Mitä jokaisen yrittäjän olisi hyvä tietää aineettomasta omaisuudesta ja immateriaalioikeuksista liiketoiminnassa?
Keksintösäätiön aamiaiswebinaari innovaattoreille ja yrittäjille järjestetään keskiviikkona 15.4.2026 klo 8.30–9.30 (Google Meet).
Webinaarissa IPR-lakimies Maunu Korpela käy läpi yritystoiminnassa yleisimmin käytettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia, yrityssalaisuuden hallintaa ja IPR-strategioita ja avaa niiden merkitystä käytännönläheisesti. Saat tietoa IP- ja IPR:n suojaamisesta ja tehokäyttöä idea-asteelta eteenpäin aina suojattuun innovaation asti.
Maailman aineettomien oikeuksien päivä kokoaa urheilun ja liiketoiminnan asiantuntijat Helsinkiin 23.4.2026
Maailman aineettomien oikeuksien päivää vietetään Suomessa torstaina 23. huhtikuuta 2026 Helsingin Hanken School of Economicsin Futurum-salissa urheilun teemalla. Tapahtuma tuo yhteen asiantuntijoita, yrittäjiä ja keksijöitä keskustelemaan aineettomien oikeuksien merkityksestä urheilussa ja siihen liittyvässä liiketoiminnassa.
Iltapäivän aikana kuullaan näkemyksiä niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä toimijoilta sekä konkreettisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat hyödyntäneet aineettomia oikeuksia liiketoimintansa kehittämisessä. Ohjelmassa käsitellään muun muassa innovaatioiden suojaamista, brändin rakentamista sekä urheilualan liiketoimintamahdollisuuksia.
Tapahtuma tarjoaa osallistujille mahdollisuuden oppia, inspiroitua ja verkostoitua sekä syventää ymmärrystä siitä, miten aineettomat oikeudet tukevat urheiluun liittyvää liiketoimintaa.
Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa ja se on maksuton, mutta siihen vaaditaan ennakkoilmoittautuminen alla olevan linkin takaa
Laura Hahkala toimii Keksintösäätiön ensimmäisenä palvelumuotoilijana ja toisena naispuolisena projektipäällikkönä, tällä hetkellä Ideajalostamo Kymenlaakso –hankkeessa. Hahkala on tehnyt säätiöllä myös asiakaskokemuksen kehittämistä ja käyttöliittymäsuunnittelua. Alla olevassa haastattelussa Hahkala kertoo työstään Keksintösäätiöllä, näkemyksiään naisten asemasta innovaatioalalla ja opinnäytetyöstään, jossa pyritään selvittämään, kuinka säätiöorganisaatiota voisi kehittää palvelumuotoilun keinoin.
Toimit Keksintösäätiöllä palvelumuotoilun erityisasiantuntijana. Millaisia tehtäviä kyseinen työ pitää sisällään?
Palvelumuotoilu nimensä mukaisesti keskittyy palveluiden muotoiluun ja sitä kutsutaan myös käyttäjälähtöiseksi kehittämiseksi. Käyttäjälähtöinen kehittäminen on terminä helpommin lähestyttävä, koska se ei ole ajattelu- ja toimintatapana sidottu mihinkään tiettyyn alaan. Eli muotoillaan palveluita ensisijaisesti käyttäjien tarpeista käsin.
Säätiöllä olen hyvin päässyt vaikuttamaan oman työni sisältöön, joten olen pyrkinyt osallistumaan kaikkeen, mikä auttaa ymmärtämään käyttäjien kokemuksia palvelussa sekä muita tekijöitä, joilla on vaikutusta palveluun. Sekä tietysti, miten palveluita kehitetään käyttäjien kokemukset ja omat resurssit huomioiden.
“Palvelumuotoiluun sisältyy vahvasti asioiden näkyväksi tekemisen periaate”
Käyttäjälähtöinen kehittäminen perustuu käyttäjätutkimukseen. Käyttäjätutkimuksen avulla kerättävä käyttäjäymmärrys ja empatia ovat palvelumuotoilijan tärkeimmät työkalut. Kehittäminen perustuu siis tutkittuun tietoon, ei oletuksiin. Keskeistä palveluiden muotoilemisessa on ymmärtää asiakkaan tarpeet ja olosuhteet, hänen työnsä tavoite ja tunnistaa mahdollisia esteitä tavoitteeseen pääsemiseksi. Hyvä palvelu tuottaa jonkin muutoksen, joka auttaa palvelun käyttäjää pääsemään tavoitteeseensa.
Palvelun pitäisi tuottaa asiakkaalle hyvä kokemus, koska palvelun hyöty ja arvo rakentuvat nimenomaan käyttäjän kokemuksesta. Palvelu ei ole mikään fyysinen tuote, joten palvelun käyttökokemukseen liittyy aina vuorovaikutus palvelun tarjoajan kanssa. Vuorovaikutusta tapahtuu fyysisten palveluiden lisäksi myös verkkoalustoilla. Eli palvelu rakentuu näistä kosketuspisteistä, jotka seuraavat toisiaan. Niitä pisteitä voidaan suunnitella, kehittää ja niiden avulla voidaan rakentaa asiakkaalle kokonaisvaltainen palvelupolku tai -polkuja. Polkujen avulla muotoillaan kokemuksia.
Lisäksi palvelumuotoiluun sisältyy vahvasti asioiden näkyväksi tekemisen periaate. Asioita tehdään näkyväksi, mm. tutkimalla ja viestimällä niistä erilaisilla tavoilla. Asioiden sanoittaminen ja viestiminen ymmärrettävällä, mutta oivalluttavalla tavalla, on keino ymmärryksen sekä empatian lisäämiselle eli muutoksen aikaansaamiselle.
Palvelumuotoilijan työ on kokonaisvaltaista, joten aktiivinen mukanaolo projekteissa on kartuttanut kokonaiskuvaa niin innovaatioalasta, keksijöistä kuin säätiönkin roolista tässä ekosysteemissä.
Toimit myös Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeen projektipäällikkönä. Mitkä ovat Ideajalostamon merkittävimmät hyödyt innovaattoreille ja keksijöille?
Ideajalostamo-palvelulla tavoitellaan muutosta ensisijaisesti varhaisen vaiheen ideoiden liikkeelle saamisessa. Sen avulla pyritään lisäämään innovaattoreiden ja keksijöiden omia valmiuksia ideoiden kehittämisessä, jotta ideat voisivat kasvaa innovaatioiksi ja vaikka toimeentulon lähteeksi.
Ideajalostamosta saa konkreettista apua idean kehittämiseen; työkaluja ja tietosisältöjä, verkostoja. Ideajalostamo auttaa hahmottamaan innovaatiokehittämisen kokonaisuuden, mutta se myös tuo työvälineet ja osaamisen kaikkien saataville. Ideajalostamo lisää yhdenvertaisuutta ja palveluiden saavutettavuutta, toivottavasti sitä kautta myös auttaa monimuotoistamaan innovaatioalaa.
“Luova ajattelu on tuotu vahvasti osaksi innovaatiokehittämisen prosesseja”
Ollaan havaittu, että usein alkuvaiheessa etenemisen kynnys on korkeimmillaan, kun tekijä on vielä kokematon. Mutta vaikka tuen tarve alussa on suurin, ei tukea tai muita resursseja ole juurikaan saatavilla tähän varhaiseen vaiheeseen. Palveluita on yleensä tarjolla vasta, kun on jo valmis innovaatio tai liiketoimintasuunnitelma. Ideajalostamo-alusta perustuu käyttäjäpolkuihin, joiden tarkoituksena on auttaa innovaattoria hahmottamaan, mitä idean kehittämisessä tulisi huomioida ja millaisilla tavoilla voi edetä kohti omaa tavoitetta. Eli on pyritty tuomaan tukea sinne, missä sitä ei vielä palvelukentän puitteissa ole.
Palveluiden ja rahoituksen saamiseksi on yleensä ylitettävä jokin kynnys, joten on tärkeää vahvistaa innovaattorin omia valmiuksia idean edistämisessä, siitä viestimisessä ja sen kehittämistarpeiden arvioinnissa – eli lisätään todennäköisyyksiä seuraavan kynnyksen ylittämiselle. Tällä tavoin Ideajalostamo täydentää palvelukentän puutteita eli tekee innovaattorin polusta hieman eheämmän selkeyttämällä suuntaa ja asettamalla askelmerkkejä. Ideoiden potentiaalin tunnistaminen paranee.
Tämän jälkeen Ideajalostamo auttaa ideoiden edistämisessä etsimällä ja tarjoamalla jatkopolkuja palvelukentältä. Eli sen lisäksi, että innovaattori oppii itse ymmärtämään ja kehittämään omaa ideaansa, niin hän voi Ideajalostamo-palvelun avulla löytää jatkokehittämiseen sopivia kumppaneita, neuvontapalveluita tai vaikka rahoituslähteitä.
Ideajalostamon on ajateltu lisäävän suomalaisten ideoiden ja innovaatioiden määrää sekä laatua, tuomalla innovaatiokehittämisen prosessit ja työkalut kaikkien saataville yhdenvertaisesti. Ideajalostamossa ideasta voi tehdä konkretiaa. Ideajalostamo Kymenlaakso -hanke on toteutettu yhdessä Xamkin luovien alojen tutkimusyksikön kanssa, joten luova ajattelu on tuotu vahvasti osaksi innovaatiokehittämisen prosesseja. Taustalla on havainto siitä, että ilman luovuutta ei synny mitään uutta.
Mikä on ollut palkitsevinta työssäsi Keksintösäätiöllä?
Työn, kuten palveluidenkin, arvo syntyy työntekijän henkilökohtaisesta kokemuksesta. Minulle merkitys syntyy siitä, että yleishyödyllisessä organisaatiossa tehdään yleisesti hyödyllisiä asioita. On ollut palkitsevaa olla osana tiimiä, jossa ollaan yhteisellä asialla. Hyvinvoiva työyhteisö ja muiden arvostaminen on tärkeää, joten pyrin aina siihen, että tiimissäni on mahdollista onnistua.
Työhyvinvoinnin ohella yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kiinnostava ja aina ajankohtainen teema. Työssäni pääsen lisäämään yhdenvertaisuutta sekä samalla disruptoimaan jumiutuneita stereotypioita, jotta entistä useammalla ihmisellä olisi pääsy palveluiden ja mahdollisuuksien äärelle. Tämä on tärkeää, jotta voimme kehittyä yhteiskuntana. Näen, että muutos voi lähteä liikkeelle ruohonjuuritasolta, meistä ihmisistä. Onhan se tosi palkitsevaa olla osana muutoksen liikkeelle laittamista. Olen päässyt rakentamaan paikkoja, joista on helpompi lähteä liikkeelle ja polkuja, joita pitkin on helpompi mennä eteenpäin.
Lisäksi voitte varmaan arvata, että kun intohimoisesta kehittäjästä on kyse, niin on vaikea sopia mihinkään valmiiseen ”muottiin”. Minulle on tärkeää, että pääsen vaikuttamaan oman työni sisältöön, koska tällöin pääsen parhaiten hyödyntämään vahvuuksiani ja toimimaan arvojeni mukaisesti. Haluan muotoilla oman tulevaisuuteni, olen utelias, haluan kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Säätiö onkin ollut itselleni kasvuympäristö, jossa olen päässyt haastamaan itseäni jatkuvasti.
“Tärkeintä on tunnistaa ideassa sekä ihmisessä lymyävä potentiaali ja löytää erilaisia keinoja sen tukemiseksi”
Konkreettisista palkitsevista hetkistä (no pun intended) tulee mieleen esimerkiksi Ideajalostamo-hankkeen päätöstapahtuma Kotkassa joulukuussa 2025. Tuossa tapahtumassa pääsin tapaamaan ihmisiä, jotka olivat osallistuneet innovaatiokilpailuun, joka järjestettiin Keksintösäätiön Satakunnan kasvualusta -hankkeessa toteutetulla digitaalisella alustalla. Ensimmäiset palkinnot jaettiin Kasvava idea -sarjassa kahdelle teini-ikäiselle tytölle ja näiden jälkeen ala-asteikäiselle pojalle. Minusta tämä oli todella koskettavaa. Kaikki ne työtunnit, jotka olen istunut yksin tietokoneen ääressä, konkretisoituivat kauniilla tavalla näiden nuorten ja lasten ideoiden näkyväksi tekemiseen.
Lisäksi pääsin samassa tapahtumassa juttelemaan Perttu Pölösen kanssa, joka kuin ikään on nuorena palkittu Keksintösäätiön kilpailussa sävelkello-keksinnöllään. Nykyään hän toimii kansainvälisesti tunnettuna puhujana, futuristina ja tietokirjailijana, jonka kirjoja löytyy usealle eri kielelle käännettynä. Tämä on hyvä esimerkki ja kuvastaa mielestäni täydellisesti sitä, että keksintöjä voi hyödyntää monin eri tavoin oman toimeentulon lähteenä ja muutoksen välineenä. Tärkeintä on tunnistaa ideassa, mutta myös ihmisessä itsessään, lymyävä potentiaali ja löytää erilaisia keinoja sen tukemiseksi. Varhaisen vaiheen ideasta ei voi vielä tietää, mihin suuntaan se lopulta etenee – tärkeintä on, että jokainen idea, mutta myös niiden keksijä, saa mahdollisuuden kasvaa. Ja tarvitsemaansa tukea siihen. On aina palkitsevaa nähdä, kun tällaista tapahtuu.
Yhteenvetona sanoisin, että on palkitsevaa, kun näkee oman työn vaikutukset inhimillisellä tasolla, uusina mahdollisuuksina ihmisten elämässä, ei vain järjestelminä tai rakenteina.
Miten naisten asemaa ja näkyvyyttä voitaisiin parantaa innovaatioalalla?
Hyvä kysymys ja itse pohdin tätä myös.
Näkyvyyttä tietysti parannetaan sillä, että tehdään näkyväksi. Sitä voisi tehdä aina tilaisuuden tarjoutuessa, oli kyse sitten kuvitus- tai sanavalinnoista tai siitä, että kenen tarpeita innovaatioalan kehittämisessä tutkitaan. Oikeastaan yksi keskeinen oivallus itselläni liittyy sukupuolisensitiivisyyteen. Onko se ratkaisu vai onko se oikeastaan osa ongelmaa? Jos sukupuoli häivytetään, niin silloin sukupuoleen liittyvät esteet innovaatioalalla ei oikein koskaan edes voi tulla näkyviksi. Ja ongelmia, joita ei nähdä, ei myöskään osata ratkoa.
Onneksi osallisuutta tehdään näkyväksi erilaisilla tutkimuksilla ja hankkeissa on aina myös naisten ja muiden aliedustettujen ryhmien aseman parantamiseen liittyviä tavoitteita. Innovaatioalan sukupuolittuneisuus on tunnistettu haaste ja sen on todettu muun muassa hidastavan talouskasvua.
Ylipäätään maailma on hengenvaarallinen naiselle jo pelkästään siitä syystä, että naiset on sukupuolena keskimäärin kaikessa suunnittelussa ja tuotekehityksessä ”häviäjiä”; Ratkaisuja ei suunnitella naisten lähtökohdista, joten ne eivät ratkaise naisten kokemia ongelmia. Itse muotoilijana ajaudun tämän pohdinnan äärelle jatkuvasti. Haluan toimia vastuullisesti ja tiedostavasti.
Se, mitä ainakin voisi tehdä, olisi ottaa naisia enemmän mukaan ja kuunnella heitä, koittaa ymmärtää naisten kokemuksia. Ratkaisut tässäkin tapauksessa löytyvät sitten, kun itse ongelma ja sen juurisyyt ymmärretään riittävän hyvin, jotta ei tarvitse tehdä oletuksia naisista, heidän kyvyistään, tarpeistaan tai esteistä.
Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että innovaatioala tarvitsee naisia. Innovaatioita ei synny yksinomaan teknisillä aloilla, vaan innovaatioita pitäisi osata tunnistaa ja edistää paljon laajemmin, kaikilla toimialoilla ja kaikenlaisiin käyttäjien tarpeisiin. On valtava menetetty potentiaali kaikkien alan toimijoiden näkökulmasta, jos naiset eivät osallistu. Yhteiskunnan tasolla hyödyttäisiin suuresti siitä, että naisten asemaa ja mahdollisuuksia osallistua innovaatiotoimintaan parannettaisiin.
“Innovaatioalalla olisi potentiaalia ratkoa aikamme isoja kysymyksiä”
Stereotyyppisestä sukupuolinäkökulmasta käsin voisi sanoa naisten erikoistuneen hoivaan, huolenpitoon ja elämän säilyttämiseen, joten naisille löytyy kyllä paikkoja innovaatioalaltakin. Meidän aikakautemme suurimmissa kriiseissä korostuvat juuri tämän tyyppiset kysymykset. Mutta sanon vielä senkin, että kaikki stereotypiat ansaitsevat tulla haastetuksi ja tarvittaessa rikotuksi.
Hoivaan ja hyvinvointiin liittyvät innovaatiot eivät ole välttämättä kovin helposti kaupallistettavia. Valitettavasti me elämme maailmassa, jossa raha edelleen hyvin usein ratkaisee, jolloin tällaiset – turvallisuuden ja elinehtojen säilymisen kannalta erittäin tärkeät ja hyödyllisetkin – ratkaisut voivat jäädä hyödyntämättä. On melko kestämätön lähtökohta ideoiden ja innovaattoreiden aseman edistämiselle, mikäli mikäli niitä arvioidaan vain sen perusteella, että kuka tästä rahallisesti hyötyy.
Yhdenvertaisuudessa, siinä, mitä ja kenen ideoita edistetään tai millä perusteella ovat aivan keskeisiä haasteita, joita mielestäni pitäisi ratkoa. Tässä kohtaa innovaatioalalla on paradoksaalisesti haasteita pysyä ajan tasalla – saatikaan olla aikaansa edellä. Meidän tulisi aktiivisesti etsiä ratkaisuja siihen, kuinka kytkeydytään irti jatkuvasta kuluttamisesta ja talouskasvun tavoittelusta. Sen sijaan tuntuu, että kilpaillaan, kuka teknokraatti saa elinaikanaan rohmuttua suurimman osan uusiutumattomista luonnonvaroista tai suurimman varallisuuden. Innovaatioalalla olisi potentiaalia ratkoa aikamme isoja yhteiskunnallisia, globaaleja ja vaikka sukupuolten epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Tai vaikka vaurauden ja hyvinvoinnin yhdenvertaisempaa jakautumista, sen keskittymisen sijasta.
“Monimuotoisuus on innovaatioalan etu”
Palataan perusasioiden äärelle. Keksiminen perustuu lähtökohtaisesti ihmisen sisäsyntyiseen tarpeeseen ratkaista ongelmia.
Monimuotoisuus, sukupuolten lisäksi myös muilla tavoin, on innovaatioalan etu, koska innovaatiot syntyvät nimenomaan niissä risteyskohdissa, joissa tapahtuu eri tieteenalojen sekä näkökulmien törmäämistä ja linkittymistä uudenlaisella tavalla. Monopolikulttuuri ja liiallinen homogeenisuus on haitta, koska se ei kannusta kehitykseen kilpailun kautta.
Vanhat ratkaisut ovat tuottaneet meille uusia ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan jälleen uudenlaisia näkökulmia ja toimintalogiikoita. Luultavasti myös uusia tekijöitä. Tällä tavoin innovaatioala on jatkuvassa muutoksessa ja myös innovaatioalan palveluiden, ja palveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden, pitäisi kehittyä siinä mukana.
Voitko kertoa opinnäytetyöstäsi, joka sisältää muun muassa pohdintaa tavoista kehittää Keksintösäätiön prosesseja?
Kerron mielelläni!
Kyseessä on siis Muotoilija YAMK-opinnäytetyö, jota olen tehnyt Keksintösäätiöllä noin vuoden verran. Kyseessä on toimintatutkimus, jonka puitteissa olen tutkinut, kuinka polkuajattelu (journey operations) voi toimia organisaation päätöksenteon välineenä.
Lähtökohta tutkimukselle on siis ollut selvittää, kuinka säätiöorganisaatiota voisi kehittää palvelumuotoilun keinoin. Säätiöllä on omat erityispiirteensä ja haasteensa, esimerkiksi hanketyöskentely, joka tarkoittaa, että työtä tehdään eri tahoilla siiloissa, ulkoisten sidosryhmien kanssa, määräaikaisina toteutuksina, joille on jo ennalta määritetyt tulostavoitteet. No käytännön tasolla tämä asettaa säätiölle useita sellaisia rajoitteita, joita on pakko huomioida, kun toimintaa halutaan kehittää tai vakiinnuttaa. Vakituisia rakenteita, kuten rahoitusta tai henkilöstöä ei siis ole, joten ollaan aikamoisen haasteen edessä, kun tavoitteena on kuitenkin muotoilla kestävää toimintaa sekä palveluita, joka auttaisi hankkeissa tuotettuja oivalluksia ja palveluita jalkautumaan ja vakiintumaan osaksi säätiön arkea.
Palvelumuotoilussa keskiössä on aina ihminen, palvelun käyttäjä. Palveluilla on useita käyttäjäryhmiä, joista tämän tutkimuksen keskeisimmäksi kohderyhmäksi valikoitui säätiön henkilöstö. Aloitin tutkimalla Keksintösäätiön asiakkaita ja sidosryhmiä, mutta tajusin melko varhaisessa vaiheessa, että mitään näistä hankkeista ei toteuteta, eikä mitään säätiön palveluita kehitetä tai ylläpidetä ilman henkilöstöä. Eli oli tärkeää kehittää käyttäjälähtöisiä toimintatapoja organisaation sisälle. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa siihen, että henkilöstön osaaminen tulee parhaiten käyttöön rajallisessa ajassa. Kehitetään siis itseohjautuvaa ja oppivaa organisaatiota, joka on kykenevä kehittämään innovaatioalaa ylipäätään ja toteuttamaan säätiön palveluita eli ydintoimintoja.
Palvelumuotoilussa pyritään aina tunnistamaan juurisyyt ja tuomaan ratkaisuja niihin. Eli ei ratkota ongelmien seurauksia, jotka johtuvat vaikkapa puutteellisista rakenteista, vaan korjataan rakennetta.
Yksi keskeinen johtopäätös tutkimuksellani on, että tällaisessa organisaatiomallissa, henkilöstön autonomian ja erityisesti päätöksenteon tukemisella helpotetaan aika monia edellä mainituista haasteista.
“Toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla – ihminen on ainoa vakio, joka pysyy”
Muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun menetelmien avulla pystytään paremmin tunnistamaan keskeiset asiat, eli:
1. millainen toiminta on mahdollista resurssien puitteissa (ihmiset, teknologia),
2. millainen toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa
3. millainen toiminta/ palvelu on asiakkaille haluttavaa ja
4. millainen toiminta kestää aikaa eli onko palvelu/ organisaatio riittävän joustava (resilientti ja ennakointikykyinen) pystyäkseen muuttumaan tarvittaessa?
Näissä puitteissa on pystyttävä muotoilemaan oma toiminta. Näitä rajoja ei voi ylittää, mutta kaikki, mikä on toteutettavissa näiden raamien sisällä, tarjoaa säätiön toiminnalle mahdollisuuksia. Puhutaan muotoilun mahdollisuuksista. Mahdollisuuksia kannattaa tutkia suurella uteliaisuudella, avoimuudella ja luovuudella.
Nykypäivänä joustavuus on valttia, koska teknologiat, taloudelliset resurssit ja toimintaympäristö muuttuvat kiihtyvällä tahdilla – eli muutosten keskiössä ihminen on se ainoa vakio, joka pysyy. Inhimilliset perustarpeet on lopulta hyvin universaaleja ja samaistuttavia. Meillä kaikilla on fyysisiä ja psykologisia tarpeita, ympäristöön, yhteisöön sekä itseilmaisuun liittyviä tarpeita. Eli palveluissa kannattaa aina keskittyä siihen, että tunnistetaan keskeiset tarpeet, ihmisen kulloinkin kokema ongelma tai huoli ja pyritään vastaamaan nimenomaisesti näihin – tarkemmat tekniset ratkaisut voi aikojen saatossa vaihdella paljonkin, joten siksi niihin ei kannata liikaa lukkiutua.
No miten polkuajattelu tähän liittyy? Palvelumuotoilussa polkuajattelu liittyy kaikkeen, sillä kaikkea voidaan kuvata polkuna. Palvelua, käyttöliittymää tai vaikka tässä tapauksessa työsuhdetta. Tunnistetaan, mistä askeleista polku rakentuu: mitä tapahtuu ennen, polun varrella ja sen jälkeen. Polkuja muotoillaan madaltamalla palveluun osallistumisen esteitä ja tukemalla etenemistä erilaisilla, käyttäjälähtöisillä tavoilla. Journey operations keskittyy yhden polun sijasta useisiin eri polkuihin ja tarkastelee, kuinka useat polut muodostavat keskenäisiä jatkumoita tai risteämäkohtia.
“Parasta olisi, jos polkujen puitteissa pystyttäisiin tuottamaan oivalluksia, kestävyyttä ja kasvua”
Itse olen tutkimukseni aikana alkanut hahmottamaan omaa työntekijäkokemustani siten, että olen juuri nyt polulla, joka kulkee jonkin aikaa rinnakkain meidän asiakkaiden, sidosryhmien ja työyhteisön kanssa, mutta myös Keksintösäätiön kanssa. Pyrin havainnoimaan, kuinka tämän lyhyen mutta merkityksellisen, yhteisen matkan aikana erilaiset kosketuspisteet tuottaisivat kaikille osapuolille mahdollisimman hyvän ”lisäarvon”. Eli mikä on se hyöty, tunne tai kokemus, mistä jää jälki, kun polut jälleen haarautuvat omiin suuntiinsa. Parasta tietysti olisi, jos näiden polkujen puitteissa pystyttäisiin tuottamaan jokaiselle oivalluksia, kestävyyttä ja kasvua, joka hyödyttää vielä pidemmällä aikavälillä.
Koen suurta ylpeyttä siitä, että polkuni on ristennyt Keksintösäätiön kanssa, jonka polku ulottuu pitkälle historiaan, ja jonka osaksi olen saanut itsekin tulla. Hetkeksi.
*
Hahkalan opinnäytetyön on tarkoitus valmistua tänä vuonna, jonka jälkeen sitä pääsee lukemaan Theseuksesta. Hahkala toivoo, että opinnäytetyöstä voisi olla apua myös muille organisaatioille, jotka kamppailevat samojen haasteiden parissa ja jotka haluavat olla muotoilemassa tulevaisuutta, joka on innovatiivinen, yhdenvertainen ja käyttäjäystävällinen.
Lisää Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeesta voi lukea täältä.
Satakunta Ideaa 2026 -kilpailulla etsitään uusia innovaatioita Satakunnan alueella. Kilpailu on avoin kaikille Satakunnassa asuville tai toimiville yksityishenkilöille, tiimeille ja yrityksille. Kilpailuaika on 16.3.–19.4.2026. Lue lisää kilpailusta.
Satakunta Ideaa 2026 -kilpailu toteutetaan Keksintösäätiön kehittämällä uudella digitaalisella innovaatiokilpailualustalla. Innovaatiokilpailualustalla voi järjestää ideakilpailut helposti ja turvallisesti. Se on alusta kilpailujen ideoiden ja keksintöjen keräämiseen sekä niiden arviointiin. Innovaatiokilpailualustan tavoitteena on tehdä innovaatioiden edistämisestä saavutettavaa kaikille toimijoille. Lue lisää innovaatiokilpailualustasta.
Innovaatiokilpailualusta on toteutettu osana Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille -hanketta. Hankkeessa edistetään yritysten kasvua ja uusien innovaatioiden syntymistä. Keksintösäätiön lisäksi muut hankkeen toteuttajat ovat Satakunnan elinkeino- ja kehitysyhtiö Prizztech Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (SAMK). Hanke on Euroopan Unionin osarahoittamaa.
Forssan Yrityskehitys Oy:n tuoreimmat uutiset tarjoavat ajankohtaista tietoa yritysten rahoitusmahdollisuuksista, kehittämispalveluista ja alueen innovaatiohankkeista.
Rahoitusta tuotekehitykseen ja innovaatioihin Pk-yrityksille suunnatut kehittämisavustukset ovat jälleen haettavissa. Rahoitusta voi hyödyntää esimerkiksi tuotekehitykseen ja uuden teknologian käyttöönottoon. Hyväksyttävät hankekustannukset ovat 20 000–150 000 euroa, ja avustus voi olla enintään 50 % kustannuksista. Tässä haussa rahoitusta on jaossa yhteensä5 miljoonaa euroa. Hakeminen tapahtuu EURA 2021 ‑järjestelmässä, jossa yritys voi jättää hakemuksen, toimittaa liitteet ja seurata hakemuksen etenemistä.
Rakennusalan julkiset hankinnat – käytännön koulutus 14.4.
Forssan Yrityskehitys järjestää huhtikuussa koulutuksen, joka avaa rakennusalan yrityksille konkreettisen väylän julkisiin tarjouskilpailuihin. Mitä koulutus tarjoaa? -selkeän läpikäynnin siitä, miten julkiset hankinnat toimivat
-ohjeet tarjousasiakirjojen laatimiseen -käytännön esimerkkejä siitä, miten yritys voi parantaa mahdollisuuksiaan voittaa kilpailutuksia
-vinkkejä tyypillisten virheiden välttämiseen -Koulutus sopii erityisesti pienille ja keskisuurille rakennusalan yrityksille, jotka haluavat laajentaa asiakaskuntaansa julkiselle sektorille.
Nuorten yrittäjyyden tukeminen Nuoriso-Leader tarjoaa 50–500 € tukea nuorten omille yritysideoille ja projekteille. Lisäksi nuorten työllistymisseteli kannustaa yrityksiä palkkaamaan 18–29-vuotiaita työntekijöitä, kattaen osan palkkakustannuksista.
Energia- ja teollisuusinvestointien potentiaali Forssan seudun energiataseen tuoreet luvut osoittavat merkittävää potentiaalia aurinko- ja tuulivoimassa. Tämä luo hyvät edellytykset uusille energiaintensiivisille innovaatioille ja teollisille investoinneille.
TKI-yhteistyö vahvistuu Kanta-Hämeen Rahoitusagentti-malli on auttanut yrityksiä löytämään tutkimuskumppaneita ja EU-rahoituspolkuja. Esimerkkinä Tambest Oy:n yhteistyö Oulun yliopiston 6G-testikeskuksen kanssa. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten alueellinen yhteistyö voi vauhdittaa yritysten innovaatiotoimintaa.
Helmikuun uutiskirjeen löydät täältä, maaliskuun puolestaan täältä.
Julkaisun kirjoittaja: Ville Rokala, Keksintösäätiön rahoitusasiantuntija.
LOOSTER on Lauri ja Timo Hietaniemen kehittämä kuorman lastaamista helpottava innovaatio. Se palkittiin Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 3000 eurolla. Alla olevassa haastattelussa Lauri Hietaniemi kuvailee innovaation keskeisiä hyötyjä ja valottaa kaksikon tulevaisuudensuunnitelmia.
Voitteko kuvailla lyhyesti innovaatiotanne?
LOOSTER on erityisesti pakettiautoihin kehitetty lastausjärjestelmä joka mahdollistaa kuormatilan lattian siirtämisen maantasoon. Sen tärkein ominaisuus on välyksetön voimansiirto molempiin suuntiin. Kuormatilan lattiana toimivan lavan laskeminen ei vaadi painovoimaa, vaan se voidaan laskea alas myös hankalassa maastossa hyödyntäen sähköistä voimansiirtoa.
Mitkä ovat innovaationne päähyödyt tai mihin haasteisiin se pyrkii vastaamaan?
Laite toimii sähkömoottorilla eikä se tarvitse hydrauliikkaa toimiakseen. Tämä yksinkertaistaa rakennetta. Kaikki hankalat kuormat kuten muuttokuormat, sekä erilaiset ajoneuvot ruohonleikkureista moottorikelkkoihin voidaan lastata ja sitoa lavaan kiinni maantasossa. Laite lisää ergonomiaa ja lastausturvallisuutta merkittävästi, ja laajentaa pakettiauton käytettävyyttä. Rakenteessa on pyritty minimoimaan sen korkeus integroimalla toiminnalliset rakenteet lavan alle, jolloin kuormatilan normaali käytettävyys säilyy tilanteen niin vaatiessa. LOOSTER on suunniteltu nostamaan 750 kg kuorma, ja kuvissa näkyvällä ensimmäisellä prototyypillä tämä massa on nostettu ja laskettu menestyksekkäästi.
Mikä teitä innosti ryhtymään innovaattoriksi?
Laitteen kehitys lähti liikkeelle omasta tarpeesta. Toisen keksijöistä, Timo Hietaniemen, pakettiauton moninaisessa yritys- ja yksityiskäytössä on havaittu tarve järjestelmälle, joka helpottaa raskaiden kuormien lastaamista. Innovointi on toiminut töiden ohella vapaa-ajan harrastuksena molemmille keksijöille, ja allekirjoittanut on koneinsinöörinä päässyt projektissa kehittämään ja laajentamaan myös ammatillista osaamista. Tuotteen rakentaminen tarjoaa onnistumisen ja innovoinnin iloa, sekä mahdollisuuden yrittämiseen tulevaisuudessa.
Oliko Apu+Raha-kilpailu järjestetty mielestänne onnistuneella tavalla?
Apu+Raha kilpailu oli järjestetty hyvin, ja se oli loistava työkalu sekä alusta jäsennellä omia ajatuksia projektista ja sen eteenpäin viemisestä. Kilpailu loi myös lisää uskoa omaan tuotteeseen ja sen markkinapotentiaaliin.
Mitkä ovat seuraavat askeleet innovaationne kehittämisessä/kaupallistamisessa?
Vuonna 2026 jatketaan tuotteen kehityksen parissa sekä testataan ja tuotteistetaan laite prototyypin avulla. Tavoitteena on tuoda esisarja rajoitetusti saataville vielä kuluvan vuoden kuluessa kenttäkokeisiin. Tuotteen markkinoille tuomisessa ja yrityksen perustamisessa riittää kyllä touhuamista jokaiselle päivän vapaalle tunnille!
Osuuskunta A. Vipunen tukee keksijöitä ja innovatiivisia pk-yrityksiä innovaation kaupallistamisessa
Suomessa syntyy jatkuvasti uusia ideoita ja keksintöjä, mutta matka ideasta markkinoille on harvoin suoraviivainen. Oulussa toimiva Osuuskunta A. Vipunen auttaa keksijöitä ja yrityksiä tällä polulla. Vipusen keksijäyhteisö ja kehittämishankkeet tarjoavat sparrausta, valmennusta ja vertaistukea. Toiminnan tavoitteena on madaltaa kynnystä lähteä viemään innovaatioita eteenpäin. Osuuskunnan asiantuntijapalvelut tuottavat yrityksille mm. kansainväliseen suojaukseen, kaupallistamiseen ja rahoituksen hakuun liittyviä palveluita alan ammattilaisten voimin.
Keksijäyhteisö syntyi tarpeesta
Osuuskunta A. Vipunen syntyi 10 vuotta sitten perustajajäsenten halusta rakentaa keksijöille yhteisö ja tukirakenne, joka auttaisi ideoiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Suomessa yksittäinen keksijä jää usein melko yksin, kun idea pitäisi viedä eteenpäin. Osuuskunta perustettiin vastaamaan juuri tähän tarpeeseen: tuomaan keksijöitä yhteen, tarjoamaan asiantuntija-apua ja luomaan matalan kynnyksen polku keksinnön kehittämisen alkuvaiheessa.
Nykyisin osuuskunnassa on noin 330 jäsentä. Jäsenet ovat yksittäisiä keksijöitä ja innovaatioista kiinnostuneita henkilöitä, jotka saavat yhteisöstä vertaistukea ja mahdollisuuksia yhteistyöhön. Jäseneksi voi liittyä pienellä osuusmaksulla, mikä on tietoinen valinta – ensimmäisen askeleen ei haluta olevan liian korkea. Yhteisön arkea rytmittävät säännölliset tapaamiset, kuten KeksijäKeskiviikot ja erilaiset teemalliset tilaisuudet, joissa käsitellään keksintötoiminnan ajankohtaisia aiheita. Lisäksi jäsenet voivat hyödyntää yhteistyöverkostojen, kuten Business Oulun palvelujen ja FabLabin tarjoamia mahdollisuuksia prototyyppien kehittämiseen ja ideointiin.
Nykyään Vipusen toiminta rakentuu kolmen keskeisen osa-alueen ympärille: yhteisö, asiantuntijapalvelut ja kehittämishankkeet. Ensimmäinen tukijalka on keksijäyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja sparrausta. Keksintötyö on usein yksinäistä, ja mahdollisuus keskustella ideoista muiden keksijöiden kanssa on monelle arvokasta. Toinen tukijalka on ammattimainen palvelutuotanto. Osuuskunta tarjoaa muun muassa IPR-strategioita, uutuustutkimuksia, patenttihakemusten laatimista sekä sopimuksiin ja kaupallistamiseen liittyvää asiantuntija-apua. Lisäksi tarjolla on palveluja esimerkiksi konseptointiin, suunnitteluun ja markkinointiin. Kolmas tukijalka ovat erilaiset kehittämishankkeet, joiden kautta pyritään vahvistamaan innovaatioekosysteemiä ja parantamaan keksintöjen kaupallistamisen edellytyksiä.
Palveluja idean suojaamiseen ja kaupallistamiseen
Osuuskunta A. Vipunen tarjoaa keksijöille ja yrityksille asiantuntijapalveluja, joiden tavoitteena on viedä ideat järjestelmällisesti kohti markkinoita. Palvelut kattavat koko innovaatiopolun aina keksinnön uutuuden arvioinnista ja IPR-strategiasta patenttihakemusten laatimiseen, kaupallistamisstrategioihin, rahoitusneuvontaan ja sopimusjärjestelyihin. Vipusen asiantuntijoilla on laaja kokemus sekä kansainvälisestä patenttityöstä että teknologioiden kaupallistamisesta, mikä mahdollistaa realistisen näkemyksen keksinnön potentiaalista ja oikeista etenemisvaihtoehdoista. Monille asiakkaille tärkeintä onkin kokonaisvaltainen palvelu: ideaa tarkastellaan yhtä aikaa teknologian, markkinan ja liiketoimintamallin näkökulmasta. Palveluita käyttävät erityisesti innovatiiviset pk-yritykset, jotka tarvitsevat käytännönläheistä tukea esimerkiksi patentointiin, lisensointiin tai kansainväliseen IPR-strategiaan liittyvissä kysymyksissä.
Vipunen tarjoaa myös maksutonta neuvontaa erityisesti idean alkuvaiheessa. Business Oulun tiloissa tarjottava Vipusen viikoittainen pop up -palvelu antaa mahdollisuuden tulla keskustelemaan ideasta luottamuksellisesti ja saada neuvoja seuraaviksi askelmerkiksi keksinnön kaupallistamispolulla. Lisäksi Vipunen tarjoaa ilmaista neuvontaa EUIPO:n Pro Bono -asiantuntijapalvelussa yrityksille. Syksyllä 2025 Vipunen liittyi EPO:n PATLIB-verkostoon, tavoitteenaan tukea paikallista innovaatiotoimintaa sekä edistää kilpailukykyä ja talouskasvua.
Kaupallistaminen on usein vaikein vaihe
Keksintöjen kaupallistamisessa suurimmat haasteet liittyvät usein osaamiseen ja resursseihin. Keksijällä voi olla vahva tekninen osaaminen ja maailmanluokan keksintö, mutta kaupallistamiseen tarvitaan lisäksi markkinaosaamista, kasvun rahoitusta, kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja oikea-aikaisia liiketoimintapäätöksiä. Usein haasteena onkin kaupallistamisen jääminen yksin keksijän harteille. Ilman oikeita verkostoja tai sparrausta on helppo edetä pitkälle väärillä oletuksilla, esimerkiksi markkinoiden tai suojausmahdollisuuksien suhteen.
Suomessa on tarjolla osaavaa yritysneuvontaa perinteisen liiketoiminnan käynnistämiseen, mutta keksintöihin ja innovaatioihin liittyvät erityiskysymykset – kuten patentointi, lisensointi tai teknologian kaupallistaminen – vaativat usein erikoistunutta asiantuntemusta. Innovaatiotoiminnan julkisen neuvonnan tilaa ja kehitystarpeita on kartoitettu mm. Vipusen läpiviemässä selvityshankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys osoitti, että paljon hyvää on tehty ja suunnitelmia on toiminnan tehostamiseksi useilla alueilla mm. kunnallisten yrityskehitysyhtiöiden, oppilaitosten ja kansallisella tasolla mm. Keksintösäätiön toimesta. Vielä tulee kuitenkin varmistaa, että keksijät ja yritykset löytävät tarjottavat uudet palvelut, eli työtä tulee jatkaa.
Suojaus kannattaa miettiä ajoissa
Keksinnön suojaaminen on yksi tärkeimmistä vaiheista idean kehityspolulla. Innovaattorien ja yritysten on tärkeää ymmärtää, että suojaus kannattaa usein tehdä ennen kuin ideaa esitellään laajasti ulkopuolisille. Ilman suojaa keskustelutilanne voi helposti muuttua tilanteeksi, jossa keksijä ei enää neuvottele, vaan kertoo ideastaan ilman riittävää suojaa. Siksi esimerkiksi patenttihakemuksen valmistelu tai ainakin uutuuden arviointi on syytä tehdä varhaisessa vaiheessa. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että suojaus on aina osa laajempaa strategiaa. Patentti sinänsä ei vielä tee tuotteesta menestystä – ratkaisevaa on, miten keksintö kytketään liiketoimintaan ja markkinoihin. Vipusen toimintamalli lähteekin aina kaupallistamisen tarpeista, suojaukset ovat työkalu liiketoiminnan edistämiseksi, missä huolellinen IPR-strategiaan paneutuminen antaa oikeat suuntaviivat käytännön suojaustoimille.
Suomi on innovatiivinen – mutta potentiaalia on vielä paljon
Suomea pidetään usein innovatiivisena yhteiskuntana, eikä syyttä. Maassa on vahva koulutusjärjestelmä, toimiva tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri sekä paljon teknologista osaamista.
Samaan aikaan innovaatioiden kaupallistamisessa nähdään edelleen kehittämisen varaa. Tutkimus ja ideointi ovat vahvoja, mutta monien innovaatioiden tie markkinoille jää kesken. Tämä johtuu usein siitä, että teknologinen kehitys, liiketoimintaosaaminen ja rahoitus eivät kohtaa oikeaan aikaan.
Yksi keskeinen haaste on myös riskinotto. Uusien innovaatioiden kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja uskallusta kokeilla, vaikka lopputulos ei aina olisi varma.
Harhaluuloja keksintötoiminnasta
Keksintöihin liittyy edelleen joitakin sitkeitä harhaluuloja. Yksi yleisimmistä on ajatus, että hyvä idea riittää menestykseen. Todellisuudessa idean ympärille tarvitaan pitkä kehitysprosessi, johon kuuluu teknistä kehitystä, markkinatutkimusta, rahoitusta ja usein myös yhteistyötä useiden yritysten kanssa. Toinen harhaluulo liittyy siihen, että patentti olisi automaattinen tie kaupalliseen menestykseen. Patentti on tärkeä työkalu, mutta se on vasta yksi osa kokonaisuutta. Kolmas harhaluulo on, että keksintötyö on yksilölaji. Käytännössä monet onnistuneet innovaatiot syntyvät yhteistyössä eri osaajien välillä.
Uusia mahdollisuuksia: tekoäly, kaksikäyttöteknologiat ja vihreä siirtymä
Viime vuosina keksintötoiminnan teemat ovat muuttuneet nopeasti. Yksi merkittävimmistä muutoksista on tekoälyn yleistyminen. Tekoälyä hyödynnetään sekä keksintöjen kehittämisessä että uusien tuotteiden ja palvelujen osana. Toinen nouseva alue ovat niin sanotut kaksikäyttöteknologiat, jotka soveltuvat sekä siviili- että turvallisuussektorin tarpeisiin. Olemme huomanneet, että useat keksijämme ja alueen pk-yritykset ovat nykyään kiinnostuneita näiden teknologioiden mahdollisuuksista. Lisäksi uusiutuvat energiaratkaisut, vihreä siirtymä ja kestävän kehityksen ratkaisut ovat olleet keksintötoiminnan keskiössä jo pidempään. Näihin liittyy paljon uusia innovaatioita esimerkiksi energiatehokkuuden, kiertotalouden ja uusien materiaalien alueilla.
Työ innovaatioiden parissa on palkitsevaa
Vipusen työssä nähdään vuosittain suuri määrä uusia ideoita ja keksintöaihioita. Jokainen idea ei johda tuotteeseen tai yritykseen, mutta monelle keksijälle tärkeintä on se, että ideaa voidaan arvioida asiantuntevasti ja realistisesti. Työn palkitsevin puoli onkin usein se hetki, kun idea alkaa saada konkreettisen suunnan – kun keksijä löytää oikean kehityspolun, kumppanin tai kaupallistamisstrategian. Kun keksintö etenee suojauksien ja toimivan prototyypin kautta kohti kaupallista tuotetta, kasvaa myös Vipusen merkityksellisyys innovaatiotoiminnan edistäjänä.
Osuuskunta A. Vipusen toiminnan perusajatus on yksinkertainen: hyvä idea ansaitsee mahdollisuuden edetä. Kun kynnys ensimmäiseen askeleeseen madaltuu ja oikea osaaminen löytyy ajoissa, yhä useampi suomalainen keksintö voi löytää tiensä markkinoille.
TreKeksi on vuonna 2018 perustettu tamperelainen osuuskunta, joka toimii keksijöiden hyväksi. Tämä osuuskunta on rakennettu Pirkanmaan keksinnöt ry:n (PirKe) perustuksille kun tamperelaisessa keksijäyhteisössä haluttiin uutta ilmettä keksijäyhdistystoimintaan. Pääosin PirKe:n aktiivijäsenet siirtyivät TreKeksiin ja tämän muutoksen yhteydessä osuuskuntaan saatiin myös muutamia uusia jäseniä. Vaikkei TreKeksin monitoimimies Ilkka Niiranen haluakaan puhua keksijäyhteisön ‘ukkoutumisesta’, niin kantavana tekijänä muutoksessa oli se, että keksijätoimintaan haluttiin ja tarvittiin enemmän nuoria jäseniä. Tässä keksijätoiminnan nuorentamisessa ei olla kuitenkaan onnistuttu toivotulla tavalla. Keksijöiden osuuskunta tarvitsee mukaan toimintaan aktiivista nuorta porukkaa ja uusia ideoita, koneneemman ja asialle omistautuneen keksijäkaartin tueksi. Vieraillessani TreKeksin tapaamisessa Tampereen Tullin alueella, toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja innovatiiviselta. Tapaamiset järjestetään joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas tiistai kello 17-19 Tampereen kaupungin tarjoamissa tiloissa, joissa toimii myös start-up yrityksiä.
Kysyessäni Ilkka Niiraselta hänen titteliään TreKeksissä, hän toteaa ettei mitään varsinaista titteliä ole, mutta jos jotain sellaista haluaa käyttää niin se on messupäällikkö. Työkaluesittelijänä kotimaassa, konepajayrittäjänä Ruotsissa sekä muun muassa öljynporauslautalla Norjassa työskennellyt Niiranen on TreKeksin monitoimimies. Hänelle sopii kertomansa mukaan paremmin käytännön tekeminen ja toiminta kuin paperien pyörittely. Niiranen on TreKeksin rivijäsen mutta kuuluu osuuskunnan perustajiin ja touhuaa monenlaista osuuskunnan parissa. Tapaamisten koordinoinnin lisäksi Tampereen Keksintömessut on Niirasen vastuulla, vaikka niidenkin järjestäminen on osuuskunnassa tiimityötä. Keksinnöistä puhuttaessa Niiranen korostaa keksintöjen moninaisuutta ja peräänkuuluttaa muun muassa palveluratkaisuja yhtäläisinä keksintöinä kun jotain ehkä perinteisempää teknistä keksintöä tai ratkaisua. Ulkomailla asuminen ja työskentely ovat tuoneet Ilkka Niiraselle perspektiiviä myös Suomen innovaatioympäristöön ja kulttuuriin. Varsinkin keksijöiden yhteiskunnalliseen asemaan ja tukemiseen Niiranen haluaisi kiinnitettävän enemmän huomiota. Myös keksijäyhteisön aktiivisuuteen ja nuorten mukaan saamiseen olisi syytä panostaa enemmän. Niiranen osallistui Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailuun keksijäkollegansa kanssa pesäpalloon liittyvällä keksinnöllä ja myös TreKeksi osuuskunta osallistui samaiseen kilpailuun omalla keksinnöllään.
Pauli Lagestedt kuuluu Niirasen ohella TreKeksin perustajajäseniin ja osuuskunnan aktiiveihin. Lagestedt toteaa, että ‘’hänellä on aina ollut semmoinen keksijän ajatusmaailma’’. Myös Keksijöiden Keskusliiton (KeKe ry.) puheenjohtajana toiminut Nokialla asusteleva keksijäaktiivi sanoo tulleensa TreKeksiin Niirasen tapaan Pirkanmaan keksinnöt ry:n kautta. Sittemmin hän on jättänyt TreKeksin hallituksen mutta toimii edelleen aktiivisesti osuuskunnassa ja vaikuttaa myös sen niin sanotussa sisäpiirissä. Pauli Lagestedt on myös perustanut Keksinnot.fi -sivuston. Vaikka sivuston päivittäminen on jäänyt vähemmälle, löytyy sieltä kuitenkin edelleen hyödyllistä materiaalia ja tietoa keksijöille. Siviiliammatikseen Lagestedt tekee osteopaatin työtehtäviä. Hän sanookin tekevänsä keksintöjä päivittäin. ‘’Keksimisessä on kyse juuri arkielämän keksinnöistä ja keksijälle ominaisesta innovatiivisesta asenteesta’’, Lagestedt toteaa. Kysyttäessä TreKeksin tarkoituksesta ja tavoitteista, Lagestedt mainitsee, että ‘’tarkoituksena on löytää keksijälle polku, sekä auttaa ja ohjata keksijää suunnitelman toteutumisessa’’. ‘’Joka viikko myös joku keksijä ottaa yhteyttä ja kysyy apua keksintöjen kanssa etenemiseen’’. Osuuskuntatoiminta on siis paljolti vapaaehtoistoimintaa, jossa keksijöitä pyritään saamaan eteenpäin keksintöjen tuotekehityksessä ja tuotteistamisessa. Samalla pyritään etsimään ja luomaan kontakteja yhteistyötahoihin, joihin kuuluu yritykset sekä ammatti- ja korkeakoulut. Paulilla on myös keksintöaihioita, joita on tarkoitus saada eteenpäin. Merkittävimpänä omana keksintönään Pauli pitää Floreti kukkatelinettä, joka on kotimainen vihersisustusinnovaatio. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Keksintösäätiön kanssa ja osallistunut muun muassa Apu+Raha-innovaatiokilpailuihin. Viimeisimpänä Apu+Raha kilpailuehdotuksena hänellä oli ruuvinväännin, mutta vielä ei ole tullut varsinaista menestystä Apu+Raha-kilpailussa. Lagerstedt on samaa mieltä Niirasen ja monien muiden innovaattorien kanssa siitä, että keksijöiden asema ja arvostus on Suomessa heikentynyt ja kokee keksijöiden auttamisen tärkeäksi tehtäväksi, joka on myös TreKeksi osuuskunnan toiminnan perusta.
Osuuskunta yhtiömuotona sopii TreKeksille erinomaisesti ja Niiranen onkin tyytyväinen siihen, että nimenomaan osuuskuntamuotoinen toiminta valittiin TreKeksin perustaksi. TreKeksi osuuskunnalla on käytössään myös y-tunnus mikä helpottaa käytännön toimintaa monella tapaa ja mahdollistaa myös liiketoiminnan. ‘’Y-tunnus laajentaa ja monipuolistaa yhteistyön mahdollisuuksia yhteistyökumppanien kuten yritysten ja korkeakoulujen kanssa ja tarjoaa myös mahdollisuuden edistää jäsenten omaa liiketoimintaa’’, Niiranen kertoo. Osuuskunta toimii yhtiömuotona lähestulkoon yrityksen tapaan ja sillä on oma hallitus ja puheenjohtaja. TreKeksin puheenjohtajana toimii Marcus Hackman Ruovedeltä. Osuuskunnalla on laajempi verovelvoite kuin yhdistyksillä, mutta samalla myös laaja-alaisempi mahdollisuus liiketoimintaan.
TreKeksi osuuskunnan keskeistä toimintaa on kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävät jäsentapaamiset tai keksijäkokoukset. Pääosin tapaamisissa käy osuuskunnan jäseniä, mutta niihin ovat tervetulleita myös muut keksintötoiminnasta kiinnostuneet. Tapaamisiin osallistuminen vaatii salassapitosopimuksen allekirjoittamista ja noudattamista. Tällä osuuskunnassa halutaan turvata keksijöiden yksityisyydensuoja ja keksintöjen tekijänoikeudet. ‘‘Salassapitosopimus mahdollistaa osallistumisen sellaisillekin keksijöille, jotka eivät halua paljastaa innovaatioiden salaisuuksia’’, Niiranen painottaa. Kun tapaamisten salassapito on turvattu, se tarjoaa keksijöille turvallisen ympäristön keskustella ideoistaan ja esitellä innovaatioita keksijöiden asialle omistautuneessa yhteisössä. Yhteisöllisyys on osa keksijä-identiteettiä mutta jos tietojen leviäminen koetaan uhaksi omalle keksinnölle, saattaa jotkut keksijät jopa karttaa tietojen jakamista ja sitä kautta pysyä ainakin osittain keksijäyhteisön ulkopuolella. Toinen keskeinen tapahtuma TreKeksille on Keksintömessujen järjestäminen Tampereella. Keksintömessujen vetovastuu on Ilkka Niirasella.
Edellä mainittujen toimintamuotojen lisäksi TreKeksi tekee korkeakoulu- ja yritysyhteistyötä. Yhteistyötä on tehty muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa tehdään esimerkiksi konepiirustuksia oppilastyönä erilaisille yrityksille. Yhteistyötä tehdään myös muiden keksijäyhdistysten kanssa, kuten Helsingin keksijät ry ja A. Vipunen osuuskunta. Keksijäyhdistysten määrä on kuitenkin keksijä aktiivi Pauli Lagerstedtin mukaan vähentynyt merkittävästi. ‘’Kun aiemmin Suomessa oli ainakin kaksikymmentä aktiivisesti toimivaa keksijäyhdistystä, niin nykyään niitä on vain noin viisi’’, Lagerstedt kertoo. Tämä on osa Suomessa tapahtunutta keksijöiden tukemisen heikentymistä sekä yhteistyön ja yhteisöllisyyden vähentymistä keksijäyhteisössä. Yhteistyötä tehdään myös Keksintösäätiön kanssa, jonka hallituksessa Ilkka Niiranen toimii varajäsenenä ja myös Pauli Lagerstedtille säätiö on tuttu toimija keksijöiden tukijana.
TreKeksin jäsenmaksu pidetään alhaisena, jotta keksijällä ei olisi kynnystä olla mukana toiminnassa. Näin ollen jäsenmaksun suuruus on 35 euroa vuodessa. Jäseniä TreKeksillä on 45, joista naisia on vain muutama. Vaikka osuuskunnan aktiivi porukka onkin varsin miesvoittoinen niin myös naiset toivotetaan mielellään tervetulleeksi mukaan toimintaan. Osuuskunnan ainoa tulo on jäsenmaksut, eikä se saa mitään ulkopuolista rahoitusta tai julkista tukea.
TreKeksin keskeisimpiä saavutuksia on, että on saanut jäsentensä keksintöjä eteenpäin ja aloitettua korkeakoulu- ja yritysyhteistyötä jäsentensä tekemiin keksintöihin liittyen. ‘’Tarkoitus on saada jäseniä keksijöinä ja heidän keksintöjään eteenpäin’’, toteaa Ilkka Niiranen ja Pauli Lagestedt, osuuskunta- ja keksijätoiminnan aktiivimiehet.
Tutkimussäätiö avaa suomalaisissa yliopistoissa toimivien tutkijoiden ja tutkimusryhmien haettavaksi apurahan tekoälyä koskevaan tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään ja arvioidaan, mitä tekoäly merkitsee taloudelle. Hankkeessa on varauduttu tukemaan valittavaa tutkimusryhmää vuosittain 200 000 eurolla vuosina 2027–2029. Hanke on tarkoitettu korkeintaan kolmen vuoden mittaiseksi ja säätiö sitoutuu rahoittamaan hanketta kahdessa 1,5 vuotta kestävässä vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen odotetaan käynnistyvän viimeistään 1.1.2027.
Apurahan tarkoituksena on tukea tutkimusryhmää, joka tarkastelee tekoälyn vaikutuksia talouteen ja markkinoihin yhdestä tai useammasta näkökulmasta. Erityisen tervetulleita ovat hanke-ehdotukset, jotka tuovat yhteen eri taloustieteen ja/tai rahoitustutkimuksen osa-alueita. Säätiön painopisteiden mukaisesti rahoitusta voivat hakea talous- ja rahoitustieteellistä tutkimusta tekevät tutkimusryhmät. Kyseeseen tulevat myös useammasta tutkimusryhmästä koostuvat ns. hakijakonsortiot, joissa on mukana talous- ja rahoitustieteellistä tekevien tutkijoiden lisäksi muun muassa tekoälykysymyksiin erikoistuneita muiden alojen tutkijoita.
Hakuaika päättyy toukokuun 30. päivänä 2026 klo 23.59. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia oteta huomioon.
Aiheesta voit lukea lisää ja täyttää hakemuksen täältä.
Business Finland on suomalainen valtiokonserni, joka tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita. Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen valottaa alla olevassa haastattelussa konsernin syntyhistoriaa ja tärkeimpiä tavoitteita, sekä kertoo näkemyksiään suomalaisesta innovaatioyhteiskunnasta. Noponen on toiminut tehtävässään syksystä 2024 lähtien.
Voitteko kuvailla lyhyesti Business Finlandin syntyhistoriaa?
Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kasvupalveluita suomalaisille yrityksille, edistää matkailua ja investointeja sekä osaajien houkuttelua Suomeen. Tehtävämme on kehittää Suomesta maailman houkuttelevin ja kilpailukykyisin ympäristö innovaatioille, investoinneille, matkailijoille ja kansainvälisille osaajille. Business Finland perustettiin vuonna 2018, kun innovaatiorahoittaja Tekes ja vienninedistämisorganisaatio Finpro fuusioituivat.
Voitteko kuvailla Business Finlandin tärkeimpiä palveluita ja tehtäviä?
Business Finland on Suomen valtion virallinen toimija, joka rahoittaa, neuvoo, sparraa ja yhdistää yrityksiä ja organisaatioita kansainväliseen kasvuun ja innovaatiotoimintaan. Autamme erityisesti kasvuhakuisia yrityksiä niiden koosta ja iästä riippumatta, tutkimusyhteistyötä tekeviä organisaatioita ja julkisia toimijoita.
Perustehtävänämme on nostaa hankkeiden kunnianhimon tasoa ja jakaa riskiä erityisesti sellaisissa projekteissa, jotka tavoittelevat merkittävää kasvua ja vaikuttavuutta, mutta eivät toteutuisi ilman julkisen toimijan mukanaoloa ja riskin jakamista.
Tukemalla yrityksiä menestymään luomme samalla positiivisen läikkymisefektin: hankkeiden tuloksena syntyvä osaaminen, innovaatiot, verkostot ja uudet toimintamallit hyödyttävät myös muita yrityksiä ja toimialoja sekä vahvistavat koko talouden uudistumista ja kilpailukykyä.
Mitkä ovat mielestänne innovaatiotoiminnan suurimmat haasteet Suomessa?
Suomalaisyrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on valtava potentiaali, ja ratkaisut, joita niissä kehitetään ovat sellaisia, joille on kysyntää maailmalla. Tämän olen huomannut matkoillani, viimeksi pääministeri Orpon delegaatiossa Intiassa.
Yrityksillä on osaamista, mutta puutteita on kansainvälisen tason kunnianhimossa, kansainvälistymisessä sekä rohkeudessa tavoitella merkittävää kasvua ja suuria markkinoita.
Business Finlandin uudessa strategiassa yhtenä keskeisenä teemana onkin kunnianhimon tason nosto: lisää rohkeutta niin asiakkailta kuin meiltä itseltämmekin. Moonshot -ajattelua tarvitsemme lisää.
Hyviä esimerkkejä onneksi on, yksi erinomainen esimerkki riman nostamisesta on Business Finlandin Näytönpaikka-rahoitushaku.
Näytönpaikka-rahoitushaulla etsitään suomalaisista tutkimusorganisaatioista uusia mullistavia tutkimusideoita, joilla on merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Toista kertaa järjestettyyn hakuun tuli 186 aiehakemusta, joista 32 valittiin jatkosparraukseen. Projektiehdotusten määrä ja laatu yllättivät positiivisesti. Rahoituspäätökset tehdään kevään 2026 aikana.
Miten suomalaista innovaatiotoimintaa tulisi kehittää/parantaa?
Suomessa syntyy noin yksi prosentti maailman uudesta tiedosta. Meidän täytyy pystyä pienenä maana vivuttamaan rajallisia julkisia panostuksiamme niin, että kasvu vauhdittuu ja hyvinvointi lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Business Finland teki strategiatyössä selkeitä valintoja, joilla haemme vaikuttavuutta kohdistamalla resursseja sellaisiin kasvun murtokohtiin, joissa Suomella on selkeitä kansallisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia globaaliin menestykseen.
Samaan aikaan yhteistyötä esimerkiksi Suomen Akatemian kanssa kehitetään jatkuvasti. Entisestään tiivistyvä yhteistyö Business Finlandin ja Suomen Akatemian välillä luo edellytyksiä huippututkimusta hyödyntävälle innovaatiotoiminnalle, mutta samaan aikaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja tulee parantaa.
Kuinka innovatiivisena pidätte suomalaista yhteiskuntaa tällä hetkellä?
Suomea pidetään yhtenä maailman innovatiivisimmista maista useista hyvistä syistä.
Suomessa koulutus on laadukasta ja maksutonta. Me investoimme merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja näiden panostusten tärkeydestä vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys.
Suomessa on lisäksi pitkä teknologinen perinne ja teollisuus sekä aktiivinen start up -kulttuuri, joka omalta osaltaan ruokkii uudistumista.
Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä: Suomessa on vakaa yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä, matala korruptio ja korkea luottamus yhteiskunnassa. Tämä luo turvallisen ympäristön yrittäjyydelle ja kokeiluille. Kaiken kaikkiaan Suomi on hyvä paikka rakentaa yritystoimintaa.
Liittyykö innovaatiotoimintaan jotain yleisiä harhaluuloja Suomessa?
Usein uudistumisen ympärillä käytävässä keskustelussa unohtuu se fakta, että innovaatiotoiminta on tutkitusti kasvun paras lähde. Business Finlandin kautta kuluvana vuonna myönnettävällä 790 miljoonan euron rahoituksella jaetaan yritysten riskiä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tiivistetään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.
Toinen asia, joka saattaa helposti hämärtyä on se tosiasia, että maakuntasarjan ratkaisuilla ei maailmalla pärjätä. Tarvitsemme älykästä erikoistumista, jotta resurssimme riittävät menestykseen myös kansainvälisillä kentillä. Meidän on ketterästi haettava pelipaikkoja nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa ja panostettava niihin määrätietoisesti yhdessä – ei sirpaleisesti tai sattumanvaraisesti resursseja hajottaen.
Yleisesti ottaen tarvitsemme lisää kunnianhimoa ja rohkeutta lähteä maailmalle, luoda verkostoja saada Suomeen kansainvälistä pääomaa ja osaamista.
Kuinka palkitsevana koette tekemänne työnne Business Finlandissa?
Business Finland on mielestäni ainutlaatuinen työympäristö. Meillä on valtava määrä huippuosaajia ja välillä tuntuu kuin työskentelisi mini-Stanfordissa. Koen valtavana etuoikeutena johtaa Business Finlandia ja samaan aikaan valtavana vastuuna. Koen myös, että aikaisempi urani on valmistanut minua tähän hyvin.
Yksi asia, joka lisää työtyytyväisyyttä on merkityksellisyys. Business Finland on uniikki organisaatio, joka mahdollistaa ei pelkästään suomalaisen elinkeinoelämän, yritysten ja tutkimuslaitosten uudistumisen, vaan myös kasvun. Näin palkitsevien ja merkityksellisten asioiden parissa ei juuri muualla pääse töitä tekemään!
Käytämme evästeitä vain verkkosivuston teknisiin tai toiminallisiin vaatimuksiin. Emme käytä kolmansien osapuolien evästeitä. Voit tutustua käytäntöihimme evästekäytäntö-sivulla
fi
en
sv
