Kategoria: uutiset 2026

Business Finland on suomalainen valtiokonserni, joka tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita. Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen valottaa alla olevassa haastattelussa konsernin syntyhistoriaa ja tärkeimpiä tavoitteita, sekä kertoo näkemyksiään suomalaisesta innovaatioyhteiskunnasta. Noponen on toiminut tehtävässään syksystä 2024 lähtien.

Voitteko kuvailla lyhyesti Business Finlandin syntyhistoriaa?

Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kasvupalveluita suomalaisille yrityksille, edistää matkailua ja investointeja sekä osaajien houkuttelua Suomeen. Tehtävämme on kehittää Suomesta maailman houkuttelevin ja kilpailukykyisin ympäristö innovaatioille, investoinneille, matkailijoille ja kansainvälisille osaajille. Business Finland perustettiin vuonna 2018, kun innovaatiorahoittaja Tekes ja vienninedistämisorganisaatio Finpro fuusioituivat.

Voitteko kuvailla Business Finlandin tärkeimpiä palveluita ja tehtäviä?

Business Finland on Suomen valtion virallinen toimija, joka rahoittaa, neuvoo, sparraa ja yhdistää yrityksiä ja organisaatioita kansainväliseen kasvuun ja innovaatiotoimintaan. Autamme erityisesti kasvuhakuisia yrityksiä niiden koosta ja iästä riippumatta, tutkimusyhteistyötä tekeviä organisaatioita ja julkisia toimijoita.

Perustehtävänämme on nostaa hankkeiden kunnianhimon tasoa ja jakaa riskiä erityisesti sellaisissa projekteissa, jotka tavoittelevat merkittävää kasvua ja vaikuttavuutta, mutta eivät toteutuisi ilman julkisen toimijan mukanaoloa ja riskin jakamista.

Tukemalla yrityksiä menestymään luomme samalla positiivisen läikkymisefektin: hankkeiden tuloksena syntyvä osaaminen, innovaatiot, verkostot ja uudet toimintamallit hyödyttävät myös muita yrityksiä ja toimialoja sekä vahvistavat koko talouden uudistumista ja kilpailukykyä.

Mitkä ovat mielestänne innovaatiotoiminnan suurimmat haasteet Suomessa?

Suomalaisyrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on valtava potentiaali, ja ratkaisut, joita niissä kehitetään ovat sellaisia, joille on kysyntää maailmalla. Tämän olen huomannut matkoillani, viimeksi pääministeri Orpon delegaatiossa Intiassa.

Yrityksillä on osaamista, mutta puutteita on kansainvälisen tason kunnianhimossa, kansainvälistymisessä sekä rohkeudessa tavoitella merkittävää kasvua ja suuria markkinoita.

Business Finlandin uudessa strategiassa yhtenä keskeisenä teemana onkin kunnianhimon tason nosto: lisää rohkeutta niin asiakkailta kuin meiltä itseltämmekin. Moonshot -ajattelua tarvitsemme lisää.

Hyviä esimerkkejä onneksi on, yksi erinomainen esimerkki riman nostamisesta on Business Finlandin Näytönpaikka-rahoitushaku.

Näytönpaikka-rahoitushaulla etsitään suomalaisista tutkimusorganisaatioista uusia mullistavia tutkimusideoita, joilla on merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Toista kertaa järjestettyyn hakuun tuli 186 aiehakemusta, joista 32 valittiin jatkosparraukseen. Projektiehdotusten määrä ja laatu yllättivät positiivisesti. Rahoituspäätökset tehdään kevään 2026 aikana.

Miten suomalaista innovaatiotoimintaa tulisi kehittää/parantaa?

Suomessa syntyy noin yksi prosentti maailman uudesta tiedosta. Meidän täytyy pystyä pienenä maana vivuttamaan rajallisia julkisia panostuksiamme niin, että kasvu vauhdittuu ja hyvinvointi lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Business Finland teki strategiatyössä selkeitä valintoja, joilla haemme vaikuttavuutta kohdistamalla resursseja sellaisiin kasvun murtokohtiin, joissa Suomella on selkeitä kansallisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia globaaliin menestykseen.

Samaan aikaan yhteistyötä esimerkiksi Suomen Akatemian kanssa kehitetään jatkuvasti. Entisestään tiivistyvä yhteistyö Business Finlandin ja Suomen Akatemian välillä luo edellytyksiä huippututkimusta hyödyntävälle innovaatiotoiminnalle, mutta samaan aikaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja tulee parantaa.

Kuinka innovatiivisena pidätte suomalaista yhteiskuntaa tällä hetkellä?

Suomea pidetään yhtenä maailman innovatiivisimmista maista useista hyvistä syistä.

Suomessa koulutus on laadukasta ja maksutonta. Me investoimme merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja näiden panostusten tärkeydestä vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys.

Suomessa on lisäksi pitkä teknologinen perinne ja teollisuus sekä aktiivinen start up -kulttuuri, joka omalta osaltaan ruokkii uudistumista.

Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä: Suomessa on vakaa yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä, matala korruptio ja korkea luottamus yhteiskunnassa. Tämä luo turvallisen ympäristön yrittäjyydelle ja kokeiluille. Kaiken kaikkiaan Suomi on hyvä paikka rakentaa yritystoimintaa.

Liittyykö innovaatiotoimintaan jotain yleisiä harhaluuloja Suomessa?

Usein uudistumisen ympärillä käytävässä keskustelussa unohtuu se fakta, että innovaatiotoiminta on tutkitusti kasvun paras lähde. Business Finlandin kautta kuluvana vuonna myönnettävällä 790 miljoonan euron rahoituksella jaetaan yritysten riskiä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tiivistetään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.

Toinen asia, joka saattaa helposti hämärtyä on se tosiasia, että maakuntasarjan ratkaisuilla ei maailmalla pärjätä. Tarvitsemme älykästä erikoistumista, jotta resurssimme riittävät menestykseen myös kansainvälisillä kentillä. Meidän on ketterästi haettava pelipaikkoja nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa ja panostettava niihin määrätietoisesti yhdessä – ei sirpaleisesti tai sattumanvaraisesti resursseja hajottaen.

Yleisesti ottaen tarvitsemme lisää kunnianhimoa ja rohkeutta lähteä maailmalle, luoda verkostoja saada Suomeen kansainvälistä pääomaa ja osaamista.

Kuinka palkitsevana koette tekemänne työnne Business Finlandissa?

Business Finland on mielestäni ainutlaatuinen työympäristö. Meillä on valtava määrä huippuosaajia ja välillä tuntuu kuin työskentelisi mini-Stanfordissa. Koen valtavana etuoikeutena johtaa Business Finlandia ja samaan aikaan valtavana vastuuna. Koen myös, että aikaisempi urani on valmistanut minua tähän hyvin. 

Yksi asia, joka lisää työtyytyväisyyttä on merkityksellisyys. Business Finland on uniikki organisaatio, joka mahdollistaa ei pelkästään suomalaisen elinkeinoelämän, yritysten ja tutkimuslaitosten uudistumisen, vaan myös kasvun. Näin palkitsevien ja merkityksellisten asioiden parissa ei juuri muualla pääse töitä tekemään!

Keksintösäätiön kuukausittain innovaattoreille ja yrittäjille järjestämät aamiaiswebinaarit jatkuvat keskiviikkona 11.3.2026 klo 8.30–9.30 (Google Meet).

Palvelumuotoilun erityisasiantuntija, projektipäällikkö Laura Hahkala esittelee Ideajalostamo-konseptin ja Oma Ideajalostamo -alustan. Laura kertoo, miten alustaa käytetään, miten se auttaa ideoiden jalostamisessa ja arvioinnissa.

Webinaari on maksuton. Tervetuloa.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Keksintösäätiön järjestämät aamiaiswebinaarit toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille sekä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeiden kanssa. Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.

Kaksi naiskeksijä aktiivia on kokoontunut haastattelua varten Eija Pessinen kotitoimistoon hyvin valmistautuneina ja ennakkomateriaalit QUIN-yhdistyksestä ovat tulleet minulle jo hyvissä ajoin perille. Tämä kertoo Eija Pessisen ja Maila Hakalan innostuksesta ja omistautuneisuudesta naiskeksijöiden asialle. Maila Hakala on varsinainen naiskeksijä toiminnan uranuurtaja ja Eija Pessinen on keksijä ja naiskeksijöiden ja innovaattoreiden asiaa edistävä yhdistysaktiivi.

Eija Pessinen toimii puheenjohtaja Suomen johtavassa ja ainoassa naiskeksijöille omistetussa yhdistyksessä, Quin-Suomi ry:ssä, joka on perustettu Suomeen vuonna 2001, ollen tuolloin Euroopan ensimmäinen keksijä naisille perustettu yhdistys. 

Alkujaan Pohjoismainen ministerineuvosto tuki pohjoismaisen Quin-verkoston perustamista ja mukaan toimintaan otettiin myös Viro ja sitten myös Ruotsi, Tanska ja Islanti. Haastatteluun saimme myös Eija Pessisen aisaparin, suomalaisen naiskeksijä toiminnan uranuurtajan Maila Hakalan, joka on Quin-Suomen edeltäjän, Naisten idea- ja keksintöliiton, perustaja. Eijalla ja Maillalla onkin paljon kerrottavaa järjestöstään sekä suomalaisesta naiskeksijä toiminnasta ja innovaatiopolitiikasta. Tässä artikkelissa keskitymme naiskeksijä toimintaan ja keksijä naisten asemaan Suomessa. Mukana artikkelissa on myös amerikkalaisen talouslehti Forbesin ‘‘40 Women to Watch Over 40’’ -listalle päässyt innovaattori  Nina Ignatius.

Näille haastatelluille kansainvälisille naisille myös monikielisyys on tärkeää ja onhan Quin nykyään myös yhteispohjoismainen yhdistys, joten Eija mainitsee yhdistyksen nimen olevan vanharuotsalaisittain Quinnliga Uppfinnare i Norden. Yhdistyksen on tarkoitus auttaa sekä alkuvaiheessa olevia että pidemmälle edenneitä naiskeksijöitä ja innovaattoreita pääsemään eteenpäin keksintöjen jalostamisessa ja tunnetuksi tekemisessä. Kansainvälisen maineen saaminen ja verkostoituminen ovat keskeisessä asemassa keksijä naisten innovaatioiden kehityksen ja markkinoille pääsyn kannalta. Quin tarjoaa naiskeksijöille henkilökohtaista tukea ja opastusta sekä järjestää muun muassa verkostotapahtumaa Menestystä innovaatioilla. Yhdistys järjestää myös innovaatiokilpailuja euroopanlaajuisesti sekä  pohjoismaissa. Media näkyvyyden saaminen on myös keskeistä, jotta innovaattorit saavat keksinnöilleen ja innovaatioilleen tunnettuutta. Myös patentointi on tärkeää, mutta siinä Quin-yhdistyksen resurssit riittävät vain alkuvaiheen tuen tarjoamiseen.  

Quin-Suomen naiset peräänkuuluttavat Suomen innovaatiopolitiikan muutostarpeita ja sitä kuinka Suomessa keksijöiden tukijärjestelmät ovat puutteellisia ja jääneet jälkeen esimerkiksi monista Pohjois- ja Keski-Euroopan vastaavista järjestelmistä. Hollantia nämä naisinnovaattorien asialle omistautuneet naiset pitävät jonkinlaisena innovaatiopolitiikan ja etenkin keksijöiden tukijärjestelmien esimerkki maana. Maila Hakala toteaa, kuinka ‘’on suorastaan häpeällistä, että Quin-Suomi on tehnyt yhteiskunnalle arvokasta työtä, mutta ei saa yhteiskunnalta mitään tukea.’’ Yhdistyksen toiminta on täysin omarahoitteista, eikä se saa valtiolta minkäänlaista yhdistystukea toimintansa kustannusten kattamiseen. Välillä nämä naiset ovat joutuneet maksamaan jopa matkakuluja seminaareihin itse, koska jäsenmaksut eivät riitä kaikkien tällaisten perusmenojen kattamiseen. Yhdistyksen jäsenmaksu on alhainen ja kynnys liittyä mukaan toimintaan on ainakin siinä mielessä matala. Quin-Suomen jäsenmaksu on 35 euroa ja eläkeläisille 30 euroa. 

Molemmat naiset, Eija ja Maila, ovat Yksityiskeksijöiden tukimalliin liittyvän Kansalaisaloitteen kannattajia ja sen alulle panemisen aktiivihenkilöitä. Eijan ja Mailan mielestä yksityiskeksijöiden tukimalli olisi tärkeä keksijöiden aseman parantamiseksi Suomessa. Sen avulla yksityiskeksijöiden tekemät innovaatiot voitaisiin saada nousuun. Omalta osaltaan kansalaisaloite parantaisi myös naiskeksijöiden asemaa, vaikkakin se keskittyy yhtälaisesti sekä mies- että naiskeksijöiden tuen parantamiseen. Kansalaisaloite vaatii kuitenkin vähintään 50 000 allekirjoitusta, joten sen läpi saaminen ei ole mitenkään helppo juttu. Quin-Suomen naiset ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kansalaisaloite kampanjaa. Kampanjassa ovat olleet mukana myös muun muassa HEKE, Helsingin Keksijät, sekä TreKeksi osuuskunta. Kansalaisaloitteen esimerkkinä toimii Hollanti, jossa yksityiskeksijöille on luotu kattava tukimalli. Tämän seurauksena innovaatiotoiminta ja yksityishenkilöiden tekemät patenttihakemukset ovat lähteneet nousuun. Uusi tukimalli sisältäisi valtion tukeman innovaatioapurahan, henkilökohtaisen työskentelytuen ja kattavat neuvontapalvelut ilman yrityksen perustamisvaatimuksia. Lisäksi perustettaisiin riippumaton arviointielin, joka varmistaisi tukien oikean kohdentamisen ja estäisi väärinkäytökset. Yksityiskeksijällä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka itsenäisesti kehittää uuden teknisen, tuotannollisen, palvelullisen tai liiketoiminnallisen ratkaisun, jota voidaan pitää merkittävänä innovaationa. 

Vaikka tukea ei ole yhdistykselle tullutkaan niin innokkuutta ja omatoimisuutta Eijalla ja Mailalla riittää; keksijöiden asian edistämiseen liittyvästä kokemuksesta puhumattakaan. Maila Hakalalla, joka on nykyinen Quin-Suomen tiedottaja, on pitkä kokemus keksintötoiminnan tukemisesta ja naiskeksijä toimintaan liittyvästä toiminnasta. Koulutukseltaan Hakala kertoo olevansa kauppakorkeakoulun käynyt kirjeenvaihtaja-ekonomi. Hän toteaa olevansa enemmän viestintähenkilö ja tiedottaja kuin keksijä, mutta on hänellä ollut myös keksinnön kaltaisia innovaatioita kuten järjestelmä lumen puhdistamiseksi katoilta ja mattojen pesuautomaatti.

Hakala on muun muassa perustanut Quin-Suomen edeltäjän Naisten idea- ja keksintöliiton kuin myös Quin-yhdistyksen kansainvälisen naiskeksijäverkoston ja kuulunut muun muassa IFIA:n hallitukseen. IFIA, International Federation of Inventors’ Associations, on Kansainvälinen keksijäjärjestö, joka pitää päämajaansa Sveitsin Genevessä. Hakala on saanut myös muun muassa kansainvälisen naiskeksijöiden Globalwiin elämäntyöpalkinnon. Hän on ollut myös mukana WIPO:n toiminnassa, joka on YK:n alainen  kansainvälinen aineettoman omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organization). Näiden lisäksi Hakala on ollut Malesiassa auttamassa naiskeksijäverkoston perustamisessa ja samantyyppisissä tehtävissä Etelä-Korean Soulissa. 

Maila muistelee kuinka 1970-luvulla keksintöjen tukeminen oli lähes muotia ja keksijöiden yhteiskunnallinen asema ja arvostus nykyistä parempaa. ‘’Helsingin kaupunki järjesti esimerkiksi protopajan, jossa keksijät saattoivat esitellä keksintöjään yleisölle ja asiantuntijoille’’. ‘’Nykyään ei ole tällaista toimintaa tai muutakaan yhteistoimintaa’’, Hakala toteaa. ‘’Keksijöille verkostot ja verkostoituminen ovat tärkeitä, mutta esimerkiksi naiskeksijöille tällaista verkostoitumista järjestää lähes ainoastaan Quin-Suomi. ‘’Naiskeksijät tarvitsevat roolimalleja ja Quin Finland tarjoaa niitä.’’ Hakala myös korostaa, kuinka ‘’naiskeksijöille ei ole olemassa valmiita roolimalleja ja myös keksijäidentiteetin luominen vaatii tukea’’. Tätä varten on olemassa Quin-Suomen toiminta. Vaikka rahoituksen saaminen onkin Suomessa hankaloitunut tämän kaltaisille yhteisöille, niin joitakin hyviä yhteistyökumppaneitakin on löytynyt. Eräs tällainen on Tekniikan Museo Helsingissä, jonka kanssa tehtävä yhteistyö on mahdollistanut naiskeksijöiden näyttelyn järjestämisen ja yhteistyö Tekniikan museon kanssa on muutenkin ollut hedelmällistä. Myös yhteistyö Keksintösäätiön kanssa on ollut Eijan ja Mailan mielestä sujuvaa. 

Eija Pessinen toimii Quin-Suomen puheenjohtajana ja on itsekin keksijä. Siviiliammatiltaan hän on erikoissairaanhoitaja kätilö. Eijan Curriculum Vitae sisältää myös maininnat markkinointiekonomi sekä intialaisen päähieronnan ja enneagrammin taitaja. Kuten keksijälle kuuluukin, niin Eijalta löytyy siis monialaista osaamista. ‘’Keksijälle tärkeintä on kysyä kysymyksiä ja tarkkailla’’, Eija kiteyttää. Kansainvälistä kokemusta Eijalta löytyy muun muassa Väli-Amerikan Nicaraguasta, jossa Eija on työskennellyt  kehitysyhteistyöprojektissa. Eija on ollut puhujana myös erinäisissä kansainvälisissä naiskeksijätapahtumissa.

Suomen innovaatiopolitiikan tilanteesta kysyttäessä Eija yhtyy Mailan näkemyksiin; ‘’Suomi on tehnyt vääränlaisia päätöksiä ja vääränlaista innovaatiopolitiikkaa’’. Keksijöiden asemaan ja innovaatiopolitiikkaan tehdyt heikennykset aloitettiin jo 1990-luvulla ja 2010-luvulle tultaessa myös Keksintösäätiön valtion tuki lakkautettiin. Tämä politiikka on johtanut siihen, että yksityiskeksijöiden tekemät patenttihakemukset ovat laskeneet yli 700:sta vuosittaisesta hakemuksesta 150:een hakemukseen. Vastuu keksijöiden tukemisesta on jäänyt Keksintösäätiön ja Quin-Suomen kaltaisille toimijoille. Keksijöiden saaman tuen heikennykset koskevat yhtälailla nais- kuin mieskeksijöitä. Mieskeksijöiden verkostot ovat hieman vahvempia ja laajempia, joten siinäkin mielessä tuen lakkautukset ovat vaikuttaneet merkittävästi  naiskeksijöiden asemaan. 

Naiskeksijän tarina — Nina Ignatius, Beibamboo

Nina Ignatius on Helsingin Vuosaaressa asusteleva naisinnovaattori, joka on mukana aktiivisesti myös Quin-Suomen toiminnassa ja sen hallituksessa. Ignatius on ajautunut innovaattorin uralle kansainvälisillä vesillä; asuessaan muun muassa Japanin Tokiossa ja Lontoossa. 

Ignatius on koulutukseltaan ja osittain myös nykyiseltä ammatiltaan graafinen suunnittelija. Hänellä on pitkä kansainvälinen ura brändisuunnittelun parissa. Suomalaisittain tätä työtä tehtäisiin mainostoimistoissa mutta Ignatius kertoo, että kansainvälisillä vesillä tätä tehtävää hoitaa asiaan erikoistuneet bränditoimistot. Nina Ignatius on kansainvälisesti tunnustettu innovaattori ja tunnettu talouslehti Forbes listasi hänet ‘40 Women to Watch Over 40’-listalle vuonna 2013. Kansainvälisestä tunnustuksesta ja tunnistetusta markkinapotentiaalista huolimatta hän ei saanut Beibamboo yrityksen venettä vesille. Beibamboo on Helsingissä rekisteröity osakeyhtiö, joka on perustettu vuonna 2009. Beibamboon liikeideana oli suunnitella ja valmistaa innovatiivisia ja ekologisia vauvanvaatteita, jotka on suunniteltu erityisesti helpottamaan ennenaikaisesti syntyneiden ja sairaalahoidossa olevien lasten pukeutumista. Näiden vaatteiden innovatiivisuus perustuu bambun ja orgaanisen puuvillan yhdistelmään miellyttävänä ja ympäristöystävällisenä materiaalina sekä vaatteiden teknisiin ominaisuuksiin täysin avattavina vaatekappaleina.

Beibamboo on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia innovatiivisesta ja funktionaalisesta suunnittelustaan sekä ollut esillä kansainvälisissä medioissa ja messuilla. Yritys on saanut näkyvyyttä myös kickstarter-kampanjoiden kautta.  Innovaation alkuvaiheessa Beibamboo yrityksen liikevaihto on ollut pieni mutta kannattava ja tuote on ollut premium-segmentissä. Ainakin osaltaan tuotteen erityislaatuisuudesta johtuen Beibamboolla oli haasteita saada rahoitusta ja tuotetta markkinoille. Ignatius päätti luopua lastenvaatteisiin liittyvän innovaationsa sekä Beibamboo yrityksen jatkokehityksestä. Niinpä Beibamboo yrityksen toiminta ei ole käytännössä jatkunut eikä innovaatiota ole sittemmin jatkojalostettu. Tätä voi pitää käytännön esimerkkinä uusien innovaatioiden hankaluuksista päästä markkinoille. 

Ignatiuksella on sanottavaa myös naisten asemasta innovaattorien parissa. Ignatiuksen osallistuessa ensimmäistä kertaa innovaatio yhdistyksen tapaamiseen Helsingissä hän sai huomata, että yhdistyksen kokous koostui pelkästään miehistä. Hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että haluaisi osallistua toimintaan ja saada mielipiteitään esille kokouksessa. Ignatius kuitenkin huomasi, ettei meinannut saada kokouksessa puheenvuoroa ja eräs jäsenistä päättikin ehdottaa häntä kokouksen sihteeriksi hänen ollessa ainut naisosallistuja. Tämän ehdotuksen seurauksena Ignatius päätti poistua kokouksesta eikä sittemmin kokenut enää kiinnostusta tämän miesvaltaisen yhdistyksen toimintaa kohtaan. Sittemmin Ignatius on aktivoitunut Quin-Suomi yhdistyksessä, jossa myös naiskeksijöille ja innovaattoreille tarjoituu mahdollisuus saada paremmin mielipiteitään ja ideoitaan kuulluksi. 

Toimittaja: Miikka Aaltonen

Kuulohoidon ratkaisuihin keskittyvä Otos kehittää OSystem-järjestelmää, joka mahdollistaa automatisoidun kuulonseulonnan ja hoitopolun digitalisoimisen perusterveydenhuollossa. Tämän uuden sukupolven kuulontutkimusratkaisun keskeinen etu on se, että jopa ei-kliininen henkilökunta voi suorittaa itseohjautuvia kuulontutkimuksia ja lääkäri voi etädiagnostiikan avulla ohjata potilaat oikealle hoitopolulle. “Tämä tehostaa hoitoprosesseja, vapauttaa kliinisiä resursseja muihin tehtäviin ja parantaa kuulon heikkenemisen varhaista tunnistamista”, Tanja Tervonen, Otoksen operatiivinen johtaja ja yksi perustajista, toteaa. OSystem palkittiin Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 6000 eurolla. 

Kuulonaleneman diagnosoinnin ongelmakohtiin lukeutuu sen manuaalisuus ja keskittyminen erikoissairaanhoitoon. Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa neljäsosa ihmisistä kärsii jonkin tason kuulonalenemisesta, ja heistä 80 % jää diagnosoimatta. Resurssipula, manuaaliset prosessit ja tutkimusten heikko saavutettavuus aiheuttavat pitkiä hoitojonoja, mikä puolestaan viivästyttää diagnostiikkaa ja kuntoutusta. Tervonen pitää tätä erityisen ongelmallisena, sillä varhainen tunnistaminen on ratkaisevaa elämänlaadun, työkyvyn ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. “OSystem tuo kuulonseulonnan perusterveydenhuollon tasolle, mikä tekee kuulon seulonnasta saavutettavaa, vapauttaa kliinisiä resursseja ja tukee varhaista diagnostiikkaa”, Tervonen kiteyttää järjestelmän etuja. 

Halu parantaa ihmisten elämänlaatua ja terveydenhuollon kestävämmäksi tekeminen innoitti Otoksen tiimiä ryhtymään innovaattoreiksi. Tervosen mukaan idea kuulonhuollon prosessien uudistamisesta syntyi Biodesign Finland –ohjelman aikana vuonna 2022. Kliinisen immersion aikana Otos teki noin 700 havaintoa kliinisistä prosesseista. Yksi merkittävimmistä haasteista oli kuulontutkimuksen raskaus ja resurssi-intensiivisyys, mikä kuormitti ammattilaisia, hidasti hoitopolkuja ja vaikutti suoraan potilaiden ja terveydenhuollon henkilökunnan arkeen ja hyvinvointiin. 

Otos kehitti kliinisten asiantuntijoiden tuella ratkaisun, joka perustuu itseohjautuvaan ja automatisoituun kuulontutkimukseen. Tervonen tähdentää, että innovaatio syntyi tarpeesta, ei teknologiasta: “Tavoitteenamme on sujuvoittaa hoitoa, vapauttaa terveydenhuollon resursseja ja tarjota potilaille helpompi ja saavutettavampi tapa huolehtia kuulostaan”.  

Vuoden 2026 aikana Otos aikoo toteuttaa pilottitutkimukset yhteistyössä yhdysvaltalaisten toimijoiden kanssa. “Samanaikaisesti etenemme lääkinnällisen laitteen hyväksyntäprosessien kanssa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa”, Tervonen kuvailee yrityksen suunnitelmia.  

Lisää Otoksesta voi lukea täältä. 

Hakuaika on nyt päällä WIPO Global Awards 2026 –kilpailuun. Kyseessä on kansainvälinen hanke, joka tunnustaa pk-yrityksiä ja startuppeja, jotka käyttävät menestyksekkäästi aineettomia oikeuksia (intellectual property, IP) taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyödyn luomiseksi. 

WIPO sisältää 194 jäsenmaata, joiden innovatiivisia yrityksiä kilpailulla tuodaan esiin. Kilpailussa palkitaan yrityksiä, jotka hyödyntävät kasvussaan aineettomia oikeuksia (IP) ja noudattavat samalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ihanteita. 

Vuoden 2026 kilpailussa tunnustetaan 11 yritystä: 

-10 palkintoa kaikista talouden sektoreista (mukaan lukien terveys-, maatalouselintarvike-, ja tieto- ja viestintäteknologia-aloilta sekä luovilta aloilta) 

-1 teemapalkinto: pk-yritykset urheilualalla, osana World IP Day 2026 –teemaa 

-2 erityismainintaa: paras naispuolinen yrittäjä ja paras nuori yrittäjä 

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota: 

-liiketoimintamallin vahvuus ja aineettomien oikeuksien (IP) suojaamisen strategia 

-aineettomien oikeuksien (IP) kaupallistamisen suunnitelman selkeys 

-yrityksen sisäinen aineettomien oikeuksien kulttuuri (IP-kulttuuri) 

-yrityksen kontribuutio kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen 

Hakuaika päättyy 31.3.2026. 

Lisätietoa kelpoisuusehdoista ja hakuprosessista löytyy täältä. 

Nordic Innovation Award on pohjoismainen innovaatiokilpailu, jossa palkitaan vastuullisia ja kestäviä innovaatioita (*). Kilpailun järjestävät pohjoismaiset patentti- ja tavaramerkkivirastot. Suomessa kilpailusta vastaa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). 
 

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa toimivat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden henkilöstömäärä on alle 250 hlöä. 

Jokaisesta viidestä Pohjoismaasta valitaan yksi ehdokas kilpailun finaaliin, joka järjestetään Oslossa Norjassa 21.5.2026. Lisäksi Suomen tuomaristo voi antaa kaksi kunniamainintaa. 

Nordic Innovation Award -palkintokriteerit 

1. Innovaation taso 
   Innovaation tulee edustaa uutta ja omaperäistä lähestymistapaa hyödyntämällä huipputason tiedettä tai teknologiaa, ainutlaatuisia menetelmiä tai luovia ongelmanratkaisustrategioita. 

2. Rekisteröity aineeton oikeus (IPR) 
   Innovaatioon liittyvät aineettomat oikeudet on suojattu rekisteröidyllä tavaramerkillä, mallioikeudella ja/tai patentilla, tai hakemukset ovat vireillä. Yrityksellä tulisi mielellään olla aktiivinen IPR-strategia, joka tukee heidän kestävän kehityksen tavoitteitaan. 

3. Vastuullisuus ja kestävyys 
   Innovaation tulee vaikuttaa positiivisesti kestävyyteen ja edistää yhtä tai useampaa YK:n kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals). 

4. Taloudellinen kannattavuus ja skaalautuvuus 
   Innovaation tulee perustua toteuttamiskelpoiseen liiketoimintamalliin ja sillä tulee olla potentiaalia laajentua useille maantieteellisille alueille Pohjoismaissa tai maailmanlaajuisesti. Ratkaisut, joilla on konkreettista näyttöä tästä, arvioidaan merkityksellisemmiksi. 

5. Mitattavat tulokset ja näyttö menestyksestä 
   Innovaatio tulisi esittää selkein mittarein tai datan avulla, jotka osoittavat sen tehokkuuden ja vaikutuksen. Ratkaisut, jotka ovat jo osoittaneet menestystä esimerkiksi pilottiohjelmien, tapaustutkimusten tai todistettujen menetelmien kautta, arvioidaan merkityksellisemmiksi. 

Lisäpisteitä tuovat tekijät: 

• Pohjoismaiset arvot: Ehdotusten tulisi heijastaa pohjoismaisia perusarvoja, kuten tasa-arvoa, läpinäkyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja ympäristön kunnioittamista. 

• Yhteistyö ja rajat ylittävä potentiaali: Yritykset, jotka painottavat yhteistyötä eri Pohjoismaiden, organisaatioiden tai teollisuudenalojen välillä, ovat erittäin arvostettuja, sillä ne heijastavat alueellisen yhteistyön henkeä. 

• Yhteisöjen osallistaminen ja sosiaalinen vaikutus: Yritykset, jotka osallistavat paikallisia yhteisöjä tai sidosryhmiä ja painottavat osallisuutta ja saavutettavuutta. 

Kilpailuaika 

Kilpailuun voi osallistua 13.11.2025 – 28.2.2026 välisenä aikana. 
 

Kilpailuun osallistuminen 

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa toimivat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden henkilöstömäärä on alle 250 hlöä. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. 

Kilpailuun voi osallistua tällä ilmoittautumislomakkeella.Avautuu uuteen välilehteen 

Kilpailun tuomaristo 
 

Suomen tuomaristo koostuu elinkeinoelämän edustajista ja innovaatiotoiminnan asiantuntijoista. Tuomariston muodostavat: 
 

– Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto 
– Toimitusjohtaja Markku Simmelvuo, Papula-Nevinpat (Patenttiasiamiesyhdistyksen edustajana) 
– Toimitusjohtaja Juha Ylä-Autio, Excellence Finland 
– Neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén, TEM 
– Johtava asiantuntija Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari 
– Senior Advisor Marko Kotonen, Business Finland 

Lisäksi tuomaristossa ovat mukana PRH:sta Jani Päiväsaari, Liinu Lehto tuomariston puheenjohtajana ja Olli Ilmarinen tuomariston sihteerinä. 

Lisätietoja kilpailusta 

Lisätietoja kilpailusta saat lähettämällä sähköpostia: viestinta@prh.fi 

Vastuullinen ja kestävä innovaatio (*) 

Vastuullisen ja kestävän innovaation määritelmä 

Vastuullinen ja kestävä innovaatio on ratkaisu, joka vastaa nyky-yhteiskunnan tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä vastata omiin tarpeisiinsa. Se yhdistää taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset näkökulmat luodakseen pitkäaikaista arvoa teollisuudelle ja yhteiskunnalle. 

Vastuullisen ja kestävän innovaation tunnusmerkkejä 
 

• Innovaatio vähentää resurssien kulutusta (esim. energia, vesi, materiaalit). 

• Innovaatio minimoi sen aiheuttamat ympäristövaikutukset (kuten hiilidioksidipäästöt tai jätteet). 

• Innovaatio tukee positiivista sosiaalista kehitystä (esim. elämänlaadun tai yhteisön terveyden parantamisen kautta). 

• Innovaatio on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, mikä tekee ratkaisusta skaalautuvan ja saavutettavan laajempaan käyttöön. 

Kestävän innovaation tulisi tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG:t, Sustainable Development Goals). Ytimeltään kestävä innovaatio tasapainottaa hyödyt ja pitkäaikaiset vaikutukset maailmaan, varmistaen positiivisen panoksen yhteiskunnalle ja ympäristölle pitkällä aikavälillä. 

Cobra-TQ on massiiviverenvuotojen hallintaan tarkoitettu kiristysside. Sen keskeisenä ominaisuutena toimii automatisoitu kiristysmekanismi, jonka ansiosta haavoittuneen ei tarvitse käyttää fyysistä voimaa kiristääkseen sidettään. Cobra-TQ palkittiin Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 3000 eurolla.

Olli Lehtinen, yksi innovaation kehittäjistä, kuvailee sen päähyödyn olevan nähtävillä taistelukentillä, minkä takia tuote on suunnattu erityisesti Naton jäsenmaiden asevoimille. Cobra-TQ ratkaisee massiivisen verenvuodon hallinnan ongelman tilanteissa, joissa ripeä ensiapu on ensisijaisen tärkeää, mutta toimintakyky ja ympäristö ovat rajoittuneet.  

“Kiristyssiteen avulla pystymme myös huomioimaan henkilöresurssit vapauttamalla esimerkiksi taistelutilanteessa ryhmän muut jäsenet vastaamaan hyökkäykseen ja suojaamaan aluetta kaikilla mahdollisilla henkilöresursseilla ilman, että esimerkiksi lääkintämiestä tarvittaisiin asentamaan kiristyssidettä hankaliin paikkoihin”, Lehtonen tiivistää innovaation hyötyjä. 

Lehtonen ja hänen tiiminsä kaksi muuta jäsentä, Aleksi Harala ja Nea Vähäkuopus, opiskelevat parhaillaan toista vuotta Tampereen Proakatemialla yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelmassa. Heidän opiskelunsa perustuu täysin yrittäjänä suoritettuun liiketoimintaan. Lehtonen kuvailee tiiminsä jäsenten olevan myös intohimoisia maanpuolustuksesta. Ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana he saivat mahdollisuuden toteuttaa haluamaansa liiketoimintaa ja pohtivat, kuinka he voisivat yhdistää yrittäjyyden ja maanpuolustushengen. “Päätimme luoda ratkaisun, jolla pystyisimme vaikuttamaan kriisialueilla tapahtuviin ampuma- ja sirpalehaavoihin, kuten esimerkiksi Ukrainassa”, Lehtonen valottaa idean alkuperää. 

Lehtonen kuvailee Apu+Raha-kilpailun edistäneen hänen tiiminsä tavoitetta toteuttaa kansainvälisesti merkittävä innovaatio puolustusteollisuuteen. “Kilpailu itsessään tarjosi kattavasti kysymyksiä esitellä ideaamme ja järjestettiin onnistuneella tavalla”, Lehtonen kiittelee kilpailua. 

Seuraavaksi Lehtonen ja hänen tiiminsä aikovat edistää innovaationsa kaupallistamista prototyypin rakentamisella ja testaamisella. Heidän tavoitteensa on kesään 2026 mennessä rakentaa toimiva prototyyppisarja ja toteuttaa kenttäolosuhteissa järjestettävä simulaatio. Sen lisäksi he etsivät rahoitusta kestävän liiketoiminnan kasvattamiseksi. Lehtonen huomauttaa, että tuotekehitys lääkinnällisille laitteille on kallista ja vaatii sääntelyjen tarkkaa huomioimista. “Tavoitteenamme siis onkin myös löytää alkuvuoden aikana Pre-seed rahoitus, jolla pystyisimme mahdollistamaan parhaan mahdollisen tuotekehityksen”, Lehtonen toteaa. 

Roya Dry Ice Cream on ensimmäinen ja ainoa pakastekuivatun jäätelön valmistaja Suomessa. Kyseessä on täysin uusi jäätelömuoto, jossa perinteinen jäätelö säilyttää makunsa ja nautittavuutensa, mutta ei enää vaadi säilytystä kylmässä. “Kyseessä ei ole pelkkä tuote, vaan kokonaan uusi tapa kokea jäätelö”, tuotteen valmistajat kertovat. Roya Dry Ice Cream palkittiin Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 2000 eurolla.

Innovaation ansiosta jäätelöä ei enää tarvitse säilyttää pakastimessa, vaan sitä voidaan säilyttää, kuljettaa ja nauttia missä tahansa. Tuote soveltuu lahjaksi, tuliaiseksi, naposteltavaksi ja erikoisherkuksi. Se tarjoaa vaihtoehdon henkilöille, joille kylmän jäätelön syöminen on haastavaa esimerkiksi terveydellisistä syistä. Jäätelön syönti ei enää ole sidottu aikaan, paikkaan tai lämpötilaan. “Olemme laajentaneet jäätelön käyttömahdollisuuksia täysin uudelle tasolle”, Roya Dry Ice Creamin  kehittäjät kiteyttävät. 

Roya Dry Ice Creamin kehittäjiä innosti ryhtyä innovaattoreiksi halu tuoda Suomeen jotakin aidosti uutta. Heidän ajattelutapansa on ollut kansainvälinen heti ensimmäisestä ideasta lähtien. “Tavoitteemme ei ole vain rakentaa suomalaista yritystä, vaan luoda suomalainen innovaatio, joka tunnetaan myös kansainvälisesti”. 

Roya Dry Ice Creamin kehittäjät uskovat myös, että kansainvälistyminen tukee Suomen taloutta, työllisyyttä ja innovaatioiden näkyvyyttä maailmalla. He haluavat olla yrittäjinä osa Suomen kehitystä ja tulevaisuutta. “Suomi kuuluu Euroopan suurimpiin jäätelönkuluttajamaihin, ja halusimme laajentaa jäätelön käyttöä uusille alueille ja uusille kohderyhmille”.  

Roya Dry Ice Creamin innovaattorit pitivät Apu+Raha-kilpailuun osallistumista poikkeuksellisen merkittävänä kokemuksena. Kilpailu toi innovaatiolle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Se antoi myös innovaattoreille rohkeutta suunnata katsetta entistä enemmän kansainvälisille markkinoille.  

Innovaattorit kertovat, että kilpailun myötä heitä haastatteli yksi maailman suurimmista kurdilaisista uutiskanavista suorassa lähetyksessä, jota seurattiin ympäri maailmaa. ”Tämän jälkeen kiinnostus innovaatiotamme kohtaan kasvoi kansainvälisesti: Aasiasta, Euroopasta ja Amerikasta olemme saaneet yhteydenottoja henkilöiltä ja yrityksiltä, jotka ovat ilmaisseet halunsa aloittaa yhteistyön ja jakelun omissa maissaan”, innovaattorit kuvaavat kasvavaa kiinnostusta tuotteeseensa. Nämä yhteistyösuunnitelmat etenevät heti, kun innovaattorit ovat laajentaneet tuotantotilansa ja tuotantokapasiteettinsa. 

Tuotantotilojen ja tuotantokapasiteetin kasvattamisen lisäksi Roya Dry Ice Creamin innovaattorit aikovat seuraavaksi valtakunnallistaa jakelun Suomessa ja käynnistää kansainvälisen viennin. “Tavoitteenamme on rakentaa Royasta tunnettu suomalainen innovaatio sekä kotimaassa että kansainvälisesti”. 

Roya Dry Ice Creamista voi lukea lisää täältä:https://royadryicecream.com/

Re-Zipper on kuluttajille suunnattu tuote, joka mahdollistaa vetoketjun vaihtamisen nopeasti, edullisesti ja ilman ompelukonetta. Innovaation avulla uusi vetoketju voidaan asentaa asusteeseen tai vaatteeseen liu’uttamalla uusi vetoketju vanhan ketjun hammastuksen päälle. “Re-Zipper kannustaa vanhan korjaamiseen uuden ostamisen tai hävittämisen sijasta, mikä tukee kestävän kuluttamisen tavoitetta”, Roosa Rusanen, yksi innovaation kehittäjistä, kuvailee. Re-Zipper palkittiin Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 3000 eurolla.

Re-Zipperin pääasialliset hyödyt kuluttajille ovat ajansäästö, edullinen hinta ja tuotteen helppokäyttöisyys. Re-Zipper ratkaisee yksinkertaisen mutta haastavan ongelman vetoketjun hajotessa. “Toisaalta on myös mahdollista, että ihmiset ostavat Re-Zippereitä myös lisäämään persoonallisuutta vaatteisiinsa, vaikka vetoketju ei olisikaan rikki”, Rusanen tuumii. 

Re-Zipperin kehittäjät opiskelevat Savonia Master Schoolissa innovaatiotoiminnan asiantuntijoiksi. Koulutus on eri tutkintotaustaisia ihmisiä yhdistävä ja innovaation kehittäjät valmistuvat tradenomin, insinöörin ja muotoilijan tutkinnoista. “Osana tutkintoa, suoritimme innovaatioprosessi-kurssin, jonka aikana Re-Zipper kehitettiin”, Rusanen valottaa innovaation syntyvaiheita. 

Rusasen tiimi oli tyytyväinen Apu+Raha-kilpailuun ja että he löysivät sen. Kilpailu tuli Rusasen mukaan täydelliseen ajankohtaan, kun hänen tiiminsä oli juuri saanut luotua ensimmäisen prototyypin. 

“Olemme perustaneet juuri yrityksen ja tavoitteemme on saada tuotteemme myyntiin tämän vuoden aikana”, Rusanen tiivistää tiiminsä tulevaisuuden suunnitelmat. 

Pekka Nätin LimbMate on terveydenhuollossa käytettävä innovaatio, joka helpottaa raajojen hoitoa. LimbMate on teline, joka pitää raajoja halutuissa ja helposti säädettävissä asennoissa toimenpiteiden ajan. “Kiinnitysmekanismit on suunniteltu niin, etteivät ne ole itse toimenpiteiden tiellä”, Nätti summaa. Nätti palkittiin innovaatiostaan Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 4000 eurolla.

Nätin mukaan terveydenhuollossa käytetään merkittävästi ylimääräisiä resursseja raajojen toimenpiteisiin, minkä lisäksi raajojen kannattelu ja nostelu on ergonomisesti haastavaa. “Innovaation avulla raajojen toimenpiteet pystytään tekemään ilman ylimääräistä nostelua ja kannattelua, sekä ergonomisesti kestävällä tavalla”, Nätti tiivistää LimbMaten päähyötyjä. Näin ollen innovaatio vapauttaa resursseja ja luo säästöjä. Näiden käytännön ongelmien ratkaisu innosti Nättiä ryhtymään innovaattoriksi. 

Nätti piti Apu+Raha-kilpailua onnistuneena, ja pyrkii seuraavaksi testaamaan tuotetta oikeissa käyttöympäristöissä laajemmin sekä edistämään lääkinnällisen laitteen regulaatiovaatimuksia.  

Lisää Nätin innovaatiosta voi lukea muun muassa täältä: https://www.healthcampusturku.fi/news/uusi-ratkaisu-voi-vahentaa-jopa-puolet-raajojen-hoitotyon-toimenpiteisiin-tarvittavista-henkilostoresursseista/