innovaatiotoiminnan testaamiseen, tuotteistamiseen, markkinointiin ja myyntiin liittyvän kehitystyön. “Keksijä ja innovaattori jää juuri edellä mainituissa kohdissa usein yksin ja vain harvalla innovaattorilla on tietoa, osaamista ja aikaa toimia kaikilla kyseisillä sektoreilla”, Mako toteaa. Näin ollen Makon mukaan Suomessa voitaisiin luoda eri sektoreiden osaajista alueellisia tietopankkeja, jotka olisivat innovaattorien käytettävissä huokeasti ja matalalla kynnyksellä. 

Kaivotohtori Oy:stä voi lukea lisää täältä.

Mitä jokaisen yrittäjän olisi hyvä tietää aineettomasta omaisuudesta ja immateriaalioikeuksista liiketoiminnassa?   

Webinaarissa IPR-lakimies Maunu Korpela käy läpi yritystoiminnassa yleisimmin käytettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia, yrityssalaisuuden hallintaa ja IPR-strategioita ja avaa niiden merkitystä käytännönläheisesti.

Saat tietoa IP- ja IPR:n suojaamisesta ja tehokäyttöä idea-asteelta eteenpäin aina suojattuun innovaation asti. Tilaisuus järjestetään 10.11.2025 klo 13-14.

Asiantuntijana Maunu Korpela, LL.lic. (IPR)

Muutokset mahdollisia. 

Ilmoittautumiset täältä.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeen, Keksintösäätiön ja Kouvola Innovationin kanssa ja on tarkoitettu Kymenlaakson ja Loviisan yrityksille ja alueellemme yritystoimintaa suunnitteleville. Se järjestetään osana Ideajalostamo Kymenlaakso -hanketta.