Risto Lehtinen – Henkilötaustaa ja innovaatiokehityshankkeita

Henkilötaustaa ja innovaatiokehityshankkeita

Työtaustani on graafisen ja ATK-tarvikkeiden myyntitehtävissä. Ajatuksena tuottaa
asiakkaille ratkaisuja, jotka kehittävät heidän toimintaansa tai alentavat kustannuksia.
1987 perustin oman Vidois Oy:n ja näin pääsin vapaammin toteuttamaan ideoitani
asiakaspalvelussa. Yli 30 vuotta yritystoimintaa oli lamavuosien myötä todella vaihtelevaa,
ainoastaan innovatiivinen kehitystyö ja asiakasuskollisuus pelastivat katastrofeilta.
Nyt toimintaa jatkaa vanhin poikani ja jatkuvuus on taattu.


Seuraavia innovaatioita olen ollut kehittämässä, joista toiset olivat hyvin edellä aikaansa.
Eräitä piti lopettaa taloudellisista syistä tai resurssipulan vuoksi. Koskaan en ole saanut
taloudellista tukea, vaikka olen hakenut. Yleensä on ollut konsultointikuluja ja turhaa
ajanhukkaa.

  1. Suomen ensimmäinen ergonominen näyttöpäätepöytä 1976 monipuolisine säätöineen,
    joka todettiin testeissä parhaimmaksi IBM-tarpeisiin. Heidän toiveenaan oli näytön
    korkeus- /kallistussäätö ja samoin näppäimistölle samat ominaisuudet. Lauttasaaren
    IBM-pisteessä oli ryhmä testattavia pöytiä, joista minun oli ainoa räätälöity kotimainen
    pöytä. Erikoista, että Askolla ei ollut testeissä pöytää ja kuitenkin saivat 60 kpl kaupan.
    He kopioivat pöytäni ja kaupallistivat työni. Sain ensimmäisen kokemuksen raakaan
    liiketoimintaan ilman korvauksia.
  2. Useita lomakepohjia 80-luvun alussa eri yrityksille ja virastoille. Esim. Suomen
    ensimmäinen 1-osainen viitepankkisiirto, jolloin päästiin eroon matriisikirjoittimiin
    tarkoitettuihin useampiosaisista pankkisiirroista. Näin saatiin lasertulostettavia A4-arkin
    lasku-pankkisiirtoja ja sen myötä kustannussäästöjä sekä tehokkuutta. Asiakkaan
    kuittikappale erotettiin perforoinnilla pankin osasta.
  3. Infoback A3-kirjearkki, jossa on taitettuna lähetyskuoren ja palautuskuoren
    ominaisuudet. Sampo-vakuutusyhtiön asiakaskyselyyn toteutettu lomake, jonka täyttäjä voi
    taittamalla sekä tarran irrottamalla sulkea niin ettei täytettyjä tietoja voi lukea.
    Tästä keksinnöstä tehtiin hyödyllisyyspatentti. Koska Saksassa ollaan nuukia, niin
    pikkupatentti tehtiin myös Saksan markkinoita ajatellen.
  4. Matkahuolto Oy:llä yli 8000 laskua kuukaudessa oli eräajona työläs jälkikäsitellä postin
    jaettavaksi 1987. Ratkaisuna ehdotin lasertulostamista, jolloin erittelyn rivivälejä voitiin
    tiivistää ja siten mahduttaa laaja tieto A4-kokoiselle offset-lomakkeelle.
    Tästä alkoi myös toimintamme, jossa Matkahuollon toiveesta tarjosimme jälkikäsittely- ja
    postituspalvelua. Tulostukseen yhteistyökumppaniksi valitsimme Tietotehdas Oy:n.
    Vuonna 1990 huolehdimme yli 3,8 milj. sivua eri rahoituslaitoksien, puhelin- ja
    sähkölaitoksen laskuja ja toiminta alkoi tuottamaan, kun niin sanottu K-piste tuli täytettyä.
    Tästä palvelutoiminnasta on olemassa ihan oma järkyttävä tarinansa.
  5. Itsevalittavan PIN-koodin lomaketeknisen suunnittelun ja toteutuksen. Pekka Oksala
    Maksutekniikka Oy:stä oli kehittänyt luottokortteihin mahdollisuutta saada itse valitsema
    4-numeroinen PIN-koodi. Finnoil ja Pukeva olivat ensimmäisiä asiakkaita, jotka
    hyödynsivät korttihakemuksissaan itse valittavaa PIN-koodia. Kortin hakemuslomakkeeseen piti
    esitulostaa koodin tarvitsema esivalintaa varten yksilöity tunnisterakenne, jossa kortin
    myöntäjälle tuli salaisesti tieto kortin PIN-koodiksi. Ainoastaan lähettäjälle jäi omaan
    kappaleeseen tieto mitkä neljä numeroa hän valitsi. Näin kortinhaltija voi itse valita haluamansa
    nelinumeroisen PIN-koodin jo korttia hakiessaan, eikä jälkikäteen annettua PIN-koodia
    tarvinnut erikseen lähettää.
    Lomakeratkaisuna kehitettiin yksinkertainen A4-lomake, jolla taitettuna ja suljettuna saatiin
    kortin tilaajalle mahdollisuus valita PIN-koodin itse, mm. Shell Euroopassa käytti tuotettamme.
  6. Tilastokeskus 90-luvun alussa halusi nopeuttaa tietojensa siirtoa kun kirje- sekä fax-
    lähetykset olivat hitaita median tarpeisiin. Aluksi oli ajatus auttaa palveluna kirje- ja fax-
    lähetyksien hoitaminen. Olin tutustunut Antti Merisalon nimiseen henkilöön, jolla oli taitoa,
    osaamista tietotekniikan koodauksen ja kehittämisen saralla. Yhdistimme voimamme ja
    siten uudistimme Tilastokeskuksen tiedottamisen monikanavaisuuteen. Lopputuotteena
    ratkaisu, jossa illalla hyväksytty mediatiedote siirtyi ajastukseen ja klo 8.00 aamulla lähti
    jakeluun kirjeenä, faksina, sähköpostilla riippuen mikä osoite oli postituslistalla. Fax oli
    vielä yleinen medioilla, joten rakensimme palveluumme 8-kanavaisen fax-serverin.
    Jatkokehityksenä lisättiin lähetystoiminnoksi mobiilitekstiviesti ja automaattinen kotisivun
    päivitys. Lähetysprosessi hoidettiin Word-tekstinkäsittely-ohjelmalla, jolloin uutta alustaa ei
    tarvinnut opetella ja kaikki kanavat tulivat lähetyspiiriin yhdellä napin painalluksena.
    Kotisivujen päivitystoiminto oli Wordilla niin yksinkertaisen helppoa, että siitä rakennettiin
    eri osastoille omat lähetysalustat, joten käyttäjiä oli lopulta useita satoja henkilöitä.
    Nyt sivujen päivitystä ei tarvinnut toimittaa ammattilaisen päivitettäväksi, näin säästettiin
    aikaa ja rahaa, sekä tiedotteet julkistettiin reaaliajassa.
    Tämä monikanavainen innovaatio, jolla voitiin samanaikaisesti lähettää yksittäin tai
    ryhmälähetyksinä kirjepostia, fakseja, sähköposteja, mobiilitekstiviestejä ja päivittää verkkosivu oli Suomen ensimmäinen ja erittäin vaativalla asiakkaalla.
  7. FastMail monikanavainen viestintäratkaisu oli Tilastokeskuksella testattu ja siten
    toimiva kenelle tahansa organisaatiolle, joka halusi tehostaa markkinointiviestintää.
    Wordillä tehty tiedote voitiin vapaasti lähettää sähköpostilla, mobiililla ja yksilöitynä
    värillisenä kirjeenä ulkoistettuna palveluna omalla logolla varustettuna. Riippuu mitä
    osoitteita valitsi FastMailiin liitetystä Excel-pohjaisista jakeluohjelmistoista.
    Erikoisuus oli myös, jos osoitteissa oli samoja esim. ulkoisesti toimitettuja niin
    päällekkäiset samat osoitteet poistettiin automaattisesti lopullisesta jakelusta.
    Word-kuvallinen aineisto muutettiin automaattisesti HTML-muotoon ja voitiin toimittaa
    liitetiedostoineen sähköpostilla ryhmälähetyksinä vaikka tuhat kerrallaan.
    Ongelma oli, että ratkaisumme oli liian edellä aikaansa, jolloin organisaatiot eivät olleet
    valmiita muuttamaan toimintatapojaan.
  8. Kriisiviestintään ratkaisu. 1996 perustimme Viestikeskus.fi-nimisen portaalin, jonka
    tarkoitus oli mahdollisuus hallita osoitteita ja jakaa ryhmälähetyksiä nettiportaalin kautta.
    Lähetykset olivat lähinnä henkilökohtaisiin mobiililaitteisiin ja sähköpostiin osoitettuja viestejä. Jos
    operaattoreilta oli saatavissa alueellisesti vaarassa olevat henkilöt, niin varoitusjakelu olisi
    nopeasti toteutettavissa Viestikeskuksen kautta. Viestikeskukseen voitiin tehdä valmiiksi
    eri tarkoituksiin jakelulistoja, joita voitiin päivittää tarpeen mukaan. Käyttö oli mahdollista
    salasanan kautta kaikille sopimuksen tehneille asiakkaille, etenkin normaaliin sähköiseen
    ryhmäviestintään.
  9. FastMail International-konseptin tavoite oli saada se vientituotteeksi kansainväliseen
    viestintään eri maanosien välillä. Kirjeet kulkivat maiden välillä lentopostina ja viive oli
    useita päiviä tai viikkoja.
    Ajatuksena oli tuotteistaa käytössämme ollut FastMailin lähetysen ja vastaanotto-ohjelmat
    tuotantotekniikkoineen lisenssinä ostettavaksi. Tämä olisi mahdollistanut esim. Suomesta
    lähetetyn kirjeen siirron sähköisenä melkein reaaliajassa USA:han ja siellä tulostettu ja
    kuoreen laitettu sopimustoimittajan toimesta. Näin meneteltynä olisi kirje kuljetettu
    paikallisella postimaksulla ja aikaviive olisi ollut merkittävän nopea. Näitä
    sopimuskumppaneita olisi useammissa maissa ja se olisi vienyt merkittävän osan
    lentopostikirjelähetyksien määrästä.Taloudelliset säästöt ja tehokkuus olisivat olleet
    huomattavat. Tähän projektiin haimme Liksa-nimellä markkinoinnin tukirahaa. Koska
    haluttiin saada hyvä hakemus niin jouduimme käyttämään konsulttia ja sen kustannukset
    olivat silloin 3000 mk. Lopputuloksena jäimme hopeasijalle ja rahoitus jäi saamatta, kuten
    projektin jatko.
  10. Kirkkohallitus 2003 halusi saada seurakunnilleen toimivan viestintäratkaisun.
    Tarjosimme FastMail-mahdollisuutta, johon hankintavastaava ihastui. Ohjelma on
    asennettava tietokoneeseen manuaalisesti niin heille valtakunnallisesti se oli vaivalloinen.
    Koska heidän omaa IT-tukea oli saatavilla niin kaikki, jotka olivat evl- verkossa voisivat
    ladata FastMail ohjelman käyttöönsä ja siten saada monikanavaominaisuudet käyttöönsä.
    Sopimus tehtiin ja niin uskoimme, että suurasiakassuhde on saatu. Kuitenkin organisaatio
    oli vanhoillinen ja vaikka monessa koulutusteemassa olimme mukana ei toimintatapoja
    heidän osaltaan saatu muutettua.
  11. Ekoajo tyhjien paluukuljetusten hyödyntämiseen palveluportaali. Tuotantomme muutti
    Heinolaan, joten postitukseen tulevat fyysisen aineiston saaminen pikaisena oli ongelma.
    Nelostiellä kulki yhtenään rekkoja ja muita autoja, mietin miten niihin saa yhteyttä. Ideoin
    2005 Ekoajo-portaalin, johon tallennutin 3000 kuljetusyrittäjän yhteystiedot. Portaaliin
    kuljetusyrittäjä voi laittaa tiedot kalustostaan ja päivittäisestä kuljetusreitistään ajallisesti.
    Kun vapaata lavatilaa oli saatavilla niin kuljetuksen tarvitsija otti suoraan yhteyttä ja sopi
    kuljetusehdot. Valitettavasti emme saaneet SKAL-liittoa mukaan hankkeen edistämiseen.
    Yritin vielä saada 2014 Lahden kaupungin mukaan, jossa kaikki heidän kuljetustarpeet ja
    sopimuskuljettajat olisivat heidän vastaavassa portaalissa, näin tieto olisi ollut
    reaaliaikaista ja nopeasti muunneltavissa. Tämä reaaliaikainen ratkaisu olisi helposti
    muunneltavissa muille kunnille. Ekoajo huolehtisi kuntien välisistä kuljetustarpeista ja siten olisi
    yhteydessä kuntien omiin kuljetustarpeisiin.
  12. Tilastokeskus 1992 kyselytutkimustulostus- ja postitustyöprosessin uudistaminen.
    Aiemmin kyselyn palautuskuoreen painettiin numero, jota verrattiin osoitteeseen ja näin
    tiedettiin numerosta kuka on palauttanut ja siten voitiin poistaa karhupostituksesta.
    Innovaatio oli tulostaa kyselytutkimusvihon etusivulle osoite, joka olisi poistettavissa kun
    kysely laitetaan palautuskuoreen. Kuitenkin osoitetulostuksen yhteydessä tulostettiin
    sisäsivuille viivakoodi, joka palautui tallennukseen. Muutos mahdollisti koneellisesti
    automaattisen postituskäsittelyn ja luotettavan tavan poistaa vastaaja karhupostituksesta.
    Tätä menetelmää käytetään yleisesti tänäkin päivänä.
  13. Korukirje-portaali 1993 innovaatio, jonka tarkoituksena oli tuottaa kuluttajille palvelua
    merkkipäiväonnittelujen hoitamiseksi. Portaalissa valittaviksi tulisi painettuja kirjepohjia eri
    aihealueisiin kasteesta, ylioppilas- ym. merkittäviin onnittelutapahtumiin. Lähettäjä olisi
    klikkaamalla valinnut halutun pohjan ja kirjoittanut siihen haluamansa tekstin ja osoitteen.
    Tarkoituksena oli myös laittaa valmiita runo- tai tekstipohjia, jos lähettäjällä ei ollut niihin
    osaamista. Palvelumme tulostaisi ja postittaisi onnittelukirjeen asiakkaan puolesta.
    Silloin ainoa vastaava oli korusähke, joka toimi hyvin eri rakenteella. Korukirjettä yritettiin
    patentoida, mutta Postin e-kirje oli este sen toteutumiselle. Kuitenkin erot olivat merkittävät
    eikä e-kirje ollut portaalipohjainen. Näin Korukirje jäi toteutumatta ja Posti rakensi oman
    nettipalvelun postikorttien lähettämiseen.
  14. UniikkiHeinola 2019 oli kunnan nuorten työllistämisen kannalta hanke, jossa
    maantieteellinen asemapaikka hyödynnettäisiin kaupallisesti. Suomessa on laajasti
    käsityöammattilaisia ja- harrastajia, joiden tuotteita oli hajautetusti myynnissä, eikä ollut
    välttämättä markkinointiosaamista. Hankkeen tavoitteena oli luoda valtakunnallinen
    myyntikeskittymä, johon oli suurimmista asuinkeskittymistä lyhyt matka tehdä
    käsityöhankintoja. Heinolan kuntaa ei saatu mukaan, mutta suuren kirpputorin tiloihin
    korona-aikaan saatiin myymälä. Samalla rakennettiin nettikauppa, johon kaikki voisivat
    laittaa tuotteitaan myyntiin.
    Pidimme myös korona-ajan loppuvaiheissa viikonlopun markkinat, joihin osallistui n. 50
    käsityömyyjää. Ostavia asiakkaita tuli tuhansia ja tapahtuma oli menestys. Kuitenkin
    kirpputori luopui käsityömyymälästä ja siten hanke myös lakkautettiin.
  15. Virtanen 2009 virtaavaan jokeen upotettava sähköenergiaa tuottava innovaatio.
    Tutkimme mahdollisuutta patentointiin, mutta vastaava joen pinnalla toimiva ratkaisu oli
    patentoitu vuonna 1967. Koska patentti oli vanhentunut niin ei ollut estettä sen
    rakentamiseksi.
    Keksintösäätiön asiamies totesi sen olevan hyvä ratkaisu sähkön tuottamiseen katastrofialueilla. Kuitenkin muut työtehtävät täyttivät ajankäyttöni ja hanke jäi kytemään.
  16. Ohjetietopankki oli Toimisto- ja Tuottavuusyhdistykselle tarkoitettu ideoimani hanke.
    Yli 50 vuotta yhdistys, jonka jäsen olin, on tehnyt merkittävää työtä lomakestandardien
    luomiseksi. Oppikirja Toimiston asiakirjat ja standardit 1976 on yhdistyksen
    aikaansaannos. Tarkoitus oli tukea vuonna 2020 yhdistystä, jonka merkitys uudistuvassa
    tietotekniikassa jäi vähäisemmäksi. Idea oli standardisoida lomakkeella olevien
    ohjetietojen eri maiden vastaavat termit ja liittää niihin maatunnus. Termien käännökset
    ovat myös hankalia vahvistaa ja siten hidasti lomakesuunnittelua eri kielille.
    Ohjetietopankista niitä olisi yhdistyksen jäsenet saaneet vapaasti hyödyntää.
    Ohjetietopankin etuna olisi ollut nopea ja oikeakielinen käännös halutulle kielelle. Esim.
    ukrainalaista rahtikirjaa on vaikea eurooppalaisen tulkita ja niin se voitiin käännättää
    automaattisesti Ohjetietopankin kautta siten tulkita millä tahansa kielellä. Nykyisin on
    olemassa ohjelmallisia kääntäjiä, mutta kukaan ei ole vahvistanut termien oikeakielisyyttä.
  17. Vesikaruselli vuonna 2025 on jatkokehitys Virtaselle, mutta huomattavasti
    yksinkertaisemmalla rakenteella. Se on säävapaa ja 24/7-tuotantoa tekevä
    hybridigeneraattori. Sille on parhaillaan patenttihakemus vireillä. Etuina ettei eläimistölle
    mm. kaloille tai kasvillisuudelle muodostu haittaa. Voidaan käyttää vuorovesialueella
    molempiin suuntiin. Myös vedenalaisissa voimakkaissa virtauksissa sitä voidaan käyttää
    eikä virtaussuunnasta ole merkitystä. Sen kokoa voidaan vapaasti suurentaa
    kohdevirtauksen antaman mahdollisuuksien mukaan, sekä ketjuttaa useita tehon
    lisäämiseksi.
  18. Tarkoitus on tehdä merkittävä vientituote ja siten hyödyntää Suomen taloutta.
    Hanke edellyttää taloudellista panostusta ja prototyypin valmistamisen.
    Julkisyhteisön olisi enemmän tuettava yksittäisen henkilön tuottamia innovaatioita.
    Siemenvaiheeseen ei ole saatavissa rahoittajia. Ainakin uutuustutkimus olisi saatava
    valtion tukemana, jolloin kehityskelpoiset keksinnöt saisivat paremmin tukijoita.

Olisiko otsakkeen pitänyt olla Menetettyjä mahdollisuuksia?


Risto Lehtinen
TKP-print / Vidois
www.tkp-print.fi


Noora Caroliina Määttä
Toimittaja